No 9
2 Tiistaina Helmikuun 28 p — Tueeday February 28th
lisääntynyt V 1913 oli Saksassa rolttumlnen yhä vain jatknnut Sa- settaa työläisluokan kannettavaksi ei-
naistyölälsten koko lukumäärä 9400- mansuuntalsta petkutusta kun on e- vät ne ainakaan ole turhia Metie-
000 Ranskassa 8800000 Englannissa delleen harjoitettu tarkoitusperän ni- dämme että kentällä jolle miljoonat
6000000 Itävalta-Unkarissa 8200000 mi vain on muuttunut Ennen pn- köyhälistöruumiit antavat kasvuvoi
Italiassa B700000 Belkiassa 930000 huttiin sodan onnelliseen loppuun -maa "tulee nousemaan uusi kylvö
Ja Yhdysvalloissa 8000000 Venä- saattamisesta Nyt talouden (s 6 korkeampi yhteiskuntamuoto Korke
jällä oli työläisistä naisia v 1900 25 kapitalismin ennalleen palauttamises- alle kehittynyt konetuotanto muodos-
prosenttia v 1908 31 prosenttia Ja ta Ja kaikesta huolimatta osa työ- taa perustan jolle uusi sukupolvi tu
T 1912 46 prosenttia ' Iäisiä yhä edelleenkin uskoo noihin lee nousemaan kaukana käsityön ja
Naisten keskuudessa on talondelli- viheliäisiin johtajiinsa kärsii ja ko- käsiteollisuuden yksipuolisista rajoi-
nen järjestyminen ollut verrattain ettaa seurata niiden työväenluokalle tuksista ei enää luonnon orjana ku-
alholsella kannalla Mutta kun so- antamia turmiollisia ohjeita ten alkuperäisen kommunismin ihmi-
dan aikana naistyöläisten luku suun- Tämän laatuinen luonnottomuus om nen eikä ostaen itselleen henkistä
nattomasti entisestään lisääntyi ja he saatava mitä pikemmin ' korjatuksi ja ruumiillista voimaa ja kauneutta
saivat yhä tärkeäminän merkityksen Vanhoihin mädäntyneisiin talondelli- oikeutta vailla olevien orjalaumojen
tuotannossa kohotti se heidän itse- siin järjestöihin on annettava puhal- sortamisella kuten klassillinen van-
tietoisuuttaan Ja Biten alkanut lii- taa raikas vallankumouksellinen tuu- ha-aika vaan sopusuhtaisesti kehitty-
kehtlminen tempasi naisetkin mu- ]ahdus sellainen joka vastaa työvä- nyt elämänhaluinen ja nautintoky
kaan järjestötoimintaan Naiset Ja en luokkakatsomusta On kyllä help- kylien suku maan Ja luonnon vol
lapset vedetään tuotannon palvelu- po rakentaa paperille puhtaalta näyt- main herra joka veljellisesti tasa
seen porvarillisen perhemuodon van- täviä järjestörakennelmia Mutta tä- arvoisuudessa käsittää kaikki yhtei
hoilliset muodot puretaan ja säilyt- mfi ei riitä silloin kun on kysymys sön jäsenet "Se on Ihmiskunnan hyp
tävästä Ja suojelevasta perneenemän- suurista työläisjoukoista Ja niidea päys välttämättömyyden valtakunna
nästä tulee olemassaolonsa puolesta myötätunnon voittamisesta Javalla- ta vapauden valtakuntaan"
taisteleva palkkatyöläinen kumouksellisen innostuksen lietsoml- Tyyni H
Niin suuria kuin eroavaisuudet eri gesta Biinä vaaditaan si£ä ett me- — -
maitten ammattiyhdistystoiminnan nemme työläisten luokse sinne mls- L L '
Välillä on ollutkin sekä järjestöra- eä ne ovat Bekä vielä lisäksi heidän JVtsflllll UaiUOlkeUSRO H
kenteensa että lähempien tarkoitus- luokkapsykologiansa ymmärrystä _LLÄIJc-In-7
periensä ja menettelytapojensa puo- Muussa tapauksessa on vaara että 9UM IMORRuIuISIkIUU
lesta niin yhdessä 'suhteessa ne ovat tulee ammutuksi yli maalin s t ra-
olleet täysin yhdenmukaiset Ja se on kennetuksi pilvilinnoja todellisuuden Kun lukee Toverittaren numeros
elinä että niiden johto-asettui kus- jäädessä koskemattomaksi- B- 7 Lydia Gratchefln vastauksen
