Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (April 4, 1922)
ORGAN OF THE FINNISH YVORKING WOMEN IN AMERICA ff I ~ ! Z i A _ TIISTAINA HUHTIA -+ P~— TUESDAY APR1L 4TH 1922— Kahdestoista Vuosik No 14 g mimmi iiii m i iiii imu miiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiimiiiiimimiiiiiimiiii mi min imu lilluin mu i miimmmiumiimmimi i imumiimimu l i immmmm mi mu huhuu miu tmi1 -: Taide ia Työläisten Yhteiskunta -: ? gini i un ui i m mm iiii iliilimiu mi mml mimiiiitum i i immmuiuiimmimuiuuuimimi i m iimimmim nimim imuumiu imumumumu l mimiimimuumminm iiimummiu mimim) Vielä viime vuosikymmenellä mo- että täytyi oven ulkopuolelle asettaa syntynyt Californiassa Tässä maas- väittää että todellista taidetta ei vut net sosialidemokraatitkin selittivät osa armeijasta estämään ulkopuolelle sa ollessaan hän lupasi jättää jälkeen- esittää muualla kuin kommunislise'!- että "taide ja politika ovat kaksi eri jääneitä tungeksimasta ovia sisälle sä 50 täydellistä ihmisolentoa jotka sa yhteiskunnassa Ja niitten suosio asiaa ja niitä ei mitenkään sovi se- Onkaamme tähän Isadora Dunca- ovat kykeneviä jatkamaan hänen työ- jotka kykenevät silta maksamaan on kottaa toisiinsa" ollenkaan ottamatta nin mielialaa kuvaava selostus jossa tään Hän perustikin vapaan tanssi- ainoa Kiihotin kaikkien taiteitten e- lukuun ehta porvarillisten taitelijain hän sanoo: "Moskovasta löytää suu- koulun Rye-nimiseen paikkaan N Y liittymiselle _ Yhteiskunnan huiPua veisua samassa äänilajissa rimman kannustimen kehitykselle valtiossa jossa hänellä oli joukko olevat _ parhaiten kykenevät taideUiv Nykyään ovat käsitteet tälläkin a- Siellä ei ole sitä painostusta taiteelli- tyttösiä joille hän opetti kreikkalai- pitämään arvossa Kuka muu voisi os- lalla nopeasti muuttumassa Meidän sille pyrkimyksille joka vallitsee sen tanssin ylevyyksiä Hänen ope- taa maalaustaitetta mestarltuot- ei enään tarvitse ottaa huomioon mi- kaikissa porvarillisissa maissa Vii- tuksensa perustelua olivat: herattau tee kuin henkilö jolla on rahaa? Ja tä joku kolmannen luokan "taiteilija" meksi mainituissa siveystavat lait ja lapsen sydämmessä kauneuden kai- kuinkas hauella voisi olla rahaa jo sanoo asiasta vaan kuulkaamme mi- muut tavat ovat sellaisia että kukaan puu muodostaa lasten ympärille sei- el hallitus suojelisi hänen omaisuut- tä mieltä ovat maailman kuulut tosi- taiteilija el voi yrittääkään sitä mitä lainen ilmapiiri jossa ei ole mitaan taan jota hän tarvitsee ansaitakseen tnitfiiliiat Tosin heidänkin mielini- o!oi00„„ BHnS nn olmi joka ei olo kaunista Lasten ruumiit tuota varallisuutta teensä vaihtelevat tässä suhteessa lakii lakii laki joka ehkä on lakikir- vaistomaisesti jäljittelevät kauniita ™n v„ina tji)uiia nimnitti hpl i i_!„i„„„ii!„„„ nmotoia ioita heille esitetään Sisal- jiiuim u - jan uynaia liunnu jiuiciaiiuuimiiiMii - Hän 1nnVin nprllötplninfln loilla he i„ii QioD+„Q i lvtä kauneus mieleen ja sydämeen ia mioiinitoitiiän tuUovnf i ~i n: „iw„ „„ na iin se tulee kuvastumaan kasvoissa ja x i ti i_:t_ -n- ruumiin muodossa Aiaauman kuuiuisiii vaunujen juu- naan pa1uu01un0e11 uim nt„„ niri kalaisten tanssien tulkitsija Isadora Kun kirjoittaja kirjoittaa jotakin Tama suuri taiteilija valittaa etu Duncan on 1o monta