ORGAN OF THE FINNISH ' VVORKING WOMEN IN AMERICA No 22 'Tiistaina Toukokuun 30 p — Tuesday May 30th V —Kahdestoista ' Vuosik & -„—- Neuvosto-Karjalaa i aispalvelijain asema rakentamaan itii[ittiiiiiiiiiiLiiriitiiriitiEiiitiiiiiiiitiiiiijiiiitciirfsiiiiiiTiiiTiitiiiiitiiiiiiiitiitiiiiiittiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiitiiiiiiiiiitir4iiiiiii0B a f r-M ii TIVEBIITÄBDe Neuvosto-Venäjä on muodostunut maailman - köyhälistölle luvatuksi maaksi Siirtolaiset jotka vuosikym meniä ennen maailmansotaa olivat suunnanneet katseensa ja askeleen sa Amerikaa kohti joka väikkyi hei dän ajatuksissaan vapauden ja hy vinvoinnin maana suuntaavat nyt katseensa ja kulkunsa Neuv-Venä-jään nähden siinä sen ihannemaan jota etsiessä he aikoinaan joutuivat siirtymään tälle puolelle valtame ren ' Maailmansota saattoi kapitalisti- bch jäi jeäimuiaii senaäuriuiseen li laan umpikujaan josta se el enää löydä ulospääsyä Se muutti ame "rlkalaisetkin olot Vapaus oli kuin kädellä pois pyyhkäisty Työttömyys uhkaavana hirviönä tuijottaa palk katyöväestöön imperialismi rauta korkoineen painaa raskaasti työväen luokkaa Joukkojen vapaus on nyt militarismin pistimen kärjessä an siomahdollisuus on muuttunut näl käpalkaksi ja pitkäaikaiseksi työt tömyydeksi Kuropan maiden imperialismin rautakorkoa Amerikan vapauteen pa enneet miljoonaiset palkkatyöorjat pakenevat nyt Amerikan kidutusvan kllaksl muuttunutta vapautta takai sin valtameren tuolle puolelle On luonnollista että palkkaorjaln" katseet suuntautuvat ensimäistä Neuvostotasavaltoja kohti yhteis kuntia kohti jos3a työ on kohotettu arvoonsa jossa työläinen sen luo jana on täydessä ihmisarvossa ja jossa työnteko koituu yhteisön eikä yksilöiden hyväksi ' Amerikalainen palkkaorja joka vuosikymmeniä on raatanut kapita lismin alttarille suoristaa selkänsä tehden ratkaisevan päätöksensä työs kennellä ja kantaa kortensa työväen vallan hyväksi Näin on jo siirtynyt satoja palk kaorjia käsittäviä osuuskuntia Neuvosto-Venäjälle Suurimmaksi osaksi ovat nämä osuuskunnat pysähtyneet Europan Venäjään Moskovaan Pie- 15? tariin y m kaupunkeihin Osa on Kullan Kukistuessa Tuo kulta se miljoonat surmannut on ja tuhannet johtanut turmiohon — kuka lukee ne miljoonat ristit? Vaan tulossa kostajan päivä on haa soi ilmassa vaatimus kuohuvi maa: "Alas kirotut kapitalistit!" J Se kuiskina kuoleman kunnailta soi yön luolista nousee se syyttäen oi sitä kaikuvat myllyt ja pellot Työnorjat ne velkovat vertansa näin he kiroten ryntäävät muureja rjäin Veri huutaa Soi kumouskellot Nyt majoista mahteja muistutetaan ja vankilan kahleita kalistetaan ylös haamuja nostavat haudat ne kulkevat kylissä ovehen lyö ja kuiskivat vaativat "Alkakaa työ! Alas murhaajat ruudit ja raudat !" Nyt "punainen terrori" maailmaa oi se uhkaa on "sivistys" mennyttä ! — soi rahavallan ne miljoonat pillit Mut turhaa: se seuraus on syyn lain! Ja kuokan ja lapion kätehen vain ! teille tarjoovat punaiset"villit" — Wm Lahtinen