sakin maassa tukemaan maansa ka- Kun vallankumouksellinen työläi- Anna Leppäsen kirjotuksen johdosta
pitalisteja Imperialistisen sodan puh- nen pyrkii sellaisiin reformeihin kuin naisten äänioikeustaistelussa niin tn
jetessa asettuivat ne isänmaan puo- esimerkiksi työ- Ja palkkaehtojen pa- lee väkisinkin kysyneeksi että kum
lnstuksen nimessä tukemaan sotaa rantaminen niin siten se pyrkii vah- pikohan tässä asiassa mahtanee "eai
ja sotaa käypiä hallituksia Ne luo- yistamaan työväen taisteluvoimaa ja raBtaa" A L vaiko L G?
puivat sodan hyväksi työläisten vuo- neikontamaan kapitalismia Samal- Kysymykseen "Eikö naisten fiani
slkymmenien aikana saavuttamista e- ia e kuitenkin toteaa sen että pl- oikeus ole luokkataistelua?" vastaa
dulsta kuten ylltyörajoituksista työ- kgstään taloudellinen taistelu on toi- L G: "Ei" (?)
väen suojelusta koskevista määräyk- T0t0nta Ja yksistään sen avulla ei — Vai ei ole? — No — mitä sit
eistä tarlffisopiraukslsta lakko-oikeu työväenluokka milloinkaan vapaudu ten on luokkataistelu?
desta Jne nykyisestä orjuusmuodostaan palkka- Luokkataistelu on kahden sellaise
Työväenjärjestöjen johdon myydes- orjuudesta luokan voimainkoetusta joiden edut
sä itsensä imperialistiselle hallitut Vaan työväenluokka on Joutunut °vat aina ristiriitaiset Työväenluo
selle syntyy työväenjoukkojen kes- Bnle a8teelle jossa sen tehtäväksi valtiollisen taistelun muotoilun
kuudessa katkeruutta ja oikeutettua on tul!ut koota kehittää ja järjestää ku"l"u ° m yleinen äänioikeus nai
vihaa Mutta poliisi ja sotilaspakko- joukkojaan ratkaisevan murrosproses- "Me ja miehille Tämä luokkatais
valta pitää huolta sitä ettei se pää- Bln lähestyvää aikaa varten Samal- telumuoto ei suinkaan ole ainoa muo
sisi julkisuudessa esiintymään Mii- a kul„ se pyrkii lopulliseen päämää- to mutta ei sitä myöskään voi si
ioin Liskoittelua esiintyy kukistetaan raänä ei Be jätä hyväkseen käyt- ™"aa Luokkataistelua on o lut
se asevoimalla Mutta kaikella on tämättä jaiiemplä päämääriä Kuiten- niinkauan kuin on ollut luokkiak n
rajansa sanotaan Niinpä tälläkin kin aina muistaen että lähempien ia me käymme luokkataistelua luok-
Sodan jälkeen on mielten kätke- päämäärien tulee aina palvella lopul- kataistelun poistamiseksi Tuotannol-
_ - - r a liaten olojen muutokset maaraavat
~ ' " " ' lista päämäärää „
Muista mitä olet velkaa luo- Niin —omat T ÄlT5o£
L-alloe! simykset ovatkin Joita nykyaika a-
KaUesi ' sissa on laskettava kaksi päatilannet-
~Z~L _ _ ta: ennen vallankumouskautta oleva
lfllTllSlÄlISF aika 3a TalIankumouskausl- Bdelllf-
IVIIlVUljliUulj nen on työväenjoukkojen järjestämis-
valistamis- ja voimlstemiskausi — -
Vilpittömät kiitokset lausumme niille tovereille ja tove- Jälkimäinen näitten voimien ratkai
rittarille jotka yllättivät meidät Red Lodgessa Mont seviin taisteluihin kuljettamista so
hommaämalla meille iloiset kekkerit Workers Haalille siaiismi hyväksyy työväenliikkeessä
helmik 3 P 1922 poismuuttomme johdosta öisten äänioikeuden yhtenä keinona
1 ! rJFl 'S l„Vc+i Tnvmin? nvcvv koko työväenluokan mukaan saatta-
Kiitos myös arvokkaista lahjoista Toveruus pysyy
iäti muistissamme x)
että työväenliikkeessä lähimpien pää
ERICK ja LEENA PAKKALA määrien tulee palvella lopullista pää-
Kalama Washington määrää Äänestäminen osottaa työ-
— — — " " ' väestön kypsyneisyyttä lopullisen teh-
UUSIA JÄNNITTÄVIÄ ROMAANEJA! H äää?
