s
Tiistaina Huhtikuun 25 p — Tuesday April 25th
No 17
Särkynyt onni
(Jatkoa)
Mäin puheli Onni hiljalleen ja yk-
säilyttänyt kylmävcrlsyytensä Hän
istui vain sängyn laidalla lapsi sylis
sä kylmän ji turtuneen näköisenä
välinpitämättömänä Ihaillen vaimon
sa lujuutta oli Onni tarttunut hänen
sinkertaisesti vaimolleen heidän Ie- käteensä rosvojen saadessa oven au
volle mennessään Ilmi ei puhunut kj Kiväärit pistimilleen kädessä he
mitään raskaasti vain huokasi Ja ryntäsivät tupaan jossa Onni oli ot
so huokaus nousi hänen lämpimästä tanut jäähyväiset vaimoltaan Ilmi
cyiämmeslääu kaikkien kovaosaisten 0tu hetkiseksi Onnin käden vieden
sorrettujen ja poljettujen puolesta sen vyötäisilleen jolloin Omii painoi
Verileikkiä oli kestänyt jo joitain hellän suudelman hänen huulilleen ja
viikkoja Köyhälistön sydänveri pu- yhfäkkiä ryntäsi ulos ovesta paita ja
nasi taistelukenttiä ja ympäri maan alushousut päällään paljain jaloin
riehui valkoinen terrori hillittömänä vahvaan lumeen kylmään pakkaseen
ja sen viattomat uhrit tu£tematto-
mat köyhälistön vapausliikkeen san- nmi päästi kauhun huudon Ros
karit lepäsivät sorakuopissa puuai- votkin hämmästyivät hetkiseksi ci-
Uni
Lusifer "Mutta selitä ensin minulle
mikä tämä laitos oikein on" vastasin
hänelle "Etkö näe? Onnela se on
sen ovat rakentaneet kaksitoista on-
nellisin n vlnnii rifi sjiii sl vnUsppn knii-
ty" Kirja tuntui pitkäveteiseltä ja '
lemasta maailman torailua Kullakin
Oli lauhkea kesäinen ilta Luin vuo
teellani erästä teosta "Avioliiton syn-
Bimmati svdänverensä jaloimman e-
loiinesleeiisä vuodattaneena aatteen
sa kalleimman puolesta kaikkien sor-
loakärsivieu ja nälkää näkevien puo-
vätkä voineet puhua mitään Seisoa
toljottivat vain typerännäköisinä kes
kellä lattiaa
Vihdoin kysyi Jaska: "Onko tuo
IfiMla piihtaimman ihmisyyden ja oi- mies hullu?"
keuden puolesta Raaka valkoinen "Ei hän ole hullu' hän ei vaan anna
niahtivnlla vietti veritöittensä muis- teidän teurastaa itseään vaan mie-'
tnksi irstaita pääkallojuhliaau Kaa iuumniin paleltuu pakkaseen" sanoi
tulleitten lalitarien hautakummuilla Jimi ja yöpuvussa lapsi sylissään istui
väsynyt kun olin nukahdin Ja ennen
pitkää mielikuvitukseni liiteli unien
maailmoissa
Näin unta
Minulle tuotiin kareeni suuri pape
rikäärö sen ojensi minulle eräs nai
nen jumalallisella juhlallisuudella ja
sanoi: Sinun tulee kirjottaa naisten
aikakausjulkaisuun lisäten: Mene vii
saiden tykö kussa he kokoontuneet
ovat ettäs viisauden sarvesta run
saasti valelluksi tulisit
Ja hän avasi minulle suuren oven
Minä astuin huoneeseen kussa viisaat
istuivat ja tutkistellen matemaattisia
yhteenvetoja istuivat juridisen näköi
sinä pöydän tykönä Minä avasin pa
perikäärön ja otin kynän käteeni jon
ka viisauden opastaja minulle anta
nut cli ja kuuntelin ja odotin mutta
en kuullut mitään muuta kuin vaiva
loista kynän rapsutusta Ja minä o-
i 11 „! Qnv-nnti 1 vl-l-l o rl n cc a IJJ„tl„ ! l„::
'"'- ' M1S iMajtuuu =- dotettu!lnli niihli että Viisauden ]ahja
umssiwu KauuiLMmiuansii-jiiuu mur na Katsoen rosvoja uijana Katseena
ti:-ta yökönpesistäan kurjista kolois- suoraan silmiin — Ilmi oli kaunis vie
taan esiinkaivautuneet mustat peikot läkin kerrassaan hurmaava Tuo
on vain harvoille annettu Käärin pa
perini kokoon ja astuin raittiiseen il
maan sieltä kussa viisaat kokoontu-
perheellä on yksi kerros käytettävä
nään Mutta joutukaamme" sanoi
hän tarraten taasen käteeni- kiinni
Samassa löysin itseni ylimmäisen ker
roksen ikkunasta katselemasta sisään
