9
No 51
Tiistaina Jouluk 20 p — Tuesday December 20th
me vuosien aikana kohonneet huimaa
vasti Työläisten paikat eivät ole
kuitenkaan suhteellisesti kohonneet
niin paljon kuin välttämättömimpien
elintarpeitteu hinnat Keskimäärin
ovat elintarpeet Sosialistihallituksen
tilaston mukaan Suomessakin kohon
neet rauhan ajasta noin 1300 prosen
tilla mutta työläisten palkat eivät ole
nousseet kuin 1000 prosentilla Siis
nämä numerot osoittavat aivan sel
västi kuinka työläisen taloudellinen
asema kurjistuu Tämän kaiken li
säksi vaikka työläisten elinehdot o
vat ilmankin niin niukat on viime
vuosien aikana valtion ja kunnan ve
roilla kiskominen noussut hirvittäväs
ti Ihmeteltävää ei ole jos valtion Ja
kunnan verot kasvavat sillä onhan
meillä nyt olemassa sellaisia "yhteis
kunnan kukkasia" kuin suojeluskun
nat ohranat y m kapitalistisen val
tion Iuokkakaartit joiden ylläpito
maksaa vuosittain kymmeniä miljoo
nia Varat näiden laitosten ylläpitä
miseksi kiskotaan työläBiltä ja pien
viljelijöiltä Tähän asti ovat työläi
set niin rakaaksi kuin- se onkin käy
nyt suorittaneet valtiolle ja kunnal
le menevät verot Mutta nyt se on
mahdotonta Sillä nykyinen verope
rusta on niin suuri että niiden mu
kaisten verojen suorittaminen käy
kerrassaan mahdottomaksi Tästä
kysymyksestä on työläisnaistenkin
sanottava sanansa Näillä perusteilla
esittää osasto käsiteltäväksi ja pää
tettäväksi liittokokoukselle seuraa
vat ponnet:
1) että työläiset ja vähävaraiset
on kokonaan vapautettava veroista
2) että verotus on kohdistettava ti
lanomistajani tehtailijain ja yleensä
rikkaitten maksettavaksi
3) että työläisten palkoista ei saa
ryöstää veroja eikä myöskään myydä
työläisten tavaroita verojen suoritta
mista varten sekä
4) että suojeluskunnille ohranalle
ja muille samantapaisille laitoksille
ei saa maksaa pienintäkään avustus
ta valtion tai kuntain varoista vaan
ovat ne viipymättä hajoitettavat
" " ' (Työläisnainen)
kahvaan häntä hiukan vavistutti
Hän seisoi liikkumattomana kuin
kuvapatsas
Aivan oikein! Pikku kuularuisku
oli penkillä hänen vieressään! Juli
us otti sen hyvin hiljaa ja lähti samaa
tietä takaisin miltei yhtä varovaises
ti kuin tullessakin
Kuumeisen jännityksen vallassa
kuiskasi Julius asian tovereileen
Kaikki oli valmista Marcus painoi
sähkönappulaa suuret ovet aukenivat
Mahdollisimman hiljaa ajoi hän ulos
kentälle ja kun Antonius oli ehtinyt
myöskin ulos ja Julius noussut paikal
leen pani Marcus moottorit käymään
ja äänensammuttajat toimimaan
Hän ohjasi loivasti viistoon noin
400 m korkeuteen sitten Julius aset
ti koneen taakse pienen vihreän lyh
dyn Ja kun Julius ilmoitti nähneen
sä Antoniuksen vastamerkinj pani
hän koneen täyteen vauhtiin
He olivat ehkä lentäneet 40—50 km
kun Marcus äkkiä huomasi jotain ou
toa joka saattoi hänet silmänräpäyk
sessä pysäyttämään moottorit ja vään
tämään merkkilyhdyn sammuksiin
YLÖS HELVETISTÄ
KIRJ KONRAD LEHTIMÄKI
(Jatk edell num)
Jossakin kaukana löi tornikello puo
li yksi eivätkä he pääse lähtemään!