c täytyy sen palvella lopullista pää-
Historiallisia Rakkauskirjeitä J Finne $125 määrää jos mielitään väittää oppor-
lkionnelliset Kirj Ida Boy Ed 70 tunismiin hairahtumista
Kadonnut Maailma A C Doyle 90 Onko mitään sen järjettömämpää
Unelmain Tyttö 1 ja II osa Gene S Porter la uokkataisteiua? jos äänioikeustais-
Lemmen Juoma kirj R Stratz 2
s tel on akansa elänyt ja käynyt tar-
Hänen Salaisuutensa M E Braddon 60 peettomaksl niin sen määrää vain
Uskollinen Sydän Ethel M Dell 1-60 kussakin maassa vallitseva valtiol-
Rikkauden Kirous Harri Kangas 65 ii8-yhteiskunnaiiinen oiotua histori-
K£S SÄ PMilUrA VCquarz 50
Naisten Aarreaitta Emile Zola i-iu us-demokratisissa maissa naisten ab
Elämän Pelko Henry Bordeaux lVO nioikenden saavuttamiseksi on käy-
Rauha ja Onnellisuus Loordi Avebury 70 luokkataistelua ei suinkaan
Mustalaistytön Ennustus Prosper Merimee 125 muodin vuoksi vaan sentähden että
Ylös Helvetistä Konrad Lehtimäki 200 e on luokkakysymys-nim hyvm työ-
Tvtöistä Parhlin Louisa May AlCOtt 100 väenluokan naisille kuin porvarisna
1 ytOISU ramaill Lum:i maj sillekin Se selitys että- porvarisnai-
Yöelämää Pariisissa E B D'Auvergne 60 oJMnt käyneet ääeuetais-
KapinapäällikÖn Pojat Mayne Reid 100 teluita työväenluokan naisille on silk-
Laulu Tulipunaisesta Kukasta J Linnankoski 150 kaa 10tyä porvarisnaisten tianioi-
Tilataan OSOtteella: keusvaatimukset ovat aina sisältä-
- _ neet naisten äänioikeuden omalsuua-
Tovenn Kirjakauppa Box 99 Astona Oregon ehtojen perusteena joten työ-
väenluokan naiset sen mukaan
eivät siltä hyödy Porvarisnaiset
ovat kyllä tässä asiassa käsittä
neet luokka-aBemansa Olisi pro
letaarisen naisliikkeen häpäisemistä
otaksua että se vain tarkoittaa y-
leensä -äänioikeuden saavuttamista
naisille Lopputarkoitus on "poliitti
sen vallan siirtäminen köyhälistön
käsiin jotta kaikki luokkavalta pois
tettaisiin ja sosiiillfilinen yhteiskun
ta astuisi sijaan" sanoo tästä "Clara
Zetkln Äänioikeuden avulla ei val
lansiirtoa suoriteta mutta äänioikeu
desta taisteltaessa ajaudutaan toisiin
valtiollisen taistelun muotoihin ja on
siinä rajaton mahdollisuus luokkayh
teiskunnan ja luokkavaltlon olemus
ta proletaari joukoille osottaa Luok
kavastakohdat ja luokkaerotus aset
taa naisliikkeelle Bon luokan luon
teen ja tarkoitusperät missä B Ilme
nee — Ei ole olemassa mitään "eri
koista naisliikettä" sellaista puoluee
tonta roskaa johon kaikki naiset voi
sivat ottaa osaa luokkavastakohdista
huolimatta On olemassa selvä ra
javiiva porvarillisen ja proletaarisen
