ORGAN OF THE FINNISH ' VVORKING WOMEN IN AMERICA
No 22
'Tiistaina Toukokuun 30 p — Tuesday May 30th
V —Kahdestoista ' Vuosik
& -„—-
Neuvosto-Karjalaa
i aispalvelijain asema
rakentamaan
itii[ittiiiiiiiiiiLiiriitiiriitiEiiitiiiiiiiitiiiiijiiiitciirfsiiiiiiTiiiTiitiiiiitiiiiiiiitiitiiiiiittiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiitiiiiiiiiiitir4iiiiiii0B
a
f r-M ii
TIVEBIITÄBDe
Neuvosto-Venäjä on muodostunut
maailman - köyhälistölle luvatuksi
maaksi Siirtolaiset jotka vuosikym
meniä ennen maailmansotaa olivat
suunnanneet katseensa ja askeleen
sa Amerikaa kohti joka väikkyi hei
dän ajatuksissaan vapauden ja hy
vinvoinnin maana suuntaavat nyt
katseensa ja kulkunsa Neuv-Venä-jään
nähden siinä sen ihannemaan
jota etsiessä he aikoinaan joutuivat
siirtymään tälle puolelle valtame
ren '
Maailmansota saattoi kapitalisti-
bch jäi jeäimuiaii senaäuriuiseen li
laan umpikujaan josta se el enää
löydä ulospääsyä Se muutti ame
"rlkalaisetkin olot Vapaus oli kuin
kädellä pois pyyhkäisty Työttömyys
uhkaavana hirviönä tuijottaa palk
katyöväestöön imperialismi rauta
korkoineen painaa raskaasti työväen
luokkaa Joukkojen vapaus on nyt
militarismin pistimen kärjessä an
siomahdollisuus on muuttunut näl
käpalkaksi ja pitkäaikaiseksi työt
tömyydeksi Kuropan maiden imperialismin
rautakorkoa Amerikan vapauteen pa
enneet miljoonaiset palkkatyöorjat
pakenevat nyt Amerikan kidutusvan
kllaksl muuttunutta vapautta takai
sin valtameren tuolle puolelle
On luonnollista että palkkaorjaln"
katseet suuntautuvat ensimäistä
Neuvostotasavaltoja kohti yhteis
kuntia kohti jos3a työ on kohotettu
arvoonsa jossa työläinen sen luo
jana on täydessä ihmisarvossa ja
jossa työnteko koituu yhteisön eikä
yksilöiden hyväksi '
Amerikalainen palkkaorja joka
vuosikymmeniä on raatanut kapita
lismin alttarille suoristaa selkänsä
tehden ratkaisevan päätöksensä työs
kennellä ja kantaa kortensa työväen
vallan hyväksi
Näin on jo siirtynyt satoja palk
kaorjia käsittäviä osuuskuntia Neuvosto-Venäjälle
Suurimmaksi osaksi
ovat nämä osuuskunnat pysähtyneet
Europan Venäjään Moskovaan Pie- 15?
tariin y m kaupunkeihin Osa on
Kullan
Kukistuessa
Tuo kulta se miljoonat surmannut on
ja tuhannet johtanut turmiohon
— kuka lukee ne miljoonat ristit?
Vaan tulossa kostajan päivä on haa
soi ilmassa vaatimus kuohuvi maa:
"Alas kirotut kapitalistit!"
J
Se kuiskina kuoleman kunnailta soi
yön luolista nousee se syyttäen oi
sitä kaikuvat myllyt ja pellot
Työnorjat ne velkovat vertansa näin
he kiroten ryntäävät muureja rjäin
Veri huutaa Soi kumouskellot
Nyt majoista mahteja muistutetaan
ja vankilan kahleita kalistetaan
ylös haamuja nostavat haudat
ne kulkevat kylissä ovehen lyö
ja kuiskivat vaativat "Alkakaa työ!
Alas murhaajat ruudit ja raudat !"
Nyt "punainen terrori" maailmaa oi
se uhkaa on "sivistys" mennyttä ! — soi
rahavallan ne miljoonat pillit
Mut turhaa: se seuraus on syyn lain!
