4
TIISTAINA MAAL1SK 28 P — TUESDAY MARCH 28
No 13
TOVERITAR sia °PPortunisteJa vastaan jotka Itä vallankumouksellisille puolueille oli: kin käytännöllisen taistelun äänioi-
Auiorikan suomalaisten työläisnaisten vallan työväen taistelussa äänloikeu- Joukkojen luo! Valloittamaan kaikki keuden saavuttamiseksi
äänenkannattaja ilmestyy Astoriassa tensa puolesta kieltäytyivät taistele- porvarien ja pikkuporvarien talutus- Että teeseissä juuri tarkoitetaan täi
Ore joka tiistai The TVestern Work masta naisten äänioikeuden puolesta nuorassa kulkevat työväen ja talon- laista taistelua ja toimintatupaa käy
inen'9 Pub Society'n kustantamana Itävaltalaiset opportunistit vakuutti- poikaisjoukot vallankumoukselliselle selville naisten keskuudessa harjoitet
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin: vat että he v 1906 taktillisista syistä ajattelulle Toimimaan mukana hei- tavan työn menetelmiä ja muotoja
1 vuosikerta $175 Puoli vuotta $100 eivät voineet taistella naisten äänioi dän alkeistaistelulssaan ei niin että koskevassa osassa 4:nnessä kohdas
Canadaan ja Suomeen: keuden puolesta Ja englantilaiset heissä muodostuisi käsitys siitä että sa naisjaostoja ja toimikuntia nosta-
1 vuosikerta $200 Puoli vuotta $115 opportunistit väittivät että rajoitettu ollaan vain yltiöpäisiä agitaattooreita maan kysymyksiä "jotka koskevat
TOVERITAR naisten äänioikeus olisi epäilemättä vaan vakavia työskentelijöitä heidän välittömästi naisen tasa-arvoisuutta ja
Box 99 Astoria Oregon edistysaskel joka auttaisi työläisnai- asioidensa ajamisessa taistelussaan äitiyssuojelusta ja johtaa niihin puolu-
Entered as second-elass matter July sia Tähän vastasivat Zetkin sekä kapitalismia vastaan jonka kaiken een ja neuvostomaissa laillisten eli
18 1911 at the Postoffice at Aatoria muut että naisten äänioikeus ei ole pohjana tulee olla toiminnan vallan- mien huomion" (Katso Teesit aiv
Ore under the Act of Mareh 3 1879 feministinen (naisasia) vaatimus kumouksellistuttava sisältö Tätä työ- 74 toisella palstalla) _
TfiVFRITAR vaan että se on välttämätön koko työ- tä varten ei kolmas kongressi laati- Naisten taaä-arvoisuuskysymykses-
(THE VVOMAN COMRAOE) väenliikkeelle ja ettei sitä saa pistää nut minkäänlaisia seikkaperäis ja ylt- sä lienee juuri ensimäisenä kysymys
United States taskmmsa hetkellä jolloin taistellaan sityiskohtaisia vaatimuksia ei mitään naisten äänioikeudesta Käytännöin-
OueSyear"$l 75 " Six monttis $100 yleisesti köyhälistön poliittisten oike sellaista jota me Toisen Internatio- nen toiminta Kominternin alaisissa
in Canada
Six monttis $1 15
One year $200
Toim!tus:
HELMI MATTSON
Box 99 Astoria Oregon
Toverittaren toimitus
Toverin johtokunta on valinnut To
verittaren toimittajaksi Anna Leppä
sen New Yorkista Hän on ollut en-
ncukin sanomalehtityössä viimeksi
Mcenpäin toimituksessa joten lehtem
me joutuu kokeneisiin käsiin
Kiitän kaikkia avustajia kirjeen
vaihtajia asiamiehiä ja yleensä Tove
