No 52
Tiistaina Joulukuun 27 p — Tuesday — Dee 27th
5
Proletaarisesta
taiteesta
(K Semenovin mukaan)
Taide ja politiikka! Mitä niillä on
toistensa kanssa tekemistä? Taiteel
la on oma tarkoituksensa eikä sen
tarvitse mitään sivullisia tarkoituksia
palvella Niin ärtientelevät vanhoilli
set esteetikot
Mutta mitäpä niistä Eihän ole
kaan kysymys taiteen alistamisesta
politiikan alaiseksi vähimmästäkään
sekaantumisesta vapaaseen luomi
seen Päinvastoin Taiteilija voi luo
da aivan vapaasti mitä ja miten ha
luttaa Mutta tämän rapaan luomisen
tuloksia taiteellisia arvoja voidaan
käyttää mitä moninaisemmilla tavuil
la: esteettisiin kasvatuksellisiin ee--tillisiln
(siveysopillisiin) valtiollisiin
y m tarkoituksiin
Kysymyshän on sitä niistä taitees
ta on puhetta siitäkö joka vuosisato
jen vieriessä on ollut valtnherrain
Medicien Ludvigien tai nykyajan ku
ninkaiden Rockeflellerin ja Morgani
en monopolina ja heidän käsissään
sorron välineenä? Vaiko siitä uudes
ta lulenleimaustaiteesta joka vasta
alkaa sarastaa ja jota taotaan prole
tarisen moukarin valtavilla iskuilla
Niin nouseekin esille kysymys por
varillisesta ja proletaarisesta taitees
ta Kaavallisesti asetetaan kysymys
näin: Vanha porvarillinen maailma
tarttui kourineen myös taiteeseen
käyttäen sitä välineenään Ja tässä
ilsekkyyden maailmassa kehittyi
myös yksilöllinen joukkoja halveksi
va taide Siitä syystä koko sen ajan
taide on pelkkää porvariston taidetta
joka on jäljettömiin hävitettävä jotta
voitaisiin sen tilalle luoda uusi taide
proletaarinen kollektiivinen hengel
tään ja sisällykseltään vallankumouk
sellinen taide
" Tämä katsantokanta ei kuitenkaan
ole oikea niinkuin eivät ole oikeat
sen yhteiskuntaopilfisat perustelut
Vain naivit politiikot voivat vakavasti
väittää että yhteiskunnallinen vallan
kumous tapahtui kädenkäänteestä 25
p:nä lokak 1917 Todellisuudessa
han nuo päivät merkitsivät vain kau
van valmistuneen kehitysprosessin
laukeamista valtaan nousseiden yh
teiskunnallisten voimien toteamista
Vuosikymmeninä oli kehittynyt val
lankumous ennen kuin se voi antaa
musertavan iskun
Mutta vielä aikaisemmin kuin il
menivät ensimäiset vallankumouksel
liset iskut 'alkoi proletaarisissa jou
koissa itää vallankumouksen aate
Proletaarisella näkemyksellä saattoi
vat jo jotkut henkilöt havaita nouse
van luokan merkityksen ja sanoihin
pukea sen toteutettavaksi tulevan val
lankumouksen aatteen Kuin pieninä
pilvinä taivaanrannalla kohosivat
myrskyn merkit ilma sakeni välahte
livät salamat kunnes vihdoin ukkosen
jyrinöin ryntäsi esiin myrsky
Siis ensin sana sitten liike Täin
möine katsomus ei ole ristiriidassa
Marxin teorian kanssa että aatemaa
ilma on van yhteiskunnallisen perus
tajan heijastusta Luonnollisesti uu
den luokan esiintyminen välttämättö
mästi synnyttää sen luokan aatteen
idelogian
Taide todellinen taide ei matele
elämän hännässä vaan kulkee sen e
dellä Se sitoo ilmassa liitelevät yh
teiskunnalliset aatteet luo ne kuviksi
ja väreiksi ja heittää ne hämmästy
neen maailman silmille joka on yhä
eilisten katsomusten asteella Jo en
nen kuin saapuu myrsky "liitää yl
väs myrskylintu" ja julistaa: "Myrs
Ity saapuu tuokiossa"
Kaiken vanhan taiteen kelvottomak
si porvarilliseksi julistaminen mer
kitsisi näin ollen lukulain kultajyvi
en pois heittämistä On otettava e
aellisiltä ajoilta jopa kaikilta ajoilta
ja kaikilta kansoilta kaikki mikä nii
den kulttuurissa on tulen sukua kir
kasta kumouksellista
Taide on aina kumouksellista Se
hakee aina uusia muotoja aatteita
kuvia Muuten ge oi olekaan taidetta
vaan pelkkää ikävää vanhan märähti
mistä Aischylos elämältään ylimys
osottautui luomisessaan kumousmie
heksi esittäessään Prometeteksen jo
ka toi ihmisille taivaasta valon sekä
joutui itsevaltiaan Zeuksen kansan
pimeydessä pitäjän käskystä kahli
tuksi Kaukasus-vuoreen jossa korppi
kotka ikuisesti hänen ruumistaan raa
telee Jos siis porvarillinen kulttuuri on
antanut meille joukon vallankumork
sellistä jopa rehellisen proletaarisia
kin taidetta niin ei toiselta puolen
paljolla sillä mitä lokakuun jälkeon
on "proletaarisena" taiteena tarjottu
ole mitään tekemistä proletariaatin
kanssa Paljon siitä on samanarvoi-i-ta
kuin sana: isken kuin isken mi
tään en ymmärrä!