Marcus tunsi hien nousevan päähänsä
ja hänen täytyi kiristellä hiljaa ham
paitaan Antonius oli ulkonaisesti
tyynempi mutta pimeässäkin hänen
silmänsä näyttivät omituisilta
Tietysti olisi voinut lähteä jollain
tekosyyllä mutta se olisi silloin tullut
tietoon
Marcus katsahti kelloaan: 5 niin
yli puoli yksi! Onko mahdollista et
tä nyt kun on kysymys miljoonien ih
mishenkien pelaatukses&a yksi
tuollainen saa estellä heitä!
— Ei minä lähden katsomaan vie
läkö se on tuolla — kuiskasi Marcus
— Se on nyt minun tehtäväni! —
kuiskasi Julius innokkaasti — Len
tokoneen ohjaajan täytyy olla koneen
sa vieressä valmiina Nyt menen
Samassa hän lähti äärimmäisen va
rovasti hiipimään sinnepäin missä
kaartilainen oli viimeksi seissyt
Siellä ei ollut ketään hän meni pie
neen puistoon — mikä tuo on?
Julius tuijotti terävästi eräälle pen
kille puiston keskellä Hänen ruu
miinsa jännittyi hän tunsi aistiensa
teroittuvan ja hän hiipi takaapäin
penkkiä kohden äänettömänä kuin
varjo — aina välillä pysähtyen ja
kuunnellen
Oo — hän kuuli kuorsausta! Häu
kuunteli hetken ja hänen aivoissaan
syntyi sukkela juoni
Äärimmäisen varovaisena pääsi hän
kuorsaavan sotilaan taakse Silloin
tämä liikahti ja murahti hiukan unis
saan Teeskentelikö hän Vähääkään
ajattelematta tarttui Julius tikarinsa
HE EIVÄT TIEDÄ
Suuren miljoonakaupungin yllä le
pää yö
Siinä näyttää olevan kaksi kaupun
kia — toinen nukkuu toinen valvoo
Kapinallisten kaupunginosa ja suu
ret esikaupungit ovat mustan pimey
den peitossa — ikäänkuin murehtien
kaatuneita lapsiaan Näyttää kuin
ihmiset nukkuisivat tahtoisivat kerä
tä voimaa huomiseksi — jolloin taas
alkaa epätoivoinen taistelu elämästä
ja kuolemasta
He eivät tiedä mitään huomises
ta Mutta kaupungin hienoin osa ei nu
ku Siellä on valoa iloa elämää
Katuvalaistus on illemmalla lisätty
täydelliseksi monet rakennukset ja
palatsit näyttävät ihan ylpeilevän lois
tossaan Ravintolat varieteet bor
dellit — kaikki huvipaikat ovat täyn
nä väkeä Viini virtaa sukkeluudet
singahtelevat huudot ja laulut kai
kuvat Siellä on suurkaupungin
kuumeisesti hehkuva yö — yhtä hilli
tön ylimielinen ja huoleton kuin en
nenkin He eivät tiedä
Pääministerin palatsin juhla voittaa
kaikki toiset Suuri sali peiliseinineen
on valaistu lukemattomilla eriväri
sillä sähkölampuilla — se muistuttaa
satumaista valomerta Utuisena pil
venä leviävät yli salin naisten valke
at liarsopuvut alastomat olkapäät ja
käsivarret valkorinnoilla ja kallioilla
säkenöivät jalokivet kuni lukematto
mat salaperäiset tulet — ja kaiken
yli leviää vieno hajuvesien ja kukki
en tuoksu
Seura ei ole kovin lukuisa mutta
siinä on vain valittuja: ylhäisiä ja
losukuisia Loisltopukuiset upseerit
liymyilevät kohteliaasti ja heidän si
rosti kumartaessaan helähtää rinnoil
la lukuisat kunniamerkit frakkipu
kuisilla välkähtelee vain pari kolme
iarvokkainta ritarimerkkiä Naiset
sorjavartaloiset hienot naiset näyttä
vät ihanilta kuin keijukaiset tuossa
ruusunvärisessä valossa Ja puheen
sorinan sekä helisevän naurun yli kuu
luu valitun jouhiorkesterin soitto
Kevyt illallinen on päättynyt
Pääministeri oli koko illan ollut
loistavalla tuulella — suorastaan sä
kenöivä Kaikki kuuntelivat kuin lu
mottuina hänen sanojaan
Mutta kun kello läheni kahtatoista
olisi tarkka silmä huomannut levotto
muutta hänen katseessaan iLopulta
hän antoi salaisen merkin sotaminis
terille ja yleisesikunnan päällikölle
poistuen yksityiseen tupakkahuonee
seen — Missä X:n lähettiläs viipynee?