) Hiiren ystäviä kaikesta toveruudesta
joi a olen saanut osakseni työskeunel-J'?-i-5ni
Toverittaren toimituksessa
Toverillinen tervehdykseni kaikille
TT UT
H M
Vieläkin työläisnaisten
äänioikeudesta luokkataistelussa
Tovcri I Wester tämän lehden 7:- lemaan naisten äänioikeuden puolesta
linä numerossa vaatii allekirjoitta- Hiissä maissa missä työläismiehillä
unelta parempia perusteluja siihen on yleinen äänioikeus ovat he velvoi
väiUeeseeni etlei hänen omaksuma tetut taistelemaan myöskin naisten
) suitansa taistelusta naisten äänioi- äänioikeuden puolessa"
kuudesta ole sopusoinnussa kansain- Selostaessaan edelleen työläisnais
tijisen työväenliikkeen omaksumien ten järjestäytymistä Venäjällä tsaari
ni Iföka iltojen kanssa arvellen itsepuo- vallan aikana toveritar Blonlna eri-l-taan
asian riippuvan vain siitä mi- koisesti mainitsee siitä miten bolshe
vi kansainvälisiä tässä tarkoitetaan vistinen puolue v 1914 harjoitti voi-
Kysymyksen voisi kuitata lyhyesti makasta propagandaa kansainvälisen
vnlaamalla että olipa kysymyksessä
iiiifeä kansainvälinen tahansa toinen
i tlii kolmas Internationale on työläis-
li-iisten äänioikeuden puolesta taisle-
) niinen yhtä paljon luokka-asia kuin
väväenlunkan taistelu oikeuksiensa
I-' ijentamiseksl kapitalistisessa yh-
-"iKluinnassa on ollut ja on yhä vielä-
kin luokkataistelua Mutta tarkasta-
laauiTue miten tämä on ilmennyt
käytännöllisessä luokkataistelussa
Naisten äänioikeuskysymys Toisen In
ternationalen aikana
Toisen Internationalen suhde työ
liiuiaiskys'ymykseeu tuli selvemmin
määritellyksi vasta v 1907 pidetyssä
SI iittgartin kongressissa jolloin sen
Iiii Mieltäväksi esitettiin eri maiden
in-ijlislisen naisjärjestön ensitnäisen
longressin (joka pidettiin myöskin
Slu'tgartissa samoihin aikoihin) pää
tös naisten äänioikeudesta Naisten
edustajakokouksen tärkeimpänä ky
symyksenä oli juuri naisten äänioike
iii Millä tavulla tähän kysymykseen
Militaudultaisiiu ja ketkä sen takana
diivat selviää parhaiten eräästä Ve
näjän kommunistisen naisliikkeen toi
mitsijan Uloninan kirjasesta "Inter
nalioralet ja työläisnaiset" joka ou
juliistu neuvostohallituksen kustan
uiilsella ja josta tähän suomennetta
koon tätä kysymystä koskeva kohla
Toveritar Hlonina kirjoittaa siitä
bcuraavasti:
"Keskeisimpänä kysymyksenä nais
ten konferenssin päiväjärjestyksessä
oli kysymys naisten äänioikeudesta
fHiua kysymys esitettiin myös Toisen
aiitruiitionalen p ä I v äjärjestykseen
Niin hyvin naisten konferenssissa
kuin Toisen Internationalenkin knnfe
srenssissu saivat marxilaiset Klara
7ei kinin johdolla esiintyä yhtäältä
nglantilaisia opportunistina isia vas
itaau joiden mielestä oli mahdollista
Infoteliä rajoitetun naisten äänioikeu
den puolesta ja toisaalta itävaltulai-
utisini ynuitraid jiuiauiuiLdnaaii
a"iaa taistelua työläisnaisten oikeuk-
sieu puuiesia xoisaaiut ne osouuvai j iciseu uumiini usuiill uinuu uu iiiui- iccuaiuu vuiiiiisisui Kuiusumsisia li
