Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, January 17, 1922, Page 4, Image 4

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 3
4
Tiistaina Tammik 17 p— Tuesday January 17th
TOVERITAR
Amerikan suomalaisten työläisnaisten
Äänenkannattaja Ilmestyy Astoriassa
Ore joka tiistai The Western Work
men'B Pub Society'n kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin:
t vuosikerta $175 Puoli vuotta $100
Canadaan ja Suomeen:
t vuosikerta $200 Puoli vuotta $115
TOVERITAR
Box 9 Astoria Oregon
ntered as second-class matter July
18 1911 at tlie Postoffice at Astoria
Ore under the Act of March 3 1879
TOVERITAR
(THE VVOMAN COMRADE)
Subscrtptlon rates In the United States
One year $175 Six montUs $100
In Canada
One year $200 Six months $115
~ Toimitus:
HELMI MATTSON
Box 99 Astoria Oregon
Williams in raportin johdosta
Varmaankin moni vallankumouk
sellinen I W W liiton jäsen tuns!
suuria pettymystä lukiessaan I V
W liiton toimeenpanevan komitean
Punaisen Taloudellisen Kansainväli
sen kongressiin lähettämään edusta
jiin G VVilliamsin raportin Tuoraport
ti jota on odotettu kuin "messiasta"
el ollut aivan odottamaton sisältöönsä
nähden sillä onhan I VV W liiton T
P K menettely ollut aivan julkisesti
1 T K vastaan hyökkäävää jo pitem
män ajan Ja se ttä I W W edus
taja Williams P Tv K kongres pää
tyttyä meni syndikalistien kongressiin
jt siellä julisti että I W VV tulee te
kemään kaikkensa että sellanien kau
iainv joka on vapaa kaikesta poliitti
sesta vaikutuksesta tullaan maail
maan perustamaan Sehän on ilmeis
tä että se uusi syndikalistiuen kan
sainvälinen (jus se nimittäin tulee pe
rustetuksi) on vastapainona P T K:
lle ja Williams joka oli lähetetty P
T K kongressiin edustamaan I W
W meni omilla valtuuksillaan neljän
uinun syiidikalislisen edustajan kans
sa hyväksymään P T K vastusta
viin ponnen Se antoi kyllin paljun
stntnnn??ttittutn!nmKinwttmtJttnummttamtK8::jnjujtjtttt8::m
AM TYÖYÄENPUOL PERUSSÄÄNNÖT
Hyväksytty Amerikan Työväenpuolueen konventsionissa
joulukuun 24 — 26 p 1921
(Jatk)
Pykälä S — Osasto muodostuu jä
sen isiä kuten kolmannen luvun ensi-mäh-essä
pykälässä määritellään Se
valitsee toimeenpanevan komitean ja
osaston järjestäjän ja edustajan kau
pungin keskuskomiteaan sekä muut
vällliiniiu liimä t virkailijat
LUKU IX
Kielijärjestöt
Pykälä 1 — Kieliosastot muodostu
vat sellaisista jäsenistä jotka puhu
vat suman kieltä Sainanliieliset o
sastot muodostetaan kielijärjeslöiksi
edellyttäen että niissä on vähintään
neljäsataa jäsentä Jokaiselle kielol
le on ainoastaan yksi järjestö Kaik
kien kielljiiriestiijen osastojen on lii
ty tUivä kieli järjestöönsä
Pykälä 2 — Kaikki kielijärjestöjen
osaitot ovat puulueen varsinaisia o
sia puuluerakemeessa toimittaen ja
suorittaen kaikkia puolueen tehtäviä
ja velvollisuuksin
Pykälä 3 — Heti puoluekonventsio
niu jälkeen pidetään kansalliset kie
lijärjestöjen konferenssit Nämä kon
ferenssit muodostavat ohjelman o
petus ja propagandatyötä varten ku
lliin omalla kielellään mikä on alistet
tava keskustoimeonpanevan komite
an hyväksyttäväksi Kaikki näitten
konferenssien toimenpiteet ovat ole
vat läysiu sopusoinnussa puolueen
ja keskustoiuieenpanevan komUeoit
ten päätösten kanssa Näitten kon
aihetta sille otaksumalle että VVilli
amsin raportti P T K kongressista
tulee alusta loppuun saakka olemaan
ilkeämielisintä valeetta parjausta
eikä ainoastaan parjausta vaan oh
ranamaista ilmiantamista
Suurimman osan raportistaan on
Williams omistanut esitelläkseen P
T K kongressin edustajistoa että
