ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA '
No 23
Tiistaina Kesäkuun 6 p — Tuesday June 6th
1922 — Kahdestoista Vuosik
ff =
TetfEBITABHO
TtiÄlAMA B'miiiiiiiiHiiiiniiiiiiimiiimiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii4iiimiiiHiiiiiiiii:MiiM
J yOlCLlSTiCLtSlCtt f CLY 1 vö- ittri un ti j iiKiutu i mi ukliiiii 1 11 j ti j titu tu n uu inutu i miu mii Lintu n j i iH-tiii Liiiiti j ii iit ti riittitiai+iii iiii miiiiitiiiitKitif itu uiiititiiiiiiiii lih liLiuiit ui lii
täytyminen Etelä
valtioissa
N Margaret Campbell joka on oi-
lut National Women's Trade Union 1
Leaguen palveluksessa kertoo koke- 1 1
mukslstaan ia havainnoistaan etelä- §
valtioiden naisten järjestämiskysy- 1 1
' myksessä Beuraavaa: 1
"Täällä etelässä eivät meitä häi- 1 1
ritse työväen uniot" puheli minulle 1
työnantaja toisensa perään eteläs- 1 1
sä "sillä 80 prosenttia työvoimaa- 1 1
tamme muodostavat naiset ettekä te f
kykene järjestämään etelän naisia i
tiedättehän" 1 1
Olivatko nämä miehet oikeassa 1 §
arvostellessaan etelän naisia ja jos
niin miksi ovat etelän naiset välin- 1 1
pitämättömiä jopa vihamielisiäkin 1 1
unioajatukselle? Nämä olivat ne ky- 1 1
symykset jotka itsepintaisesti työn- 1 1
täytyvät esille mielessäni katselles- f 1
Bani kutomotehtaissa kannutehtaissa
eekä suurissa tupakkatehtaissa työs- § 1
kentelevien naisten kärsivällisiä vä- § 1
gyneitä kasvoja sekä iltasin puhel- § f
lessani heidän kanssaan heidän ko- 1 1
deissaan kymmenentuntisen työnsä 1 1
jälkeen tehtaassa 1 §
Tässä etelän kaupungissa jossa
kävin naiset ovat melkein kauttaal- f
taan palkatut lakonrikkureiksi aina § 1
silloin kun on yritetty järjestää § 1
miestyöläisiä V 1919 eräässä tupak- 1 1
katehtaassa joka kaksikymmentävii- 1 1
si vuotta oli ollut unlon työmaana 1 1
sen johtaja halusi hajoittaa union
Jota varten hän palkkasi naistyö- 1
Iäisiä Palkankorotusvaatimus antoi § 1
hänelle tilaisuuden tähän ja naisia 1 1
tuotiin töihin paljon pienemmällä 1 1
palkalla kuin miehille oli maksettu 1 1
Lakon häviäminen ou varma jollet § s
näitä ammattitaitoisia tyttöjä saatu § 1
järjestetyksi Unio ponnisteli voi- § 1
makkaasti heidän järjestämisekseeu 1 1
ollen jo pääsemässä voitolle kun 1 1
työnantajat kohottivat jonkun ver- 1 §
ran palkkoja jonka vuoksi tytöt jäi- 1 1
vät töihin ja unio näin ollen me- f §
(aetti työmaan jf
Suuria teollisuuksia tassa kaupun
PUNAINEN HÄME
Oi syntymämaa siellä keskellä jään
sä kärsivä Punainen Hämel
ain' eessäni kukkivat kunnaasi nään
niin kaunis on lehto ja räme
Niin niin — mutt' mitähän ovatkaan nuo
joit' täynnä on jokainen rotko Ja suo?
— en nähnyt mä niitä vaan silloin
kun kunnaillas kauneilla leikkiä löin
laps'parvesBa temmelsin päivin ja öin
ja rannoillas iloitsin Illoin
OI syntymämaa Häme kaunehin oi
miss' ovat ne siskot ja veljet?