että rajoitettu naisten äänioikeus vain tävä ja sanoi: toimikaa siellä kaikis- menee nimittäin että Ranskan koni
vahvistaa porvareita ja etteivät työ- sa niissä tapauksissa joissa suuret munistinaisten neuvottelukokous jo
läisuaiset voi missään tapauksessa sei joukot rimpuillessaan kapitalismia ka pidettiin Marseillessa samaan ai
laista kannattaa vastaan joko tietoisesti tahi tiedotto- kaan kun varsinainen puolueen koko-
"Sekä naisten konferenssissa kuin mastl taistelevat Se velvoittaa ole
myöskin Internationalen konferenssis- maan mukana sielläkin niissä jouk-
sa marxilainen (huomatkaa tov Wes- kojen pyrkimykset eivät ole aivan va
ter: marxilainen) suunta voitti täydel- paita pikkuporvarillisista harhailtu-
lisesti Esitetty ehdotus jota Inter- loistakaan Kaikissa on vallankumo
nationalon kongressissa puolusti Kla- uksellisten työläisten asetuttava joh-
ra Zetkin hyväksyttiin naisten kou-
ferenssjssa 47:iiä äänellä 11 vastaan
ja Internationalen kongressissa kaikil-
a 8anUlä englantilaisia opportuniste
ja vastaan Päätös joka tällöin hy
väksyttiin kuului lähipitäen seuraa
vasti:
Kaikki sosialistiset puolueet mitä
jyrkimniin vastustavat rajoitettua
naisten äänioikeutta pitäen sitä työ-
äi3Unisten poliittisen tasa-arvoisiiu
r f
den suoranaisena vääristelynä tun
nustaen ainoaksi elinvaatimukseksi
rln!an ti li ninilreiiHml TVl ierplllKsa
naisten äänioikeuden puolesta ei ole
liityttävä porvarillisiin naisiin vaan
on taisteltava yhdessä sosialististen
puolueiden kanssa jotka puolestansa
ovat velvoitetut tarmokkaasti taiste-
naisten puivan viettamisesia lausuen
m m seuraavaa:
"Siihen aikaan olivat tyoläismiehet
ja naiset Venäjällä yhtä oikeudelto-
mia Naisten äänioikeus työläisten
äänioikeus olivat eroittaraattomlna
osina niissä poliittisten vajauksien
vaatimuksissa jotka venäläiset työ-
läisuaiset voivat saavuttaa vain tsaa-
rivallan kukistamisen kautta Sen
vuoksi juuri bolshevikit liittivät tai-
telun naisten äänioikeuden puolesta
Venäjän köyhälistön koko silloiseen sa yhteydessä työläisnaiset perheen
vallankumoustaisteluunsa tsaarilinlli- emännät konttorinaiset ja talonpoi
tusta vastaan" kaisnaiset Näitä aineksia on lähes-
Tällainen oli kaikessa lyhkäisyydes-
sään esitettynä kansainvälisen työ-
väenliikkeen kanta naisten äänioike-
uskvsvmvksessä Toisen Internatio
nalen aikana Huomattavan ja mer
kille pantavana seikkana siinä on et
tä sitä kantaa juuri edustivat ja ajoi
vat marxilaisen suunnan kannattajat
Tähän voidaan ehkä väittää että kysymyksiä jotka järjestyneelle työ- Luokkataistelun saadessa yhä kär
Toinen Internationale oli sittenkin väenliikkeelle ovat jo ratkaistuja ja jistyneemmän luonteen tulee työläis
vain Toinen Internationale ja että selviä mutta joihin meidän on nyt naistenkin päättävästi luopua toimet
Kolmas Internationale joka on elvyt- kiinnitettävä huomiomme jos haluani- tomuudestaan On jätettävä se tavak
tänyt maailman työväenliikkeen ja me yleensä vallankumouksellistutta- si tullut käsitys että osastojen toimi