Ja kuokan ja lapion kätehen vain !
teille tarjoovat punaiset"villit"
— Wm Lahtinen
iriiixjFiirairjirtiijiiiiiiiiriiJLtiiiEiiiJiJiiiiicjriiiJLiiiiiiiiiFtEKiiiiijitJriiJiEiiiiiiiiJEiiiitiiittiiiitriiiariiiiiriiiFfittfiriiriiiiiciiiiiiiiriiiiiiiiiJiiiioj
v Canadassa
"Vapauslehdessä kirjoitetaan: '
Canadan porvarillinen lehdistö pl
tää - tavattoman suurta ääntä siitä
miten perhepalvelijoilla Canadassa
on hyvät olosuhteet ja kuitenkin
niistä on aina puute - Montrealin
naistyöläisiä välittävät työnvälitys)
toimistot - ja erinäiset yhdistykset
koettavat hakea syytä siihen ettii
naispalvelijat eivät pysy Montrealis
sa vaari siirtyvät jonnekin muuallo
Yhtenä painavana syynä perhepat
velijoiden vähyyteen selitetään ettii
Quebecin maakunnalla el ole tiu
' peekst paljon värväiyskonttooreja
Europan maissa ja varsinkin Britan
niassa josta enimmin palvelijoita
toivotaan saatavan"
Kuitenkin nuo porvarilliset seurnV
työnvälitystolmtstot ja lehdet eivät
halua ottaa analyseeratakseen to
dellisia syitä vaan uskottelevättvur
vääjäin puutteen olevan suurimpana
syynä palvelustyttöjen puutteeseen
Todellisten syiden löytäminen el it
se asiassa kuulukaan porvareille (iil
lä jos he hakisivat todellista syytit
vahingoittaisivat he sillä omaa atl
aansa Siksipä ei perustetakaan syl
tä etsiä muuta kuin pinnalta Jotka
todellisuudessa ovat pohjalla Poh
jimmaisten syitten penkominen toht
päivänvaloon sellaisia asioita eitä
niitten julkisuuteen saattaminen
Jopa Itse porvaristokin kauhistuisi
Ja Blkst ne onkin Jätettävä
Ensiksikin lähtiessämme asiaa jo
sain määrin ! koskettelemaan oleirij
me pakoitettuja sanomaan että Ca
nadassa ei todellisuudessa ole puu
tetta naispalvelijoista mutta olosuh
teet joiden alaisena sujrin osa por
hepalvelijoita joutuu työskentele
mään ovat sellaiset että ne eivät
tyydytä palvelustyttöjä jotka hake
vat -itselleen muuta työtä Ensiksi
kin heille maksetaan useimmissa ta
pauksissa niin pientä palkkaa ettii
sillä el pysty kunnolleen edes it
seään vaatettamaan ja pitäähän pal
velijainkln olla puettuna siististi Ja
puhtaasti tai muussa tapauksessa
heitä el tarvita Työpäivä heillä on
tavattoman pitkä useissa tapauksis
sa 14—15 tuntiin vuorokaudessa To
sin heille joissakin paikoissa myön-
jatkanut matkaansa Aasian Venä- seikkaa kun näinä päivinä lähtee Työväen Neuvostotasavallan ra
1ään luonnonrikkaaseen Kusnetsin Karjalan Työkansan Kommuuniin kentaminen on ohdaketietä -Vielä
laaksoon Siirtyvien joukko on enem- Amerikan länttsimmältä perukalta hioo maailman verenhimoinen impe- netään ykg iltapäivä viikossa va-
mistöltään tähän asti ollut Venäjät- Asionan Kaupuiisiam euammmeu nanami nynomou ui taannu o paata jQpa Joskug sunnuntaisinkin
lä syntyneitä Vasta nk Kuzbas jär- suomalaisten työläisten osuuskunta Tovereilta jotka siirtyvät sitä ra- muUft on ge sentäan „„„ vähäinen
jestön synnyttyä on suomalaisi työ- Joka käsittää noin 80 henkeä Osuus- kentamaan vaaditaan suurta itsen- yapauSj etla sitä ei vapaudeksi kan-
lälsten huomio kiintynyt suurem- kuntaan kuuluu etupäässä kalastajia sä unhoittamista ' uhrautuvaisuutta natta)s malmtakaan Ja tuotakaan