"Tässä asuus Pekka Poinnmen rakas
letun siippanansa Eevan kanssa" sa
noi Lusifor matalalla äänellä
Ensin en huomannut huoneessa ke
tään vaan pian silmäni erottivat Ee
van istumassa sohvalla Pekka istu
en ja poltellen piippuaan aina sala
vihkaa kuhmunsa alla vilkaisten Ee
vaa "Onko tämä nyt mielestäsi hauskaa
istua koko illa kotona?" tiuskasi Ee
va vihdoin
"No no mutta eukkoseni ensi ker
ran se on vasta tällä viikolla kun si
nä olet kotona Ja sitäpaitsi onhan
meillä nyt sievä koti jota sinä olet
aina toivonut Nauttikaamme nyt ko
din onnesta edes yksi ilta kotona tuu
mi Pekka
"Mutta minä en viihdy enää kotona
arat luihut nähdessään voitonvaa'an proletaarineitonen oli raskaan raa- neet o]ivat j(j ajattelin että koska mimlsta tuuliin kaikki niin synkeältä
kallistuvan omiensa puolelle Saksan dautansa uhallakin onnistunut säilyt-
hunnien aseiden avulla Musertuniai- täinään kauneutensa ja tämäkö ihana
sillaan olevan työnarmeijan epätoivoi- madonnanäky tosiaan muistuttaen
tet yritykset ylivoimaa vastaan mur- Kristuslasta äitinsä sylissä silmiensä
taulua saartorenkaan lävitse saattoi- edessä lie hämmennyttänyt lalitarien
vat maan työväen äärimmäiseen toi- sekavat aivot joita tosiaan hirmute-
vottomuuleen ja hätään Mutta ylä
luokan yöllisissä mässäyksissä koho-
oja tehdessään voi sanoa käryävän
naurislampmi himmeästi (valaisseen
sivat kattoon nautinnon täydet mal- njm etteivät he ymmärtäneet mitä
jat Juhlituin mustien voimien voit- tehdä Seisoivat vain lattialla hiljaa
toa ja haudattiin sosialismi ikuisiksi kiroillen katsellen Ilmiä
ajoiksi syvimpään helvetin komeroon yhfäkkiä aukeni ovi ja Onni pujah-
Ksinaan nerroista ei nuomaunui u takaisin tupaan alkaen sekoittaa
hiilosta ja lämmittää siinä jalkojaan
naisten aikakausjulkaisuun kirjotetta
man piti tahdon kfrjottaa pitkän pit
kän kertomuksen onnellisesta aviolii
tosta Suuntasin kulkuni päivänpaisteisel
le mäen rinteelle Olin Juuri aikees
sa istahtaa mättäälle ja alkaa kynäi
lyni kun yhfäkkiä aurinko pimeni
"So so tupuseni hjinyile nyt sen
tään minulle ja vikuta silmiäsi ku
ten teet aina silloin kun olemme ih
misten ilmoilla roisithan nyt minul-
lekin nauraa teko-nauruasi sekin oli
si hauskempi katsella kuin sinun suu
pitkällä siinä sohvan nurkassa istumassa"
synkkä pilvi leijaili alhaalla aivan mi- lLusifer nykSsl minua käsipuolesta
nun pääni päällä ja tunsin tulikiven
käryä nenässäni Samassa kuului ku
mea humahdus ja pöly pulmiisi sil-
"Ei tässä joudeta enää viivyttele
mään Katso seuraavaa kerrosta
miten historian Nemesis kirjoitti sit
teakin selän taakse mene tekel'iään
miini Tunsin keveän kosketuksen oi- Tässä asuu oikein malliaviopari"
Onnin ja Ilmin rauhaakin jo tykin
jyske häirilsi Punakaartia ahdistet
tiin yhä tiukemmalle Yhä korke
ammalle kuuluivat syyttömien vali
tukset Pienessä saloseudun mökis
sä teki jo leipä loppuaan 'Mutta mis
lään ei saanut mitään syötävää lisää
Äärimmäisellä säästäväis3-ydellä oli
jo muutamia päiviä pitänyt käyttää
ravintoa Epätoivo aikoi jo murtaa
Ilmirkin toivorikasta mieltä Vähän
puhuttiin tähän aikaan heidän kodis
saan Kumpikin oli vain omissa syn
kissä mietteissään
Erääpä iltana kuului tykin jyske ta
vallista lujemmin Tästä arvasivat
Onni ja Ilmi että nyt on jotain rat
kaisevaa tekeillä ja että nyt on kova
taistelu käynnissä juuri tällä rinta
manosalla Kumpi voittaa? Joko työ
läisanneijan rintama puhkaistaan ja
juuri tällä kohdalla? — Nämä ajatuk
set pitivät saloseudun asukasten mie
liä pelonsekaisen jännityksen valios