vienyt sen takaisin Marxiin hylkää mistyötamme tehdä Tahtoessamme henkilöt tekevät kaiken tarvittavan
jo tällaiset pikkuparamiuspuuhat ja esim valloittaa amerikalaisen keski- työn ja jäsenet korkeintaan käyvät
viitoittaa kaikkien maiden työläisille luokkaisen perheen emännän talon
laajempia' työiikenttiä jo alkaneen poikaisnaisen tahi konttorinaisen
maailman vallankumouksen loppuun- kompastumme ensi askeleella kaiken-
suorillamiseksi Esillä olevan kysy
myksen selville saamiseksi turvautu
kaamme teeseihin jotka kommunisti
naisten toinen kongressi ja Kolman-
nen Internationalen kolmas kongressi rillisen äänioikeusnaisen vaikutuksen ohjelman suuntaviivat jotka tähtää
ovat hyväksyneet niin työskentelystä alaisuudesta emme voi lähteä puhu- vät luokkataistelun kautta päämää
naisten keskuudessa kuin yleisistä me- maan esim köyhälistön diktatuurista räiin Se on vasta ensimäinen ilmaus
nettelytavoista joukkojen keskuudes- tahi neuvostovallasta jotka tällaisen halusta tulla todellisiksi luokkataiste-
sa työskennellessä
II
Kolmannen Internationalen kanta
naisten äänioikeuskysy
myksestä Kolmannen Internationalen kolman
nen kongressin yleisenä ja velvoitta-
vana tunnuslauseena kaikkien maiden
uitu ainaita tuiuiiiimc miiiiLLaiiiad 11
minimivaatimuksiksi Se viitoitti vain
tamaan saavuttaakseen ja kasvat
taakseen sen kautta luottamusta val
lankumouksellisiin luokkataisteluna t
teisiin Kaiken tämän löydämme kol
mannen kongressin teeseistä
Työskentely laajojen proletaaristen
— ' j K- !
malla pohjalla Sen pohjaksi asete-
taan yleinen asema Yleinen asenu työläiset toimivat vallankumouksellis
määrää naisten keskuudessa suorltet- ten aatteiden levittämiseksi ja niihin
tavien toimikuntien lähimmät tehtä- luottamuksen saavuttamiseksi otta
vat Varsinaisella periaatteena teroi- en huomioon taistelun naisten tasa-
tetaan mieliin että naisen vapautta-
niinen ei voi tapahtua kapitalistisen
°- "r" "K" "a!""e!" um "
miu nnuim vaan cua uuiacu luiimii-
nen ja ehdoton vapautus on mahdolli- koisaa" kjysymys naisten äänloikeu
nen vasta sitten kun yksityisomistus- desta ole muuta kuin teoreettinen ky
oikeus on poistettu kun kommunismi symys Mutta vain toistaiseksi sillä
on voittanut Tämän ohella sanotaan sitä mukaa kuin Workers Party yleen
että naisten antama kannatus toiselle sä ja sen naisjaosto erikoisesti ehtii
tahi puolikolmatta Internationalelle järjestämään toimintaansa ja sikäli
vain estää ja viivyttää naisen vapautu kuin se yleensä haluaa saada yaiku
mista Venäjiin ja Unkarin vallanku- tuksensa alaiseksi ue sadat tuhannet
mouksen kokemuksiin vedoten velvoi- amerikalaiset palkkatyöläiset keski
tetään työskentelemään naisten saat- luokan perheen emännät ja konttori
tamiseksi luokkavalistuksen vaikutuk- naiset sekä talonpoikaisnaisct tulee
sen alaisiksi painostamalla sitä että se olemaan pakotettu ottamaan oh
tämän työskentelyn tulee käydä luok- jelmaansa naisten äänioikeuden ja
kataistelun yhteydessä ja sen eroitta
lnattomana osana