massa määrin Venäjälle siirtyml- Washingtonin Oregonin ja Califor- ja alttiutta niissä vaikeuksissa ja yapautta el ole jtalkllla sillä useat
seen Niissä muutamissa "osuuskun- nian valtioista mutta käsittää se koettelemuksissa jotka heitä
palvelustyttöjä tarvitsevat haluavat
nissa joita jo on lähtenyt matkalle myös ammattilaisia muutkin aion- laan vielä Kontaavat p(tää tym mahdollisimman tarkasti
tästä maasta Kuzbasia kohti on oi- ta - kuten sähkötyöläisiä rakennus-- Vaikka olemmekin vakuutettuja työgsa Useissa tapauksissa työ on
lut jo suomalaisia mukana Uusia työläisiä y m - siitä että toverimmo tietäessään njjn kovaa että ej jaksalBikaan ot-
osuuskuntia perustetaan yhä ympä- Useita kuukausia ovat nämä tove- lähtevänsä vakavaan työhön tietäes- tga yapaa ma% yajkka solIaiata
rl maata joissa suomalaiset työläi- rit 0iIeef uutterassa työssä osuus- säan laskevansa tyonsa kautta Kar- gaUuig) saamaankln Tämän lisäksi
set oyat huomattavana osana kuntansa järjestämiseksi siihen kun- JaIan Työkansan Kommuunissa pe- kohdollaan kulu entisajan
Neuvosto-Karjalaan ei vielä tähän tQon eUä ge pygtyisl rakentavaan tmtusH tulevalle Työläisten maa I- hahIeorjiai Jotka ovat täydellisesti
mennessä tiedetä matkustaneen kuin t öhön hetl paikaIle saavuttuaan man tasavallalle tulevat launistumat- sidottuja säntiinsä Isännät määräi
muutamia yksityisiä suomalaisia to- ta ahertamaan katsomme kuitenkin jQpa )tge genkin mlnkalaisIssa
vereltä Mutta mielenkiinnto siihen Aatteellisessa suhteessa käsittää tarpeelliseksi matkalle lähti jöUle toi- i)(0 ja kenen Beurassa työliil-
kasvaa paiva paivaita JNeuvosto- iama eumumuiBu ivaumu uluo- — gengä gaavat kuikea jos paiveiustyt-
Karjalan luonnonrikkaudet kalarik- kunta puoluetyössä kouluuntunutta nostusta ja uhrautuvaisuutta jolla he määräaikana takaisin sl-
kaat vedet aarniometsät y m ovat väkeä Miltei kaiKKi osuusKunnan lassnKu unia mm™ palveIuspalkkaansa on silla
saattaneet suomalaisia työläisiä ajat- jäsenistä ovat olleet paikkakun- hyväksi raivanneet samo]
telemaan siikymistä Karjalaan jos- tansa suomalaisen tyovaenuiKKeen ituuttaa eua lanan maaiau v { kses9a yolttaa ylei3ten tlt0
sa olot ja kieli on heille Ikäänkuin etunenässä toimien siinä innolla ja jäävät suomalaiset työläisnaiset ja mfoaitosten toimittaman risuisten
kuulustelun
Kun perhcpalvelijoiden asema on
tutunomaisempaa jossä heimokan- uhrautuvaisuudella monia vuosia miehet tulevat omalta kohdaltansa
„„ v0irM1 vnisivnt rakentaa Näin ollen Karjalan Työkansan kaikin käytettävissä olevin keinoin
ja lujittaa työläisten ensimäistä ta- Kommuuni saa heistä epäilemättä tehostamaan ja avustamaan Karja- edella9anotunlainen ' nnn oiU sil
savaltaa kelpo työntekijöitä aatteenkin vai- lan Työkansan Kommuunin rakenta- jhme jog tyt„t am ha]la py
Historiallisena tapauksena Ameri- niolla joka siellä on yhtä tärkeätä mistä ja lujittamista paikassaan vaan hakevat sei
kan suomalaisten työläisten elämäs- kuin mikä tahansa ammattityö ta- Siis onnea matkalle kohti Suurta
sä voimme sen vuoksi pitää sitä loudellisenkin rakentamisen alalla Työväen Tasavaltaa! Ootko ronmSiseftl ituiu)