Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 2, 1922)
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA TOVEB No 18 Tiistaina Toukokuun 2 p — Tuesda" vdind 1922— Kahdestoista Vuosik ]i]riiiiiiiiitiiiiiiiiilliiiijtlli:iiilliiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiriitlliliiiiiiitiiiiiiiiiiJtll3iliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiE4tiiiiiiiiiiiJiiiti]ilsiillllE]erl)iliiiiritiiiMiiiiijiitiill iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii'"- iiiiiiuiiiiiiiiiiiuiiiuiiiiiiiiiiiiiiii luiiniiiimiiiiiiiiiiulilillliimiliiiiiniliiiniimiinmil il iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii H I itä b rj mm m B i 1 11 iioko maailman tioynaiisto-aiaeiue i I n m iiiiiiuiiiiii i i iiiiiiiiuii iiiiiiuiiiiii uiiimiiiii liuun il m i uiimiliilllliuiiiiii il uumiini i iiiiii iilliniuninmliu mun ui iiinuuiiiiiluniuimulimuuinnnnnnunuiiiuuiiiiimmiiuuiiB Teidän elämänne on nälkä elämää te olette kuulleet puut teen luisen käden koskettele van omaa oveanne huolet ja taudit kulkevat ovissanne joka päivä Mutta missä saavat pakolaiset lämpimän vastaanoton missä ai na viimeinen leivänmurene jae taan nälkäisille mistä aina löy detään vaatekappale alastomil le? TEIDÄN KODEISTANNE— TE KOKO MAAILMAN TYÖ LÄISÄIDIT! Venäjällä puute ei vain kos kettele ovea Venäjällä kurjuus ja nälkä ovat imeytyneet talon poikain hökkeleihin ja työläis ten koteihin Kurjuuden puut teen ja nälän irvistelevät ham paat uhkaavat kahtakymmentä viittä miljoonaa aikuista ja kuutta ja puolta miljoonaa las ta Jos osaatte lukea te maail man köyhälistö-äidit niin näet te sanomalehdissä yllin kyllin kuvauksia nälkäisen Venäjän puutteesta Ja onko taivas ainoa joka on syyllinen — rautatahtoinen liik kumaton säälimätön viime ke säinen taivas? Miten olisi jos kultaa ja val taa etsivät suurvallat jotka vi haavat vallankumouksellista Ve näjää eivät olisi kieltäneet siltä kaikkea apuaan eivät olisi kiel täneet siltä vasaroita ja naulo ja auroja ja kirjoja häiritäk seen rakentavaa toimintaa sosia lismia kohti Täysin oikeutettua on sanoa että riistäjät kaikkien maiden kapitalistit ovat vastuunalaiset Venäjän" kauheasta puutteesta kealle kehittyneen teollisuus vastuunalaiset rautaisen saarron takia vastuunalaiset valkoisten lahtariarmeijoiden hävityksistä Koko maailman sotajoukot ah naammat kuin heinäsirkat ja säälimättömämmät kuin kuivuus ovat nälkiinnyttäneet Venäjän Köyhälistönaiset! Älkäämme valittako enää — avustakaamme! Teillä ei ole mitään Loppu mattomat rikkaudet ovat teidän käsissänne myötätuntoisissa sy dämissänne keinoja keksivissä aivoissanne Englannan työläisnaiset! Tei dät on terästänyt satavuotinen naistyö tehtaissa ja ijankaikki nen ahertelu kodeissanne sekä teidän ja teidän miestenne pit kät sitkeät taistelut kapitalis mia vastaan — tiedättekö vielä mitä merkitsee solidaarisuus? Tehän olitte eturiveissä kun Englannin köyhälistö ajoi im perialistiset haaskalinnut hetki seksi pois valtavalla huudollan ne: "Kädet irti Venäjästä!" Nyt osottakaa että käsitätte venä Iäisten veljienne taistelun Lä hettäkää kivihiiltä ja leipää Sivistyneen Ranskan naiset! Sota ja puute ovat painaneet teitä jo vuosikausia Työntäkää syrjään ranskalaisten militaris tien miekka joka nyt on koh distettu venäläisiä köyhälistö veljiänne kohti Sisarellisella a vustuksellanne auttakaa korjaa maan sitä pahaa minkä teidän hallituksenne on tehnyt Huoli matta puutteesta ja hävitykses tä te olette rikkaita Ranskan köyhälistönaiset jos vain halu aisitte antaa Saksan naiset! Kuinka paljon onkaan käyttämättömiä