Paljon syvemmälti ovat silmänneet
proletaarisen taiteen olemukseen ne
jotka lähtevät kollektivismin katsan
tokannalta Jos itsekkyys ja yksilöl
lisyys porvarillisen ajan piirteinä löi
vät leimansa taiteeseenkin ajaen tai
teilijoita luomaan vain "valiojoukolle"
niin aika joka rakentaa ihmisten yh
teisyyden kommunismin perusteella
epäilemättä asettaa taiteelle uusia teh
täviä Ei koUektivinen luomlinen kyllä
kään olo ensikertaa päiväjärjestyk
sessä Jo vanhana ja varsinkin keski
aikana muodostui taiteilijain suurten
opettajain ympärille koulukuntia jot
ka elivät ja loivat yhdessä Saksa
lainen romantiikka 1700-luvun lopulla
herätti "kansanrunouden" harrastuk
sen ja vaikutti silloisiin taiteilijoihin
Venäjällä tämä ilmeni isänmaallisena
Bluvotiil isyytenä
i "Kansan" runouden tulkitsijat se
littelivät että se taiderunouden vasta
kohtana ei ole yksityisten henkilöi
den vaan kansan yhteisluomisen tu
losta Mutta kuinka tämä yhteisluo
minen tapahtui sitä ei monikaan it
selleen täysin selvittänyt Tutkimus
on osoittanut että kansan keskuudes
sa oli runoilijoita laulajia sadukerto
jia soittoniekkoja jotka tulkitsivat
sen iloja suruja kärsimyksiä niin et
tä se vastaisi yleistä kollektiivista
kansan henkeä Nämä runot laulut
säveleet elivät sitten kansan Buussa
ja tuhansin kerroin toistettuina muok
kaantuivat ja muuntelivat Yksilöl
lisen mielikuvituksen luomusta siten
kollektiivisesti kehitetäftn
Ja niin tapahtuikin kollektiivinen
luominen Luovan henklön olemus
vapautuu henklökohtasesta yksilöl
lisyydestä imee itseensä joukon katso
muksen ja olemuksen sekä tulkitsee
sitä Hänen luomansa tuote menee sit
ten kollektiivin muokattavaksi Eivät
kä' vain "kansan" nimettömät laula
jat vaan jopa sen hengestä kaukana
olevat "sivistyneistön" runoilijat vä
liin joutuivat niin lähelle kansan elä
myksiä että välittömästi onnistuivat
niitä tulkitsemaan Ja niinpä meni
vätkin kansan- ja taiderunouden rajat
sekaisin kun nimellisten ja nimettö
mäni laulajain' laulut elivät ja muok
kaantuivat kansan suussa Ja ymmär
rettävää se onkin Eihän ole kansan
maailmankatsomus pysyvä eikä va
kiintunut se on laaja kuin aro ja syvä
kuin lainehtiva meri Monellalsia
mielialoja jt tunteita tulkitsevat kan
san luomukset
Nyt puhuttaessa proletaarisesta lai
teesta on vältettävä niitä erehdyksiä
joihin jouduttiin "kansan" runouden
suhteen "Kansall" ahtaammassa
mielessä ei aina tarkoitettu pelkkiä
pikkuporvarillisia joukkoja vaan etu
päässä talonpoikia ja työväkeäkin —
siitä johtui sen runouden kirjavuus
kin Proletaarinen taide on siis vain osa
kansan luomuksesta Voisimme mää
ritellä sen näin: Kaikki mitä prole
tariaatti luo tai omaksuu kuuluu pro
letaarisen taiteen alaan
Proletariaatista tai proletariaatin
kautta mutta ei proletariaattia var
ten — se on tarkasti muistettava
On näet kovin paljon niitä jotka ha
luavat luoda proletariaattia varten
Mutta itse asiassa ne vain yrittävät
Oletko
Siimä
Tmm
amaaim
□
Venäjällä on miljoonia ihmisiä joilla ei ole
syötävää!