kutka heistä ovat kommunisteja ja
minkälaisilla valtuuksilla he siellä o
livat Ja vieläpä näkee Wrilliams tar
peelliseksi tupda julki mitä nimeäkin
he siellä käyttivät Jokainen ajatteleva-työläinen
kyllä sangen helposti
voi havaita Williams'in esittelystä
auttamatonta vääristelyhalua Willi
ams ei tyydy ainoastaan vääristelemi
seen vaan vieläpä menee niinkin pit
källe että sanoo tutkittuaan Venäjän
oloja tulleensa siihen vakaumukseen
että todellinen vallankumouksellinen
teollisuusuroiden kansainvälinen ei
voi pitää pääkortteeriaan Moskovas
sa ilman että ei se olisi kommunisti
nen Tuo kuulostaa kyllin törkeält"
Missä sitten on sen sopivampi sijait
semaan vallankumouksellisen työvä
estön pääkortteeri ellei juuri Venä
jällä jossa jo yli neljä vuotta on työ
väestö ollut vallassa ja jossa on suo
ritettu historian suurin ihmeellisin
voimakkain ja valtavin proletaarinen
vallankumous Nähtävästi William
sin mielestä vallankumouksellisen
työväestön päämajan on edullisempi
olla siellä Nosken pyövelien siipien
suojassa kuin maailman vallankumo
uksellisen liikkeen sydämessä Mosko
vassa Williamsiu raportissa ihan
kauttaaltaan sangen huomattavasti Il
menee se periaate että olkoonpa val
lankumouksellisen työväestön moni
miljoonaisten järjestöjen taistelusuun
nitelmat maailman vallankumouksen
saavuttamiseksi kuinka suurimerkl
tyksellisiä tahansa ja olkoonpa työ
väestön vatlaukumolus saavutukset
kuinka suuret ja valtavat niin sitten
kin ne taistelusuunnitelmnt ovat ai
van kelvottomat jos ne eivät ole eh
dottomasti piirustettu syndikalistien
periaatteiden mukaan Vallankumo
uksen avulla saavutetut voitot heidän
väitteitensä mukaan niinollen ovat
aivan arvottomat jos ei vallankumo
ferenssien kustannukset suorittavat
kielijärjestöt
Tykälä 4 — Konferenssit valitse
vat toimitsijnkunuan (toimeenpane
van komitean) ja varajäsenet Tämä
toimitsijakunta (t p k) valitsee toi
mittajat ja virkailijat ja valvoo kaik
kia asianomaisen kielijärjestön toi
lnia ja ou' keskustoimeenpanevan ko
mitean määräysvallan alainen
Pykälä 5 — Keskustoimeenpane
valla komitealla on oikeus hyljätä
kielijärjestöjen konferenssien valit
semat loimitgijakrtnnan (järjestön
toimeenpaneman 'komitean) jäsenet
ja liiyttää silen tyhjäksi jääneet pai
kat varajäsenillä
Pykälä 6 — Toimitsijakunnalla
(toimeenpanevalla komitealla) on oi
keus nimittää kielijärjestöjen piiri
järjestäjät olion ne kuitenkin keskus
toimeenpanevan komitean hyväksyt
tävät Kaikki järjestäjät työskente
levät puolueen piirijärjestäjieu val
vonnan alaisena eri piireissä
Pykälä 7 — Kielijärjestöjen kan
sallisten virastojen tulee kääntää ja
lähettää kaikki lausunnot kiertokir
jeet ja tiedonannot mitkä keskustoi
meeiipaneva komitea on jäsenille ai
konut viikon ikulnossa siitä kun nä
mä on vastaanotettu
Pykälä 7a — Kielijärjeslöjen osas
tot ostavat jäsenmerkkinsä järjestön
sä kansallisvirastosta Kansallisvi
rastot (kielijärjestöjen) ostavat mer
usta suoriteta syndikalististen menet
telytapojen mukaisesti Williams!n
mukaan P T K kongreasin anteeksi
antamattomin virhe ilmeni siinä
että suuri enemmistö edustajista kan
natti pysyväistä yhtenäistä toimintaa
K K kanssa Jos P T K konressis
sa olisi laadittu teesit Kolmatta Kan
sainvälistä vastaan kansainvälisen
proletariaatin vallankumouksen edis
tämiseksi niin silloin ei varmaankaan
Williams raportissaan olisi huudahta
nut: "mitä tulee saapuvilla oleviin
vallankumouksellisiin työväenjärjestö
jen edustajiin niin heidän olis iehkä
parempi ollut pysyä kotona"
Jenny Trast
Tasa-arvoisuuteen !