työkalu ja ja pieniä koneita niinkin kor- maan puuvajoissa kuin on Sak sa Ahkerat taitavat työläisnai set — Saksan kotien hoitajat! Ettekö voisi tehdä vaatteita lap sille vanhoista puvuistanne ly hytvartisia sukkia pitkävartisis ta? Jos ette voi ottaa kalliita korvaamattomia lääkkeitä saksa laisilta herroiltanne niin voitte kuitenkin ostaa niitä itse Ot takaa pienestä rahasummasta jolla teidän on tultava toimeen viikosta viikkoon ja ostakaa ro voillanne lääkkeitä Venäjälle Pelastakaa ne jotka Venäjällä kuolevat koleraan ja lavantau tiin Te Italian Sveitsin Pohjois Amerikan Argentinan ja Aus tralian naiset! Maissipeltojen maidon ja lihan yltäkylläisyy den naiset! Miljoonien nälkäis ten lasten suuret silmät katso vat teihin Äidit ettekö voi säästää pientä leipäpalaa Venä jän nälkäisille lapsille? Hollannin jä rikkaan Skandi navian naiset! Teillä oli koko ajan ruokaa kun teidän venäläi set siskonne ja veljenne seitse män nälkävuoden kuluessa ovat kärsineet enemmän kuin ihmi set voivat kestää Antakaa vähäisistäkin varois tanne koko maailman köyhälis tönaiset! Avustakaa jättiläis voimin te miljoonat ja miljoo nat naiset te jotka tiedätte mi tä nälkä ja kurjuus ovat Työtätekevät siskot! Eikö teidän sydämenne vavahda kun kuulette että säälimätön nälkä tappaa enemmän ihmisiä kuin monessa maassa on asukkaita? Ettekö pelkää että Venäjä köy hälistön Neuvosto-Venäjä ai noa maa missä äitien ja lasten kannattaa elää kukistuu? Venäjän työläisnaiset nouse vat tietämättömyydestään ja a lennustilastaan — he ovat ai noat vapaat naiset koko maail massa Lapset Venäjällä ovat valtion rikkaus Äitien kodit lasten ko dit mainio lastenkasvatus täy dellinen äitien ja lasten suoje lus — kaikki nämä katoaisivat maailmasta jos Venäjä joutuisi niiden uhriksi jotka farisealais maisesti ovat avustavinaan vaikka heidän ainoa ja todelli nen tarkotuksensa on punoa sa-i lajuonia joiden kautta kapita lismi saataisiin valtaan Venäjäl lä Köyhälistö- ja talonpoikais naiset Venäjällä te koko maail mn siskot te olette taistelleet NeuvostoVenäjän puolesta Te taistelette jotta Neuvosto-Venäjä säilyisi Te tiedätte että teidän köyhälistömaanne on naisten vapauden kallis ahjo Suojelkaa työväenluokan Neuvosto-Venäjää te koko maail man työläisnaiset! Teidän avustuksenne ei mer kitse niukkaa kannikkaa kerjä läiselle Ei— te puolustatte kuo levia siskojanne ja veljiänne Te alustatte jaloilleen voimak kaita taistelijoita taistelussa yh teistä vihollista vastaan Tulevaisuuttanne ja toivei tanne te puolustatte avustaes sanne Neuvosto-Venäjää sert taistelussa nälkää vastaan Koko maailman köyhälistönaiset ja työläisäidit! Kuulkaa sydämen ne ääntä ja avustakaa Neuvosto-Venäjää! Kolmannen Kansainvälinen Naissihteeristön nimessä Klara Zetkin Ero itämaisen ja länsimaisen si vistyksen välillä on etsittävä näit ten kansojen yhteiskunnallisten viet tien erilaisuudessa Inhimillisen yh teiskunnan viettejä määrää taasen kulloinkin vallitsevat vaikutteet yh teiskunnallisessa elämässä Ei mi kään ole erheellisempää kuin luulla että edistyvä sivistys ja kasvava tie to ehdottomasti tuovat mukanaan myöskin suurempaa ihmisyyttä A pinakin on ihmisellisempi kuin ih minen Taloudellisista syistä riehu neet sodat ovat sivistyksemme näyt teitä ja asetekniikkamme tuotteita ja nykyään aseiden täydellisentämi nen on suurena osana ihmiskunnan henkisestä työstä Riippuen yhteis kunnan luonteesta yhteiskunnalliset vietit joko voimistuvat tai heikkene vät Vaikutus näiden viettien voi maan on epäilemättä tärkeä tekijä kun lähdetään arvostelemaan missä määrin Idän ja Lännen