sa Kului seuraava päivä pitkä kuin
'iäisyys llmiu mielestä — Illalla istui
vat Ilmi ja Onni taas lieden vaiheilla
— Nyt vasta roistotkin pääsivät "lu
mouksestaan" ja huomasivat niillä a
sialla he ovat Heti komensi pääraa
kalainen Jaska Onnia pukeutumaan
ja kun tämä el määräystä totellut kä
vivät lie käsiksi häneen kiroillen ja
lyöden
Jaskan sanoessa: "että jos et pu-
kapäälläni Edessäni seisoi Lusifer
ihka elävänä suunsa ivallisessa hymyssä
kuiskasi Lusifer korvaani tirldstel-
lessäni seuraavan kerroksen ikkunas
ta sisään Kerroksen asukkat eivät
"Kirjoita vain ystävä" sanoi hän näyttäneet olevan kotona Mutta sa-
"Minä tahdon auttaa sinua tule Mi- massa aukeni ovi ja sisään astui vai-
nä näytän sinulle Onnelan sitten voit mo kiihoittuneena heittäen hattunsa
huoletta kirjottaa" pöydälle ja katsoen kotkan tavoin
Samassa tunsin omituista kihelmöi- mieheensä joka seurasi häntä kinte-
mistä hartioissani ja kun kurkistin rillä
keudu niin lähde vaikka alasti mu- olkani ylitse huomasin ihmeekseni "Oli sinulla nyt taasen kiire kun
että selkääni oli ilmestynyt siivet kesken piti lahtea ja sitten mennä
Nyt lähdet kanssani sanoi Lusifer tallustelet edellä edos taaksesi kat
ja tarttui minua lujasti käteen Sa- somatta tulenko minä"
dellisuuden jolloin hän heittäytyi ros- massa huomasin että lentää liihotte- "Hm joko minä taas tein rikoksen?
vojen jalkoihin rukoillen armoa On- limrne halki pvaruuksien Pian näin Se on ihme ja kumma ettemme me
uille ja itselleen viattoman lapsensa kaukaa korkean rakennuksen joka oli voi käydä missään ilman ettei siitä o-
tähdeu rakenteeltaan kauniimpi kuin mitä Iisi aina näitä jälkiseurauksia" mu-
Mutta eläintäkin alempien turmel- koskaan ennei olin nähnyt Kun tu- risi mies harmistuneena
limme sen lähettyville näin raken- "Sinä et koskaan käyttäydy kuin si
nuksen portin yllä suurilla kirjaimilla vistynyt ihminen olet aina samanlai
kirjoitetun kyltin josca oli sana: ON- "en jätkä ja minä saan sitten aina si
NELA" Rakennus oli kaksitoistaker- mm hävetä "
la talviseen yöhön metsätielle kym- r0!:sinen Samassa jalkani kosketti- Lusifer nauraa tihitti hiljaa korvaa
menen kilometriä lähimpään ihmisa- Vat maata löysin itseni seisomassa ni-
suntoon! ! rakennuksen portilla Katselin ihail- "Katsotaanpa kymmenettä kerros-
llmi jäi kyyneleitä vuodattaen ikku- ien rakennusta Se todellakin näytti ta" kuiskasi hän Siinä asuu Matti
naan tullutta kiväärin kuulanaukkoa onnelalta Mujunen joukkoineen innokas poli-
raatteillaan tukkimaan Tupa oli nyt "Lähdemme tarkastamaan ylimmät- tiikko oikea nais-asianajaja
amio ja kylmä Olihan huoltaja pois- &estä kerroksesta" kuiskasi minulle Näimme tämä kerroksen astijamet
sa kenties ikuisesti! — Pieni viaton istumassa teepöydän ääressä Lapset
lapsi makasi sängyssä kylmäänsä ra- ~ joita oli viisi pureskelivat korppua a-
kaanime mutta lähdettävä sinun on''
heräsi Uniikin hetkisestä horrostilas
taan ja huomasi tilanteen kylmän to-
tuneitten roistojen mieltä ei liikutta
nut kauniin naisen itku el pienokai
sen valftukset vaan veivät he väki
valloin Onnin mukaansa alusvaatteil-
kumpikiu äänetönna Onnin saatua iteitPn vihdoin Ilmikin rauhoittui millä muodottomaksi pää erillään lakujoisen näköisenä ja juoden tee-
riisutuksi vaatteet päältään maata
mennäkseen kuului pillulta yhfäkkiä
kirouksia ja huutoja Samalla jysky
tettiin tuvan oveen lujaa jollain ko
valla esineellä Onni peljästyi ja me
ni ovelle
"Avaa 'ovi p— taen roisto!" Tappa
kaa se punikki s— tana heti!"