kuukautta viet- määräysten alaisena voi hän par- Amerika ei ottanut vastaan a™ kokQ taiteen tänyt Neuvosto-Venäjällä eikä ole ai- haimmassa tapauksessa tuoda esiin petuksiaan ja ajatte i perin vahan a- keissakaan lähteä sieltä muualle vain puolet siitä mitä hän tuntee nen laiieesiaan joima nen mleIestään on taiteen esittämi- Kaikki taiteen tosituntijat tunnusta- Hän on kaksipäinen olento joka tuo omaa i n„tvnen nen tavalliselle työläiselle samaa vat hänet etevimmäksi taiteilijaksi esiin puolet omasta lahjakkaisuudes- samalla menestyR seiia y'1811 kuin vetaä Katuojaan! Lubovska tie alallaan joten hän varmasti tietää taan ja toisen puolen herransa mää- na näihin kalkkiin nan me ™"8"- tenkm nirveasti rakastaa loisteliasta mistä puhuu Ei Isadora Duncan oi- räysten mukaan teoksessa joka el e- vaan jossa h an sa noc loytai ee nsa va- „äyttämön ulkopuolella ja ei- lut bolshevikl Venäjälle mennessään dusta kumpaakaan Sama on asia Pauden seka 1"°"en' häa sitä löydä muualta kuin porvarit- mutta nyt jonkun ajan siellä oltuaan maalauksessa Vuuciihw9h ja ' tMii„t)aan kaikkein korkeim- "sesta yhteiskunnasta nan iKtiriu- jisnyKsen imee ona — - ----— - „ taidettaan sen tuottaman aineei- Hvvin nalion saman suuntaista on Lubovska sanonut ja lopuksi korista nut mielenpurkauksensa huudahta malla: "Olen jotenkin varma et Ui jos minut pakotettaisi tuomaan tai teeni alas katuojaan niin hyljäislu oko taiteen" Siis täydellinen poroporvari! llä- sanoo nan mniaan porvafiuiBciiu ""j" i iii„„i~~„ r ti_ ~i i„ nann mahdollisuuteen ha tuksella ei ole toivoakaan Kyetä ramusumaeu ani™ ci uc uuUU- paan touuui™™ — „„„ u„K„„ vnnk! lota vastoin lua- lista saavuttaa korkeinta ylevyyttä Moskovassa koulu jossa han opettaa j rakustaa taidettan sc Täällä el ole sellaista painostusta venäläisiä tyttösiä perehtymään van- "" Td h M kajkU Ainoa tarkoitus on tulkita tunnelmia ZU ia musikia tansseissa niin että se Täydellinen vastakohta uoom „onllsIWa uep„ s„„miW — ------- _„ iiiv™i TlnnonnillA on svnnvltaan venaiaineu i j™nD - sä" Moskovan työläiset käyvät tu- tummia voi vamuiiaa BBou0t- -- - viehätyksestä hansittain nauttimassa hänen esityk- senkin henkilön mieleen Ennen oli Desiree Lubovska joka es I nty i en- J & sitään ja m m vallankumouksen nel- tarkoitus tehdä tulkinta niin moni- nen kuuluisassa -venäläisessä balle is- JaPu°cn " Mielipide painaa läntenä vuosipäivänä viime marras- mutkaiseksi että ainoastaan oppi- sa Venäjän vallankumouksen jal- lenkin Duncan! mielipide pain JnZUsi -et voivat sitä käsittää" keen hän tuli Amerikaan Hän pain- yaakassa =AnJ £ rahuoneeseen niin paljon pyrkijöitä Isadora Duncan on amerikalainen vastoin selittää että on "naurettavaa lisen Luhovskan vai kuinka u u Lasten ja vanhempien suhteista Vanhan käsityskannan mukaan lna ten hartioille sälytetään kaikenmoiset velvollisuudet vanhempiaan kohtaan jotavastoin vanhempain volvollisuuk- sista lapsia kohtaan puhutaan hy vin vähän jos mitään Vanhemmat saivat "kuuliaiset lapset" jonkinmoi sena palkintona jumalalta tuolta y lemmältä ja vanhemmalta jos he o saavat häntä- kyllin hyvin palvella Ainoa velvoitus mitä heille lapsia kohtaan annettiin oli se että nöy ryyttiiä ja orjuuttaa heitä Vanhem milla oli täydellinen ylivalta lasten yli ei holhoova ja