mä huutelen heitä ei vastaus soi
sen estävät tuonelan teljet
Mä kyselen lapsuuden ystäviä
Ään' värjyvä virkkaa: "Heif löydä et sä
he ovat niin kaukana poissa:
He nousivat vaativat vapaiksi vaan
näät kaikille kunnaita syntymämaan
sentähden he ovat nyt —f soissa
Vaan siltikin lemmin ja rakastan sua
oi Häme sä syntymämaani
mä rakastan kansaasi kahlittua
jota sortaja verinen vaani
ja laulan sun uljaille urrroilles'
mut vihani heitän mä sortajilles
Mä vihaan sen minkä mä taidan
mun heimoni herttaisen herjaajaa
ja ahnetta aarteiden korjaajaa
tuon toisien täyttämän aitan
Jo iloiten tunnen kun sykkivät taas
nuo Hämehen veriset kunnaat
Ne jotka se valkea vainooja kaas
taas nousevat — hyläten lunnaat
ne lurjusten lupaamat Petturien
petostulvat el pysäytä nousua sen
mi kerran jo nousi ja lyötiin
Se jällehen nousta on päättänyt '
niin lyödä Vtf voittavat riistetyt
joit' orjina lyötiin ja myötiln
Ja ylitse maitten ja mannerten
se taisteluhuutonsa kaikaa:
"Oi parvet te siskoin ja veljien
jotk' vuotatte parempaa aikaa
kas' auttajan Hameelle ojentakaa
ett' kerran silmänne nähdä saa
Työn Punaisen Hämeen Ja voiton
Ett' tieltänne poissa ne estehet ois
jotka karkoitti teidätkin Hämeestä pois
sinne helmahan maan niin loitonl"
Wm Lahtinen
iifiailliuiFiiiiliiiiliiilijiiiitiiiiiilitiiillilirli itf il ifiiiiiitllliiliiltFliliiliiluiiFiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiliiiiaitiiiifiiiiiiiliiiliiilliiiiitiiitTiliitffiiiiirriiliitiiii4i flH
i!!!!iiimillll!liii!iiiiimiijiiimiiNiiliilliiiwimiiii!iiiiiiiiiiiiiiiimi!Miiim
gissa syntyy käden käänteessä kun ajattelemaan että naimisiin meno on Iäiset eivät omien järjestöjensä
täällä on runsaasti työn tarjontaa heidan l°Pulnen päämääränsä He kautta kykene voittamaan jonkun
Liikkeet jotka entisellä paikallaan usKovat valn mlnm Paisuu joissa verran sieaouavampia oioja
olivat joutuneet lakkotilaan muutti- "M- nalseu ' paikka °n Yleinen kurjuus palkkatyöväestön
vat toiseen kaupunkiin kun heille va- kot He pelkäävät mennä un öihin keskuud jota lisäävät pitkäai
kuutettiin olevan saatavissa yltä- koria häpeävät tunnustaa olleensa työttömyyskaudet ja elinkus
kyllin työläisnaisia joita el voida vaarassa tannusten kallistuminen ajavat työ-
järjestää Muuan liike St Louisista Eras Cio h ng Workers union toi-
voltti lakon muuttamalla tähän kau- ta ja selitti syyksi naisten halut o- „ jogsa he valis
Punkiin "tfea Järjestäytyä sen että he tumaUomlna Joutuvat poIkemaan en
Liikkeen jälessä meni paikkakun- P tavat sta epanaiselhsena uniot ja toimeentu]ota
nalle myös union järjestäjä joka y- yhdistykset kuuluvat miehille mie-
ritti järjestää naiset mutta tulokset- het lakkaisivat kunnioittamasta hei- ' #
tomasti tä J°s ne ottaisivat osaa keskustelul- Etelävaltioiden työläisnaisten jär-
Tuskin missään muussa teollisuu- Ilin Ja lakkoihin samoin kuin he" jestyminen ja työväenluokan 'yhtel-
den haarassa lienee unio tehnyt niin iin riveihm astuminen tuleekin sen
suuria ponnistuksia naisten järjestä- Syyt etelävaltioiden naisten halut- vuoksi kokonaan riippumaan snta
miseksi kuin tupakkateollisuudessa fbmuuteen järjestyä "ovat luonnolli- miten teollisuuteen tulleet nuoret
sikaarityöntekijättärien kfakuujdes- sestl etsittävissä syvemmältä yhteis- tytöt tulevat suhtautumaan tähän
Ba jonka vuoksi tulokset siltä alal- kunnallisissa oloissa eikä näissä järjestäytymistyöhön Kokemuksesta
ti voidaan pitää perikuvallisina V pinnallisissa ilmiöissä jotka vain tiedämme että nuoriso on alttiimpi
l'il9 oli kysymyksessä olevassa kau- ovat seurauksia eikä syitä Eteläval- vastaanottamaan uusia aatteita ja
pungissa 296 järjestymätöntä ja 155 on työläisnaiseen soveltuvat tie- oppeja kuin vanha polvi joka on
järjestynyttä sikaarltyöntekijää Jär- tenkin kaikki ne perustelut yleensä kasvanut menneen vuosisadan aate
jestymättömien keskuudessa oli ai- jotka koskevat naisen yhteiskunnal- maailmassa jonka vuoksi järjestä