niin että voi mennä sänkyyn lapsen- muusta ruumiista Vaatteet yhtenä tä vältellen isänsä katsetta
sa viereen verisenä retkuna Ihan tyrmistyi kau- "Menkää siitä jo penikat nukku-
Kylmästä talviyöstä kuului kivää- heasta näystä Ilmi Äänetönna hän maan että saan edes joskus korviani
riiilaukauksia Ilmi tiesi mitä ne lahtipaikkaa siivoili mutta Onnin lepuuttaa!
merkitsivät Hän hypähti itkuun lalitarien eläimellisen murhan himon
Kauheaa! Nyt olen hyljätty lapseni uhrin hän jätti siihen lepäämään o-
on orpo raukka Viaton laysiraukka- sottamaan paikkaa missä oli tehty
Lapset sanaa sanomatta poistuivat
makuuhuoneeseensa
"Voisi tuota lapsille joskus puhua
ni! — Näin valitelleu hän aamuyöstä musta murhatyö niissä "sivistyksen" siivommin ei aina tuiskia" pyyteli
Tämiintapaisia huutoja kuului Pi- nukku
puolustajat olivat huvikeen syyttö- vaimo
halla oli neljä pohjalaista Iihtaria a- Kun hän heräsi seuraavana aamu- män työläisen ihmisen lahdanneet ja "Siivommin matki mies Kyllä si
scissa kiireestä kantapäähän valko- na rauhattoman kauhunyön jälkeen lisäksi repineet kuin koirat saaliinsa nä heitä aina hollit liikaakin Minä
ässä käsivarressa in valkoinen "Man
nerheimi" lujasti ko-ville vetäistynä
paukkui pakkanen nurkissa entistä Tylsänä tuijottaen eteensä kääu- tahdon opettaa heitä tottelemaan
tuimemmin Ilmi kumminkin päätti tyi Ilmi kotiinsa tuosta verisestä kau- Kaadappa minulle lisää teetä ja tuo
— Onni ei avannut ovea Hän tunsi ottaa elämän sellaisena kuin se eteen tullipaikasta ilman leipää ilman — minulle ne villasukat jotka minulla
että on yhdentekevä ivanko tahi ei avautui luonteensa tavattomalla tun- miestään Mitään hän el jaksanut oli eilen iltana jalassa Lähden täs-
Viluloin eräs keski-ikäinen toisten netuksi tulleella lujuudella ja tahdon- ajatella Onneksi hän sattui löytä- tä vielä jalottelemaan
Jaskaksi nimittäin'' pitkäpartainen roimalla Hän lämmitti tupansa mään vielä vähän jauhoja että voi Vaimo sanaa sanomatta totteli käs-
mies oikea raakalaisen perikuva lämpöiseksi jätti lapsensa sänkyyn tulla toimeen jonkun päivän kyä kaasi teen ja asetti sukat mie-
tyrkkäsi pistimensä kärjen oven läpi nukkumaan ja päätti lähteä etsimään Lapsi hänellä nyt oli ainoana muis- hensä polvelle
leipää — ja miestään tona hyvästä miehestään Lapselle "Eihän nämä ole ne sukat" tiuska-
Kun hän oli kulkenut muutamia sa- sille hän lauleli kauniilla äänellään si mies ja heitti sukat lattialle
toja metrejä ja pakkaspn jo alkaessa yksinäisessä tuvassaan Ulos ei hän "Mutta niissähän oli reijät varpais
ottaa hänen nenäänsä ja poskiinsa uskaltanut mennä niin oli tuo hirveä sa ja ne ovat parsimatta"
näki hän Onnin mutta millaisessa näky häneen koskenut "No miksi niitä ei ole parsittu? kai-
Samalla rupesivat toiset roistot ampu
maan minkä ehtivät jolloin yksi ki-
väärinkuula kulki tuvan läpi murska
ten lasinriiudun
Onni tuli tupaa jossa hänen luja
luontoinen nuorikkonsa onneksi oli kunnossa! Ruumis sohittuna pisti
(Jatk) keti oltu taasen kahvikekkereissä ko-