iriiixjFiirairjirtiijiiiiiiiiriiJLtiiiEiiiJiJiiiiicjriiiJLiiiiiiiiiFtEKiiiiijitJriiJiEiiiiiiiiJEiiiitiiittiiiitriiiariiiiiriiiFfittfiriiriiiiiciiiiiiiiriiiiiiiiiJiiiioj v Canadassa "Vapauslehdessä kirjoitetaan: ' Canadan porvarillinen lehdistö pl tää - tavattoman suurta ääntä siitä miten perhepalvelijoilla Canadassa on hyvät olosuhteet ja kuitenkin niistä on aina puute - Montrealin naistyöläisiä välittävät työnvälitys) toimistot - ja erinäiset yhdistykset koettavat hakea syytä siihen ettii naispalvelijat eivät pysy Montrealis sa vaari siirtyvät jonnekin muuallo Yhtenä painavana syynä perhepat velijoiden vähyyteen selitetään ettii Quebecin maakunnalla el ole tiu ' peekst paljon värväiyskonttooreja Europan maissa ja varsinkin Britan niassa josta enimmin palvelijoita toivotaan saatavan" Kuitenkin nuo porvarilliset seurnV työnvälitystolmtstot ja lehdet eivät halua ottaa analyseeratakseen to dellisia syitä vaan uskottelevättvur vääjäin puutteen olevan suurimpana syynä palvelustyttöjen puutteeseen Todellisten syiden löytäminen el it se asiassa kuulukaan porvareille (iil lä jos he hakisivat todellista syytit vahingoittaisivat he sillä omaa atl aansa Siksipä ei perustetakaan syl tä etsiä muuta kuin pinnalta Jotka todellisuudessa ovat pohjalla Poh jimmaisten syitten penkominen toht päivänvaloon sellaisia asioita eitä niitten julkisuuteen saattaminen Jopa Itse porvaristokin kauhistuisi Ja Blkst ne onkin Jätettävä Ensiksikin lähtiessämme asiaa jo sain määrin ! koskettelemaan oleirij me pakoitettuja sanomaan että Ca nadassa ei todellisuudessa ole puu tetta naispalvelijoista mutta olosuh teet joiden alaisena sujrin osa por hepalvelijoita joutuu työskentele mään ovat sellaiset että ne eivät tyydytä palvelustyttöjä jotka hake vat -itselleen muuta työtä Ensiksi kin heille maksetaan useimmissa ta pauksissa niin pientä palkkaa ettii sillä el pysty kunnolleen edes it seään vaatettamaan ja pitäähän pal velijainkln olla puettuna siististi Ja puhtaasti tai muussa tapauksessa heitä el tarvita Työpäivä heillä on tavattoman pitkä useissa tapauksis sa 14—15 tuntiin vuorokaudessa To sin heille joissakin paikoissa myön- jatkanut matkaansa Aasian Venä- seikkaa kun näinä päivinä lähtee Työväen Neuvostotasavallan ra 1ään luonnonrikkaaseen Kusnetsin Karjalan Työkansan Kommuuniin kentaminen on ohdaketietä -Vielä laaksoon Siirtyvien joukko on enem- Amerikan länttsimmältä perukalta hioo maailman verenhimoinen impe- netään ykg iltapäivä viikossa va- mistöltään tähän asti ollut Venäjät- Asionan Kaupuiisiam euammmeu nanami nynomou ui taannu o paata jQpa Joskug sunnuntaisinkin lä syntyneitä Vasta nk Kuzbas jär- suomalaisten työläisten osuuskunta Tovereilta jotka siirtyvät sitä ra- muUft on ge sentäan „„„ vähäinen jestön synnyttyä on suomalaisi työ- Joka käsittää noin 80 henkeä Osuus- kentamaan vaaditaan suurta itsen- yapauSj etla sitä ei vapaudeksi kan- lälsten huomio kiintynyt suurem- kuntaan kuuluu etupäässä kalastajia sä unhoittamista ' uhrautuvaisuutta natta)s malmtakaan Ja tuotakaan massa määrin Venäjälle siirtyml- Washingtonin Oregonin ja Califor- ja alttiutta