"Naisen ei vain muodolli
nen mutta tosiasiallinen ta-sa-arvoisuus
on mahdollinen
ainoastaan kommunismin val
litessa s o silloin kun työ
tätekevän luokan nainen on
siinä asemassa että hän ot
taa osaa tuotannon hallin
taan jakoon ja johtoon ja
täyttää työvelvollisuuden sa
malla kun kaikki muutkin
työtätekevän y h t e iskunnan
jäsenet" (Kolm Int teesit
työstä naisten keskuudessa)
Kolmannen kansainvälisen Kolmas
kongressi totesi vissin takapajuisuu
den ja passiivisuuden proletaaristen
naisten joukoissa johtuen tämä sii
tä että naista on jo vanhastaan pi
detty erillään yhteiskunnallisesta elä
mästä ja kahlehdittuna perheeseen
Kapitalistisen järjestelmän luontee
seen kuuluu heikomman sortaminen
ja seu kahleissa pitäminen Kapita
listiseen järjestelmään kuuluu myös
kin oleellinen toinen tekijä joka on
täydentänyt proletaariluokan naisen
kurjuuden: talousvelvollisuudet ja
perhehuolet Nämä kaksi seikkaa pe
rustekijöinä ovat kuormittaneet nais
proletariaatin niin että ainoastaan
pienempi määrä on tosiasiallisesti
ottanut osaa yhteiskunnallisiin rien
toihin Ylenmäärin rasitettuna on
syntynyt vissi passiivisuus ja väsy
taamsaanaaaaimOTiwjanaa:a
kit keskustoimeenpanevalta komiteal
ta kolmellakymmenellä sentillä kap
pale ja myyvät niitä osastoilleen kie
lijärjestön konferenssien määräämäl
lä hinnalla Osastot myyvät merkit
jäsenille 50c kappale Kansa"isvi
rasto luovuttaa piirijärjestöille kym
menen senttiä ja kaupungin paikal
lisjärjestölle viisi senttiä jokaisesta
kielijärjestölle myydystä veromerkis
tä Pykälä 7a — Kielijärjestöjen kan
sallisvirastot -ovat tilivelvolliset kes
lmstoimeenpanevalle komitealle kai
kista niitten haltuun uskotuista va
roista ja on niitten annettava Ulise
lostuksia säännöllisesti keskustoi
meenpanevalle komitealle kaikista
niitten kontrollin alla olevista lai
toksista ja alistettava keskustoimeen
panevan komitean tarkastettavaksi
Kielijärjestöt voivat myöskin asettaa
ylimääräisiä veroja jäsenilleen kes
kustoimeenpanevan komitean suostu
muksella Pykälä Sa — Kielijärjestöjen viras
toilla ja kielijärjestöiltä ei ole oikeut
ta eroittaa tai uudelleen järjestää nii
hin liittyneitä yksikköjä Kaikki ku
rinpitovalta on yksinomaan puolueen
säännöllisellä järjestökoneistolla
Pykälä 8b — Kielijärjestöjen vi
rastot ja kielijärjestöt saattavat suo
sitella sellaista eroittamista tai uu
delleenjärjestämistä niitten alaisten
puolueyksikköjeu suhteen
LUKU X
Kurinpito
Pykälä 1 — Kaikki puolueen hal
litsevien elinten päätökset ovat sito
via puolueen jäsenistöön ja sen alai
siin järjestöihin nähden
Pvkälä 2 — Jokainen puolueen
mys kaikkeen yhteiskunnalliseen tais
teluun nähden
Työtätekevän luokan naisten syr
jässä pysymistä on tosiasiallisesti
myöskin edistänyt sosialistlsovitteli
jain pääaseeu parlamenttarisen tais
telun tuloksettomuus Äänioikeus
valtion komiteat anomukset eivät ole
hituistakaan naisproletariaatin kuor
maa keventäneet Niin kovin kauka
na loppumattomien taivalten takana
on soslalistisovittelijain teorian mu