Kapitalistisissa maissa tulee nait-
ten toimikuntien työskennellä siten
että köyhälistönaisjoukkoja saadaan
välittömästi ottamaan osaa jonkkoliik-
teisiin kaikissa sen muodoissa niin
kansallisessa kuin kansainvälisessä-
jn mitassa Köyhälistönaisjoukot
joiden keskuudessa on työtä suoritet-
tava mainitaan teeseissä useammas-
tyttävä kaikkien niiden kysymysten
yhteydessä joita he harrastavat tahi
jotka heidän edessään kulloinkin ovat
ratkaistavina Tällainen työskentely
on pitkäaikaista tarkkaa harkintaa
ja suunnitelmallisuutta vaativa Läh
tiessämme sitä käytännöllisesti toteut
tamaan tulee meille yksiä ja toisia
karvaisiin porvarillisiin naisten ääni-
oikeus- ja tasa-arvoisuusyhdistyksiin
jotka häärivät näiden naisten ympäril
lä Vetääksemme nämä naiset porva-
perheen emännän mielessä kummilte- Iijoiksi Jos ohjelman mukainen toi
levat sarvipäisinä hirviöinä Me em- minta puuttuu jäsenjoukko edelleen
me liioin voi sanoa ettei naisen ääni
oikeudella olisi mitään merkitystä Ai
noaksi vaihtoehdoksi jää naisen ääni-
oikeuden asettaminen luokkataistelun ma kuinka hyvä tahansa Sillä ohjel
valossa tällaisen naisen eteen joka e- mau toteuttamisen ensimäinen ehto
päilemättä johdonmukaisena seurauk-
senaan asettaa meidän eteemme myös-
iiuuiucioaa un ju ciiuiiil uouiumtl dia
asia niin on Kansainvälisen naissih-
uskin päätti vaatia naisten äänioikeu
den puolueen ohjelmaan jonka puo
luekokous hyväksyikin
III
Loppulause
Näin näemme ensiksikin että Toi
sen Internationalen aikana marxilai
nen siipi ajoi naisen äänioikeuskysy
mystä työväestön joukkovoiman lisää
miseksi siis luokkataistelukysymykse
nä huolimatta siitä oliko miestyöläi
sillä äänioikeutta tahi ei Toiseksi
huomaamme Kolmannen Internationa
len julistavan luokkataisteluksi kai
ken sen missä vallankumoukselliset
arvoistuttamisen muiden hänen ase
maansa koskevien kysymysten yhtey-
aessu-
lOlSiaiseKSl el Illoilla taalla
Ameri-
johtamaan näitä naisjoukkoja taiste
luun äänioikeuden puolesta luokka
taistelun tunnusmerkeissä Ja että
täälläkään ei naisten äänioikeus tais
telu ei vielä ole loppuun suoritettu
sitä osoittavat aivan viime viikkoina
olleet porvarisnaisten touhut saada
tunnustetuksi naisten äänioikeus pe
rustuslailliseksi kysymykseksi Siihen
mennessä kun meille nämä kysymyk
set tulevat eteen käytännön kysymyk
sinä on meillä vielä aikaa tällaisten
väittelyiden kautta selventää Komin
ternin meille asettamia tehtäviä niin
että me toiminnan hetkellä olemme
täysin tietoisia siitä miten on toimit-
(ava Anna Leppänen
Työläisnaisten työ
velvollisuus kerran kuukaudessa kokouksissa
maksavat jäsenmaksunsa ja sen teh
tyään luulevat täyttäneensä kaikki
velvollisuutensa Se ei ole oikein
Luokkataistelua ei ole käytävä aino
astaan sanoin vaan se vaatii ennen
kaikkea tekoja Olemme hyväksyneet
pysyy passiivisena eikä täytä velvol
lisuuksiaan ei puolueen ohjelmasta
ole mitään hyötyä olkoonpa se ohjel-
on se että jäsenet vedetään mukaan
jokapäiväiseen käytännölliseen puolu-