Hän on jo ollut poissa puolitoista tun
tia! — Tietystikään hän ei voinut mi
tään aavistaa teidän ylhäisyytenne?
— kysyi esikuntapäällikkö
— Ainakaan hän ei voinut tietää
mitään! — vastasi pääministeri
ILOISTA JOULUA
ja
Parhainta Menestystä
Tulevalle Vuodelle
toivotamme kaikille luokka
taistelutovereille Erikoisesti
lausumme vilpittömät kiitok
set kaikille niille tovereille ja
kansalaisille jotka ovat kan
natuksellaan palkinneet näyt
telijöillemme palkatonta työtä
yhteisen asiamme eteen
Parhaalla
Luokkatoveruudella
Astorian S S Klubin
Näytelmäseura
mv
— Ja hän lupasi poistua vain het
keksi? — kysyi sotaministeri
— Niin
— Tämä tuntuu omituiselta —
tuumi esikuntapäällikkö miettivästi
Pääministeri katsahti kelloonsa ja
sanoi sisäisen levottomuduen vallas
sa: — Kello lähenee kathtatoista Ja
hänen pitäisi olla saapuvilla ottamas
sa vastaan sodanjulistus Missä
hän oikein viipyy?
— Hm tämä on todellakin kum
mallista Juhlasalissa oli mieliala muuttunut
yhä iloisemmaksi Varsinkin helkkyi
naisten nauru hurmaavana Samppan
jan vaikutuksesta hehkuivat heidän
poskensa ruusuisina silmänsä loiistl
vat omituisen kosteina — kaikkialla
näkyi kiehtovia arkoja ja tulisia kat
seita jotka sanoivat enemmän kuin
sadat sanat
Kello löi kaksitoista Soittajat vi
rittivät jo viulujaan alkaa tanssia var
ten —Kunnioitettavat naiset ja herrat!
Se oli isännän pääministerin soin
tuva ääni ja kaikki vaikenivat sil
mänräpäyksessä Mitähän hän nyt
aikoo puhua? Varmaankin jotain
hauskaa
Mutta hän näyttikin jännittyneeltä
vieläpä kalpealtakin Hetken vaiti
olon jälkeen hän hitaasti ja juhlalli
sesti lausui:
— Odottaessamme häntä jolle mi
nun ilmoitukseni oikeastaan kuuluu
käytän tilaisuutta hyväkseni ja ilmoi
tan teille korkea-arvoiset vieraani — 1
että tästä hetkestä kello kahdesta
toista lähtien olemme sodassa päävi
hollisemme X:n valtakunnan kanssa
Nuo sanat putoilivat loistavaan
joukkoon kuin gytyttävät tulikipu
nat Kasvot kalpeina silmät suurenivat
kuului omituinen kahahdus ikäänkuin
kaikki olisivat yhtäaikaa huoahtaneet
— ja sitten kajahti ihastuksen ja hy
väksymisen huuto Joukko liikahti
silmät alkoivat hehkua innostuksesta
kaikki on yhtenä pauhuna Päämi
nisterin esittämä eläköönhuuto rä
jähti niin voimakkaana että ikkunat
helähtivät
Pääministeri piti lyhyen puheen Jo
ka kohotti innostuksen huippuunsa
Ja kun hän lopuksi huomautti etla
vihollisinaan lähettiläs oli tilapäisesti
poistunut luvaten heti palata huudah
tivat kaikki ikäänkuin huumaantu
neina — Tulkoon häu heti!
M
1
s
i
f
t
is
JJ