kaan köyhälistön vapaus että väsy
neet taakan alle nääntyvät naispro
letaarit eivät ole katsoneet itselleen
mitään hyötyä olevan sellaisesta yh-
teiskunnallisesta liikkeestä
Maailman tilanne osoittaa kuiten
kin että yhteiskunnallisen kysymyk
sen ratkaisu ei tapahdu määräämät
tömässä tulevaisuudessa eikä parla
mentarismin ja sovittelujen tietä
Maailman vallankumouksellinen pro
letariaatti on yhdistynyt K kansain
välisen kautta ja varustautuu kaik
kialla taistelun varalle K K ei ar
vioi liian vähäksi minkään proletaa
risen ryhmän merkitystä suuressa
vapaustaistelussa Proletaariluokan
naisen on Kolmas kansainvälinen ju
listanut täysin yhdenvertaiseksi mies
toveriensa kanssa Kolmas kansain
välinen on sitä käsitystä että naiset
on vedettävä samaan taisteluun sa
moille etulinjoille vastuunalaisille ja
tärkeille paikoille kuin miehinenkin
proletariaatti Kolmannen kansain
välisen lii kongressi lausui tästä
"naisten keskuudessa harjoitettavan
työn" teesien yhteydessä seuraavaa:
1 Naiset on pidettävä ja kaikkien
luokkajärjestöjen (ammattiyhdistys
ten osuuskuntien tehdasvanhimpain
neuvostojen ym) samanarvoisina jä
seninä 2 On myönnettävä välttämättö
mäksi että naiset saadaan aktiivises
ti mukaan kaikille proletaarisen tais
telun aloille uusien yhteiskuntaperus
teitten rakennustyöhön sekä tuotan
non ja elämiin järjestämiseen
3 On tunnustettava äitiyden teh
tävä yhteiskunnalliseksi tehtäväksi
ja toimittava sellaisten toimenpiteit
ten ajamiseksi ja toteuttamiseksi
jotka suojelevat naista äitinä
BaaMMaxmimtaastaaaaaaaaaaaa
päätöksiä loukkaava jäsen tai järjes
tö voidaan eroittaa tai pidättää jär
jestön toimesta jolla on määräysval
taa asiaan nähden Syytökset jäse
niä vastaan tehdään osastoissa ja voi
kumpikin puoli vedota päätöksestä
kaupungin keskuskomiteaan tai valtio-
tai piirijärjestöön missä ei kau
pungin keskuskomiteaa ole olemassa
Syytökset osastoja vastaan tehdään
kaupungin keskuskomitealle tai valtio-
tai piirijärjestölle missä kaupun
gin keskuskomiteaa ei ole olemassa
Kaupungin keskuskomitean päätök
set osaston suhteen tarkistaa piiri
järjestö tai valtiojärjestö Syytök
set piirijärjestöä tai valtiojärjestöä
vastaan tehdään keskustoimeenpane
valle komitealle
Pykälä 3 — Jokainen puolueen yk
sikkö rajoittaa toimintansa sille alu
eelle jota se edustaa
Pykälä 4 — Jäsen joka haluaa
muuttaa toisesta osastosta toiseen
saa muuttokortin osastonsa rahaston
kirjurilta (jäsenkirjurilta) tai järjes
täjältä Ei mikään osasto saa ottai
vastaan jäsentä toisesta osastosta il
man sellaista muuttokorttia ja sel
laisen kortin saatuaan tulee osaston
sihteerin tiedustella jäsenen jäsenkel
poisuutta kortin antaneelta virkaili
jalta Pykälä 5 — Kaikkien puolueen yk
sikköjen tulee käyttää yhtäläisiä ha
kemuskortteja jäsenkortteja ja kir
joja joita puolueen kansallistoimisto
painattaa
Pykälä 6 — Jokaisella pidätetyllä
tai eroitetulla keskustoimeenpanevan
komitean jäsenellä on oikeus vedota
kirjallisesti tai henkilökohtaisesti seu