naisliikkeen väliliä että niitä ei tar
vitse enää yrittää sekottaa toisiinsa
L G kirjoittaa seuraavaa : "läni
oikeustaistelu on siis aikansa elänyt
ja joutunut sivuun joten työväenluo
kan naisten on kiinnitettävä kaikki
huomionsa nykypäivä kysymyksiin
eikä höpistä parlamentarismista"
Parlämentaarinen taistelu on Ame
rikoissa Biis L G: n ymmärryksen
mukaan — yli-elstty Hän siis täten
ajautuu kieltämään Kolmannen Kan
gainvälisen parlam8ntt!ohjeIman y
Ieensä — Voidaanko enää kevytmie
lisemmln ja naurettavammin käsittää
tilannetta missä eletään? —
Jos olisimme parlamentaarisen tais
telun tässä maassa sivuuttaneet jo
kokonaan niin se merkitsisi että
meillä Jo olisi neuvostovalta — Mut
ta sitä meillä ei ole — Todelllsuu
desaa pitää paikkansa että sä
maassa emme vielä ole päässeet par
lamenttiinkaan saakka (Tummennuk
set kirjottajan — Toimit) täytyy
näet kysyä: Onko Amerikan työväki
poliittisesti hereillä?
Ei ole
Päivän tärkeimpänä kysymyksenä
oh juuri miten se saada hereille Tä
mä ratkaisee sen seikan että parla
menttaarisen taistelun aika el ole
ylleletty Selittää jotakin päinvas
taista on perin juurin väärää ja va
hingollista vallankumouksellisen pro
letariaatin asialle
On totta että parlamenttarismi on
ylleletty sen yleismaailmallis-histo-riallisessa
merkityksessä mutta jo
kainen käsittää että siitä on vielä
käytännölliseen voitollepääsyyn pitkä
matka Mutta onko parlamenttarismi
poliittisesti sivuutettu ylleletty on
toinen juttu ja ainoa huomioon otet
tava juttu kun kysymyksessä Ameri
kan olosuhteet Kapitalismi on ollut
jo vuosia sitten historiallisesti yll
eletty mutta se el säästä meitä tais
telusta kapitalismin pohjalla vielä
pitkän aikaa — Kuinka siis voidaan
väittää että parlamenttaarinen tais
telu clisl aikansa elänyt kun miljoo
nia töläisiä ei ole ainoastaan par
lamenttarismin kannalla vielä vaan
suorastaan vastavallankumouksellisi
akin? Bi saa toivomuksiaan asettaa to
dellisuudeksi Se on vallankumouk
sellisille vaarallisin erehdys Mikä
meille on ylleletty poliittisessa mie
lessä ei suinkaan ole Amerikan työ
väenluokalle suurille joukoille yll
eletty Täytyy laskeutua korkeuksis
taan työväenluokan takapajuisten
joukkojen kerrosten eikä vain etu
rivin ihmisten tasolle sillä silloin
vasta voi seurata koko työtätekevän
joukon todellisia tietoisuuden ja val
aistuneisuuden Ulaa Jos enemmis
tö työväenluokan naisista oi vielä
ole poliittisesti hereillä niin se jo
on tarpeeksi todistamaan ettei nais
ten aanioikeustaistelu enempää telin