noastaan 3 miestä ollen kaikki muut "sta takapajuisuutta työläisperheen mistyötä yritetään kohdistaa nuoriin
naisia " Unioon kuuluvista oli aino nälkätasoa j n e Sen ohella on työntekijättäriin Nykyään alkaa työj
astaan 14 naisjäsentä Suurin osa palkkatyöläisillä etelävaltioissa joka mättävissä heräämisen oireita joka
naisista työskenteli 10 tuntia päiväs- askeleellaan kilpailijanaan musta- mattavisa heräämisen oireita joka
sä saaden palkkaa 9 dollaria vilkos- moiset työläiset joiden palkkataso omana painonaan iuee inyua -
ga on kurjempaakin kurjempi ja joka viämään etelän valtioihin ja sen
"Vaikeudet naisten järjestämises- osaltaan määrittelee valkoihoisten- kautta vaikuttamaan nuorten työ-
sä johtuvat siitä sanoi muuan union kin palkkasuhteet ja yleensä työeh- läisnaisten järjestämiseen siinä o-
järjestäjä "kun heitä on opetettu dot työmarkkinoilla sikäli kun työ- sassa maata
i Filippiniläiset tahtovat
itsenäisyyttä
1 Paljon puheen aihetta on antanut
viime aikoina porvarilliselle sanoma-
Iehdist filippiiniläisten itsonäisyys-
pyrkimykset Filippinien sraristo si-
jaitsee Tyynessä meressä lähellä Aa-
sian kaakkoisosaa Kaksikymmenlil-
neljä vuotta on Yhdysvaltain impo-
rialisml isännöinyt näillä saarilla
Vuonna 11893 nimittäin solmittiin
Yhdysvaltain ja Espanjan välillä
rauhan sopimus jonka mukaan saa-
ret joutuvat Yhdysvalloille Siitä
Jahtien ovat saaren asukkaat saaneet
tuta mitä merkitsee Yhdysvaltain
kuulu demokratia Siitä lähtien cn
heitä holhottu väkevämmän kädellä
§ joka on pyrkinyt tukahuttamaan
kaikkinaiset itsenäiset pyrkimykset
Yhdysvaltain asettama" kuvernööri
i on korkein satraappi tällä alueella
Hänen kädessään on kokonaisuuden
saan Filippinien lainsäädäntö Hii
1 neliä on lopullinen oikeus hyväksyä
tahi hyljätä Iainlaatijakiinnan laati-
mat lait
Tämä Imperialistinen holhoaminen
on luonnollisesti herättänyt filippinl-
Iäisten keskuudessa itsenäisyyspyr
1 kimyksiä Itsen äisyysliikkeesecn
'kuuluu etupäässä filippiniläistä sivls-
tyneistöä ja on se sen vuok! pub-
taasti kansallinen olemuksenaan
Huolimatta tästä kansallisesta luon
1 teestaan tämä itsenäisyystaistelu
on mielenkiintoinen työväenluokivl
I lekin Blinä merkityksessä -että se on
suunnattu Yhdysvaltain omistavaa
j luokkaa Ja sen anastus ja riisto-
politiikkaa vastaan
Viime aikoina on filippiniläiston It-
senäisyystaistelu saanut vauhtia sii-
tä syystä että Yhdysvaltain sikäläi
I nen kuvernööri äskettäin on hyljiin
I nyt 16 eri lakia jotka Filippinien
parlamentti oli hyväksynyt Kuvor
[ nöörin hylkäämien lakien joukossa o-
I li muuan laki joka koski määrära
I han myöntämistä yliopistolle joka
näin ollen katkeroitti opiskelevan
j nuorison mielet ja nostatti ne halli
tusta vastaan Sen lisäksi on ken
raali Wood ja Forbes 'laatineet se
lostuksen tilanneesta Filippinelllil
jossa on esitelty näkökohtia jotka
samaten ovat kuohuttaneet mieliä ja
joiden johdosta on pidetty mieleno
soituskokouksia Havainnollisena il
maisuna siitä että fllippinllälsteu
keskuudessa itsenäisyyspyrkimykset '
eivät ole vähentyneet kuten tuossa
selostuksessa m m oli mainittu o
vat he lähettäneet Yhdysvaltoihin lä
hetystön Jonka määränä on käyilii
Washingtonissa hullitusherrojcn pu
heilla ja vaatia näiltä aikaisemmin
annettujen lupauksien täyttämistä
Jotkut demokratiaet herrat ovat näet
joskus sattuneet julkisesti anta
maan sen varomattoman lupauksen
että silloin kun filippiniläiset kehit
tyvät sille tasollo että he itse kyke
nevät hoitamaan omat asiansa heil
le annetaan itsenäisyys
Nyt katsovat filippiniläiset jo o
levansa täysin kypsyneitä ryhtyäk
sensä itse nylkemään sikäläistä köy
hälistöä jonka vuoksi he yhä äänek
käämmin muistuttavat Yhdysvaltain
hallitusta annettujen lupauksien täyt
tämisestä ~
Itsenäisyystaistelussa ovat Filippi
nien sivistyneistön naisetkin muka
na Heitä on useita mukana Nsiinä
lähetystössä joka on matkalla hal
lituksen puheille Joku aika takapo-
(Jatkoa toisella sivulla)