niissä vaikeuksissa ja yapautta el ole jtalkllla sillä useat seen Niissä muutamissa "osuuskun- nian valtioista mutta käsittää se koettelemuksissa jotka heitä palvelustyttöjä tarvitsevat haluavat nissa joita jo on lähtenyt matkalle myös ammattilaisia muutkin aion- laan vielä Kontaavat p(tää tym mahdollisimman tarkasti tästä maasta Kuzbasia kohti on oi- ta - kuten sähkötyöläisiä rakennus-- Vaikka olemmekin vakuutettuja työgsa Useissa tapauksissa työ on lut jo suomalaisia mukana Uusia työläisiä y m - siitä että toverimmo tietäessään njjn kovaa että ej jaksalBikaan ot- osuuskuntia perustetaan yhä ympä- Useita kuukausia ovat nämä tove- lähtevänsä vakavaan työhön tietäes- tga yapaa ma% yajkka solIaiata rl maata joissa suomalaiset työläi- rit 0iIeef uutterassa työssä osuus- säan laskevansa tyonsa kautta Kar- gaUuig) saamaankln Tämän lisäksi set oyat huomattavana osana kuntansa järjestämiseksi siihen kun- JaIan Työkansan Kommuunissa pe- kohdollaan kulu entisajan Neuvosto-Karjalaan ei vielä tähän tQon eUä ge pygtyisl rakentavaan tmtusH tulevalle Työläisten maa I- hahIeorjiai Jotka ovat täydellisesti mennessä tiedetä matkustaneen kuin t öhön hetl paikaIle saavuttuaan man tasavallalle tulevat launistumat- sidottuja säntiinsä Isännät määräi muutamia yksityisiä suomalaisia to- ta ahertamaan katsomme kuitenkin jQpa )tge genkin mlnkalaisIssa vereltä Mutta mielenkiinnto siihen Aatteellisessa suhteessa käsittää tarpeelliseksi matkalle lähti jöUle toi- i)(0 ja kenen Beurassa työliil- kasvaa paiva paivaita JNeuvosto- iama eumumuiBu ivaumu uluo- — gengä gaavat kuikea jos paiveiustyt- Karjalan luonnonrikkaudet kalarik- kunta puoluetyössä kouluuntunutta nostusta ja uhrautuvaisuutta jolla he määräaikana takaisin sl- kaat vedet aarniometsät y m ovat väkeä Miltei kaiKKi osuusKunnan lassnKu unia mm™ palveIuspalkkaansa on silla saattaneet suomalaisia työläisiä ajat- jäsenistä ovat olleet paikkakun- hyväksi raivanneet samo] telemaan siikymistä Karjalaan jos- tansa suomalaisen tyovaenuiKKeen ituuttaa eua lanan maaiau v { kses9a yolttaa ylei3ten tlt0 sa olot ja kieli on heille Ikäänkuin etunenässä toimien siinä innolla ja jäävät suomalaiset työläisnaiset ja mfoaitosten toimittaman risuisten kuulustelun Kun perhcpalvelijoiden asema on tutunomaisempaa jossä heimokan- uhrautuvaisuudella monia vuosia miehet tulevat omalta kohdaltansa „„ v0irM1 vnisivnt rakentaa Näin ollen Karjalan Työkansan kaikin käytettävissä olevin keinoin ja lujittaa työläisten ensimäistä ta- Kommuuni saa heistä epäilemättä tehostamaan ja avustamaan Karja- edella9anotunlainen ' nnn oiU sil savaltaa kelpo työntekijöitä aatteenkin vai- lan Työkansan Kommuunin rakenta- jhme jog tyt„t am ha]la py Historiallisena tapauksena Ameri- niolla joka siellä on yhtä tärkeätä mistä ja lujittamista paikassaan vaan hakevat sei kan suomalaisten työläisten elämäs- kuin mikä tahansa ammattityö ta- Siis onnea matkalle kohti Suurta sä voimme sen vuoksi pitää sitä loudellisenkin rakentamisen alalla Työväen Tasavaltaa! Ootko ronmSiseftl ituiu)