Ne miljoonat sylilapset nuorukaiset naiset ja miehet
tahtovat kiittää sinua lahjottamastasi leipäpalasta
Sinä voit kieltää itselläsi aterian tänä päivänä Sinä
voit kieltää itseltäsi yhden ruoka-annoksen päivässä ko
ko viikon ajan ja antaa tuon säästösi (lähettäkää lahjo
tuksenne rahana jolla voidaan ostaa leipää naisille ja
miehille ja maitoa lapsille) Venäjän nälkäalueen kärsi
ville Tässä oleva lista täyttäkää merkitkää lahjoltamanne
summa ja lähettäkää siihen liitetyllä osoitteella
To the Friends of Soviet Russia
201 West I3th Street
New York City
I herevvith remit the sum of $
famine stricken of Russia
(Tämän avulla lähetän summan $
hädässä oleville Venäjällä)
Nimi Osote
lo aid the
nälän-
Seuraavat henkilöt kuuluvat Friends of Soviet Russian
Neuvonantokomiteaan :
Stokes Elmer T Allison Ludvig Lore Edgar Ovvens
Hulet M Wells William F Dunn Dennis 13att Jack
Carney Mary Heaton Vorse Ella Reeve Bloor Robert
Minor Max Eastman Prof H W L Dana
Jäsenet vastuunalaisessa ja päätösvaltaisessa komi
teassa: Allan S Broms Jas P Cannon Dr J Wilen
kin Dr William Hendelson Dr Leo S Reichel Caleb
Harrison Dr J W Hartman ja A B Martin
tunkea omaa makuaan proletariaatil- ja konsertteja voi proletariaatin hen
le Näiden kutsuttujen joukossa on keä vastaava laulun pätkä levitä nopa
vain vähän valitulta Ainoastaan ne ämmin ja laajemmin kuin sellainen
luomukset jotka proletariaatti omii k- jota väkisten sille tungetuun paino
suu ja sulattaa itseensä kuuluvat pro- musteen ja teatterilavan kautta
letarisen talteen alaan - — — — — — — — —
Ei siis esim pelkkä vallankumous
aatteen ympäri kiertyvä taide ole it
sestään proletaarista Muistakaamme
että kalkkina aikoina on kaiken tosi
taiteen olemus ollut vallankumouksel
linen Kysymys on siitä minkä luo
kan vallankumouksellisuutta se mil
loinkin tulkitsi
Moninaisten uudistus intoilijain
hommat saada toimeksi jättiläisteat
tereita ja putkijärjestelmiä joiden
kautta koko kaupunki voisi samaa esi
tystä kuunnella ovat lapselllisla Aito-porvarillisessa
Lontoossa ja New
Yorkissa on jättllälsteattereita joi
hin mahtuu kymmeniätuhansia ihmi
siä mutta ei se luo mitään proletaa
rista taidetta Ei se että valtavat
joukot yhtäaikaa nauttivat taiteesta
tee sitä proletaariseksi vaan se että
määrätyn luokan proletariaatin yh
teistahto tulee yleiseen omaksuttavas
sa asussa tulkituksi Ilman erinomai
sia laitteita nuotteja gramofooneja
MARXrN MIETTEITÄ TIETEESTÄ
Alku on aina hankala se on totta
joka tieteen alalla
Tiede olisi tarpeeton jos olijoitten
ilmaisumuoto ja olemus kävisivät ai
na yhteen
Tieteelliset totuudet näyttävät aina
paradokseilta (nurinkurisilta) kun nii
tä katselee jokapäiväisen kokemuksen
kannalta joka vain näkee olemuksen
pettävän ulkonäön
Ei ole leveää valtatietä tieteeseen
ja ne vain voivat toivoa pääsevänsä
niiden valoisille kukkuloille Jotka ei
vät pelkää kiivetä sen Jyrkkiä kallio
polkuja Tiede ei saa olla itsekästä ' huvia
ne jotka ovat kyllin onnelliset antau
tuakseen tieteelliseen työhön olkoot
myös ensimäiset antamassa tietonsa
yhteiskunnan palvelukseen
Kenelle ei vielä tule Toveritar
tilatkoon sen heti!