ohjaava vaan elulo toin pakkolain voimaanpano valta in siis lapsilla ei ollut mitään oikeuk sia paitsi armosta Ja tätä käsitys kantaa tahdottiin juurruttaa laston mieliin aikaisimmasta lapsuudesta as ti kaikilla keinoilla — vitsan voi mailukin "Jumalan kyminenisHä käskyissä" sanotaan: sinun pitiiä kunnioittaa isääs ja äitiäs että me nestyisit ja kauan eläisit maan pääl lä" Kuinka kauhea eikö tuo käsky o le? Se on sekä pakollinen että eh dollinen Lapsen pitää kunnioittaa vanhempiaan huolimatta siitä ovatko hänen vanhempansa kunnioittaniiseu arvoiset tai ei ja jollei hän sitä toe ei hän myöskään saa menestyä eilia kauan elää maan päällä Siis kuole man uhalla pitää kunnioittaa isää ja äitiä olivatpa he sitten millaisia ta hansa Nousevan polven kytkeminen vel vollisuuksilla kiinni vanhaan pakotv tamalla sen kunnioittamaan kaikkea sitä mikä on vanhaa lahoa ja ho mehtunutta sotii se järkeä että luon nonlakia "vastaan Se on jalostami- kilpailemaan ihanne-hallituksen kans sa (tarkoittaen Venäjän neuvostohal litusta — L G) minkään taiteen ja erikoisesti tanssitaiteen kehittämises YHTÄ JA TOISTA Samaan aikaan kun vakaumuksien sa julki lausumisesta sadat työläisto verit saavat kitua vankiloissa samaan aikaan kun satoja työläistovereita on karkotettu ja karkotetaan edelleenkin epämieluisina kansalaisina täältä "kansanvallan" maasta samaan ai kaan kun kapitalistisen järjestelmän Uhrina aijotaan teloittaa Mooney Sac co ja Vanzetti — heidän ainoana "ri koksenaan" ollen työläisten järjestä minen — samaan aikaan on valticvi rasto antanut luvan tulla tänne "le päämään" yhden kapitalist järjestel män raaimman tukipylvään George Semenoffin Hän oleskelee Canadas sa ja odottelee koska hän saa luvan tulla tänne mutta on työvirastolle saapunut tukuttain vastalauseita sen johdosta kun valtiovirasto on anta nut luvan tänne saapumisesta tälle verikenraalille siksi kun tämän o lisi pitänyt murhahimossaan teloitella omaa joukkoaankin Ja mikä olisi tä män "lepäämisen" tarkoitus se on neuvotelja uudesta hyökkäyksestä Kaukaisen Idän tasavaltaan sekä Neuvosto-Venäjän kukistamiseksi t Kuinka tämä "vapauden ja oikeuden" puolesta taistellut maa kohtelee sota yeteraanejaan? Siten että saavat riittämättömästi avustusta ruhjoutu essaan työhön kykenemättömiksi so tatantereella jonka johdosta saamme lukea tämän tästä uutisia entisten so tilasten itsemurhista Ja elintarpeita on suunnattomat määrät varastoissa kuten maanviljelysvirasto tiedottaa Ja kaiken tämän elintarvemäärän keskellä miljoonat työläiset kärsivät nälkää satojen epätoivoissaan tehden itsemurhia tai jonkinlaisia rikoksia päästäkseen edes hetkeksi leivän ää reen Kumminkin on porvarilehdillä otsaa huutaa Venäjän nälän kauhuis ta samalla tiukasti vaatien saartoa edelleen pidettäväksi Venäjään näh den yllä että vain kaikki bolseviikit kuolisivat nälkään Kärsitäänkö siel lä nälkää vilja-aittojen ääressä? Ei! — Mutta mitäs täällä?' Oikeistotup lajuulaisten taholta väitetään että Venäjällä eivät ole työläiset vallassa että siellä on vallassa 85 prosenttia pikkuporvaristoa ja työläisiä siis aino astaan 15 prosenttia Kaikessa tapa uksessa Venäjällä työläisten riistä minen jyrkästi tuomitaan kuten seu raava uutinen toteaa: "Vasiliostrovin kansanoikeuden kolmannessa