kansojen si vistyksen erilaisuus tulee olemaan nykyisten yhteiskunnallisten pulmi en ratkaisussa määräävänä Itämaisen sivistyksen piiriin kuu luviksi voimme lukea mongoolit hindut ja slaavilaiset joihin venäläi setkin kuuluvat sillä näiden kanso jen yhteiskunnalliset vietit ovat to dellisesti samallaisia — Näihin kall ioihin lasketaan kuuluvan enemmän kuin 900000000 ihmistä Miltei ko- IDÄN JA LÄNNEN YHTEISKUNNAL LISTEN VIETTIEN ERILAISUUS Kirj Thalia ko muu maailma kuuluu länsimaisen sivistyksen piiriin jolla yhteiskun nalliset vietit taasen ovat samanlai sia Näihin kuuluu enemmän kuin 600000000 sielua — Nämä ovat ne kaksi' voimaa jotka kansainvälisen kapitalismin ryöstöpolitikan pakotta man ajoutuvat järjestymään vastak kain Nämä 900000000 ihmistä itämai sen sivistyspiirin muodostavat elin voimaansa nähden tuottavimman o san maapallon asujamistosta asusta vat lähekkäin ja siten turvaavat toi siaan Heidän elintapansa ovat tosi asiallisesti säilyneet kajoamattomi na ja vaatimattomina — Toisella puolen olevat 600000000 ihmistä a suvat aivan hajallaan Heidän asuin paikkansa ulottuvat pohjoisnavalta etelänavalle ja Atlannin rannalta ai na Tyynenmeren rannoille saakka — Niin hyvin strategisesti kuin myös yhteiskunnallisten viettien vai kutusten kannalta katsottuna ovat edellämainitut suuresti edullisem massa asemassa kuin jälkimäiset Yhteiskunnalliset vietit jotka ke hittyvät yhteiskunnan koossapitämi seksi ovat sellaisia sisäisiä voimia kuin höyry kattilassa joka panee koneiston liikkeeseen Näihin viettei hin kuuluu epäitsekkyys uskolli suus kuri totuudellisuus ja vieläpä kunnianhimokin jotka kaikki yhdes sä muodostavat siveyslain Ihmisil lä vallitsevat käsitteet määräävät näiden viettien luonteen ja heidän katsomuksiaan määräävät yleisesti vallitsevat halut ja pyyteet Tah tominen kuuluu elontoiminnan viet tien piiriin Järkähtämätön tahto joka kohdistuu johonkin määrättyyn ajatukseen johtaa toimintaan Länsimaissa jokaisen yksilön ylei senä johtavana vallitsevana ja jär kähtämättömänä tahtona on rikas tua "tehdä rahaa" kuten tässä maassa tavallisesti sanotaan Tämä tahto ei yksinomaan ilmene siinä et tä halutaan "tehdä" rahaa mut ta myöskin kasata sitä (akku muleeruta) vieläpä pitää kiinni siitä ja puolustaa sitä aseistettuna ham paisiin saakka Rahanhimo on ol lut vallitsevana ja vaikuttavana voi mana niin pitkän ajan että se on himmentänyt järjen ja jäätänyt ih misten jaloimmat tunteet 'ja pyrki mykset Se on miltei kokonaan hä vittänyt altruistiset' vaikuttimet yk silöissä ja niitten tilallo istuttanut itsekkyyttä ja yhteiskunnallista sekii poliittista vallanhimoa Koko hen kinen työskentelymme on niin pit kän ajan ollut suunnattuna vain ai neellisten rikkauksien ja arvojen kasaamiseen että käsityskykymme järkemme on sokaistuna kaikcllo muulle Rahanhimolla ei olo mitään omaa tuntoa Omatunto on siilo vain kuo ri johon on istutettu yksllöetuiHu perustuva sisällys Omatunto on vain keino näiden etujen saavuttami seksi Tästä - johtuu että länsimai sen sivistyksen pääasiallisiinpana il miönä on taistelu Ensin yksilöit ten sitten eri ryhmien luokkien kansojen ja kansojen liittojen välit lä Ailia jatkuvaa sotaa jossa asei na käytetään ensin inhimillistä Un toa sitton terästä sotaa taloudelli sista eduista sotaa siirtomaista so taa yhteiskunnallisesta vallasta ja sotaa maailmanvallasta Koko sivis tyksemme on omistettu taistelulle jonka ainoana ja johtavana tarke tuksena on koko maapa'lon rikkauk sien kasaaminen muutamien harvo jen käsiin — Siinä länsimaiden jh teiskunnallisen elintoiminnan kiiho tiu I