osas tossa oli t k 7 p:nä käsiteltävänä Pietarissa ensimälnen laatuaan sattu nut tapaus jolloin yksityistä teolli suuden harjoittajaa syytettiin työläis ten riistämisestä Syytettävänä oli mekaanisen tehtaan ja rautavalimou "ankkurien" vuokraaja Arthur Cnats berg Työläisten edustajat syyttivät häntä siitä että hän ei ole maksanut työläisille työpalkkaa marras- ja jou luk ei yli ja yötyöstä sekä siitä a jasta jolloin tehdas on joutunut sei somaan vuokraajan' takia Oikeus katsoi oikeudenmukaiseksi työläisten vaatimuksen ja velvoitti kansalaisen Cnatsbergin suorittamaan työläisille 14 milj 881 tuhatta ruplaa Vuokraa jan tähden johtuneesta tehtaan seiso misajasta on Cnatsbergin suoritetta va työläisille 60000 ruplaa päivässä Yllä mainittujen vakuudeksi juliste taan Cnatsbergin omaisuus tehtaan kalusto ja raaka-aineet sekä suorite tut tilaukset takavarikkoon otetuksi Samoin katsotaan hän syylliseksi työ läisten palvelukseen ottamiseen il man asianomaisten laitosten tietoa ja tämän johdosta sakotetaan häntä 10 milj ruplalla nälkäisten hyväksi ja maksukyvyttömyyden sattuessa määrätään hänet palkkatyöhön kol meksi kuukaudeksi Kummanko puo lella tässä on oikeus? Niidenkö yksi tyisten yrittelijäin joita pitäisi siellä olla 85 pros "vallassa" vaiko sen 15 prosenttisen työläisjoukon Oikein menettelee Unkarin hallitus lähettäessään kommunistinsa Venä jälle sen sijaan että niitä istuttaisi vuosikymmeniä vankilan komeroissa luullen siten pääsevänsä työväenluo kan noususta Mutta nämä kartoite tut toverit tulevat tekemään kaikken sa Neuvosto-vallan lujittamiseksi jonka pystyssä pysyminen on kauhis tus koko kapitalistiselle järjestelmäl le Tosin ei Unkarin hallitus ole teh nyt tätä pitäen silmällä "Neuvoston" etua vaan siksi kun ei ole heitä e nään uskaltanut tappaakaan niin har taasti kuin olisi ollut halua ja varat kaan eivät anna myöten elättää halli tukselle "vaarallisia" työläisiään niin on paras karkoittaa ne sinne jossa heidät otetaan ilomielin vastaan Neuvosto-Venäjä on lupautunut maksamaan sitten vasta ulkomaiset velkansa eli tsaarin aikuiset sotave lat kun liittolaiset ovat korvanneet ne tuhotyöt mitkä ovat liittolaisten tukemana tehneet Denin Koltshak y m ja se mitä Venäjältä lähetetään kultaa Amerikkaan ei ole vanhojen sotavelkojen maksamista vaan oste taan sillä kullalla juuri leipää sikäli kun ovat siihen saarrolta tilaisuudes sa Jos Venäjä el ole voinut enem pää ostaa leipää nälkäisille on se ka pitalististen maitten kauppasaarron syy- Mikä ero on vangeilla ja vangeilla Hardingin hallitus on laskenut va paaksi pankkirosvoja y m suurkaval tajia siksi kun heidän "terveytensä" ei kestä vankilaelämää Mutta työ läisten jotka eivät ole tehneet muuta "rikosta" kuin että ovat uskaltaneet vaatia itselleen inhimillisempiä oike uksia kytketään vankilan komeroi hin eikä lasketa siellä vapaaksi vaikka on todistettu että osa heistä sairastaa keuhkotautia mutta heitä ei vain lasketa vapaaksi tietenkään ennenkuin tauti on kehittynyt niin pit källe ettei heistä ole mitään "vaa raa" tälle järjestelmälle Työläiset! Eikö olisi aika jo työläistenkin jär jestyä kansainvälisesti sillä siten ai noastaan voimme taurtaa kapitalis min kahleet harteiltamme Siihen velvoittaa meitä oman luokkamme e tu — Olga Laine
