No 50
Tiistaina Jouluk 13 p — Tuesday Dee 13th
7
kirjeen jonka viemme Ja aamulla
kello kuusi olemme taas täällä
— Ehditteköhän niin pian?
— Kyllä me koetamme — vastasi
Marcus ja lisäai hiljaa: — Mutta el
lemme ehtisi ellemme joutuisi enää
takaisin niin koeta sitten veli tehdä
kaikki mitä voit
— Minä teen kaiken minkä voin!
kuului kaikuna liikutuksesta käheyty
nyt ääni
Hän pudisti lujasti toveriensa kät
tä ja rykäisi niinkuin olisi aikonut
jotain sanoa mutta el sanonutkaan
— Muistan sitten veli että sinulla
on vain 10 palloa — huomautti Anto
nius — Menettekö kahdella koneella? —
kysyi B hämmästyen
— Kyllä katsoa asia on niin että
jos ne aikovat ensi yönä lähteä sieltä
tänne niin — Marcus tulee ilmoitta
maan — minä ehkä jään sinne
— Yksin?
— Teidät kaikki tarvitaan täällä
Palloja minun kylläkin täytyy ottaa
enemmän ja teen sen kuin voin
estääkseni
— Hyvä on veli minä ymmär
rän Minä en myöskään tule ainoa
takaan hukkaan heittämään! — mu
tisi B koleasti puristi vielä kerran
heidän käsiään ja lähti notkeasti ja
äänettömästi astellen pimeyteen
He olivat jännittyneinä odottaneet
jo lähes puoli tuntia Kaartilaisen
hitaat raskaat askeleet kumisivat ki
vikovalla kentällä yön hiljaisuudessa
toisinaan ei pitkiin aikoihin kuulunut
mitään ja he luulivat miehen poistu
neen ja tulivat ulos suojuksesta Mut
ta kun Marcus hetken tuijotti pimey
teen alkoi kauempana vähitellen hää
möttää jokin liikkumaton pylväänta
painen Sitten tuo haamu lähti hil
jaa eteenpäin — aivankuin rosvo jo
ka on odottanut sopivaa hetkeä ja läh
tee äänettömästi hiipien uhrinsa kimp
puun
(Jatk)
Veljen veri
Kertomus kirj Hannes Latvala
I
Laitakaupungin t y ö 1 äisasunnossa
suki neitonen hiuksiansa peilin edos
sä toisen istuessa kirja polvillaan
akkunan ääressä
Laskevan ilta-auringon säteet kir
mailivat toisella puolella katua kii
peilien ylös pitkin talojen tiiliseiniä
Tuo valaistus oli niin vienoa suru
mielistä ikäänkuin olisi aurinkokin
epäillyt astua niille kujille joitten
varsilla halvat työnorjat asustivat
Tuolla keskikaupungin puistojen lat
voilla ja avaroilla akkunalaseilla so
mieluimmin leikitsi
Kuormavaunut jyrisivät epätasaisel
la kivityksellä ja avonaisesta uudin
tensuojaamasta akkunasta kuului piU
kanläimäys ja ajurin kirous
"Kuulehan Emmi! Kääntyi akku
nan ääressä istuva tyttö toiseen':" ai
jotko sinä taasen tanssiaisiin?" Pu
huteltu sukasi vihaisesti kamman hi
ustensa läpi
"Aijon! Aijotko sinä taasen saar
nata? Pidä vain huoli omista asiois
tasi En saata ymmärtää mitä pa
haa siinä olisi Ja mikä saa sinut ai
na jankuttamaan ja jankuttamaan Pi
täisikö minun tanssia sinun soittosi
mukaan? Älä luulekaan neitiseni"
— "Enhän minä hyvä ystävä — sil
ti sinun tanssistasi mutta miten
sinä voit mennä lahtarien kanssa? Et
kö yhtään muista isääsi ja veljeäsi?
Siitähän on vasta kaksi vuotta Et
kö muistele niitä monia hauskoja het
kiä kotiseudulla nuoriso-osastossam
me? Ajattelin tänä iltana kun meillä
on osasto vastaanottokokous että
— "Että! Että! Että minä tulisin
muka sinne?"
— "Niin juuri' '
"Tiedätkös? Minua aivan hermos
tuttaa tuollainen Aina sinä laulat
tuota samaa virttä Näithän itse
mitä hyötyä siitä rakkaasta "luokka
taistelustasi" oli! Ja saan huomaut
taa neidille että on moukkamaista
käyttää sellaisia sanoja kuin "lahta
rt" Väinö on söötti poika Hän on
suojeluskuntalainen eikä lahtari Tai
taa itseään harmittaa Olet kateelli
nen siinä kaikki!
Ja täytyykö meidän alituisesti muis
tella tuota verenvuodatusta? Isä ja
Reino ovat kuolleet — mutta eihiin
se ole Väinön syy"
Molemmat vaikenivat
' Kuin sileä jään peili kiilsi sähkö
lamppujen häikäiHemä tanssisalin
parketti permanto Elämän vasta
kohtaisuudesta sen tuskasta itkivät
jouhiorkesterin säveleet Intohimoi
sina — kuin viimeistä kertaa — pu
ristautuivat liitelevät parit toisiinsa
etsien tungoksessa kiemurtelevaa ra
taansa Ympäri ja taas ympäri Veri koho
si poskille ja yhteenpuristetuissa kä
sissä tykkii kiivas valtimo
Emmin saattoi hänen tanssitoverin
sa erääseen sivuhuoneeseen Him
meä valo värillisistä lampuista sai
loistavat seinäpaperit oudon salape
räisinä hämyämään Pehmeä lattia
matto taipui äänettömästi valkoisten
tanssikenkien alla
Pöydillä oli pulloja ja pikareita joi
ta ympäriinsä asettuneet seurueet ah
kerasti kallistelivat Juominkion vai
kutus näkyi selvään rakastelevien pa
rien "vapaamielisessä" esiintymises
sä Olkapäät selkä ja rinta mahdol
lisimman paljaina istuivat silkkiin ja
harsoihin puetut "daamit" sikaaria
vetelevän kavaljeeriensä sylissä Siel
lä täällä suudeltiin julkisesti ja nau
runrähäkkä sekaantui pullonkorkkien
paukuiltaan
Väinö poistui hetkeksi ja palasi pul
lo ja pari lasia mukanaan Kuohuen
syöksähti punainen neste laseihin
"Juo!" Kel:oitU poika Karien ää
nestään saattoi huomata ettei lasi
jonka hän kilistääkseen ojensi ollut
ensimäinen
Tuossa sanassa oli jotain käskevää
juopuneen itsepintaisuutta
Emmi koetti vastustella Eihän hän
sellaista
"Juo! Miksi sinä et juo! Juo nyt!"
teliäsi poika kovemmalla äänellä
Ympärillä istuvain katseet kiintyi
vät heihin ja Emmi koetti tyynuytellä
poikaa Hän maistoi hieman lasista
"Juo! Juo kaikki! Mi — minun ter
— veiseksi!
Vastenmielisesti tyhjensi tyttö la
sinsa "Mennään tanssimaan!" ehdotti
hän nähdessään pojan aikovan kaa
taa hänelle toisen lasin "E— ei! Juo
daan ensin!"
Emmi kiersi kätensä Väinön kau
laan ja kuiskaillen sai tämän viimein
lähtemään Suojeluskuntalainen nou
si seisoalleen tyhjensi pari lasia ja
seurasi sitten häntä
He kävelivät kotia Raikas yö-ii-ma
oli selvittänyt pojan humalaiset
aivot Olipa hän olevinaan puhoillaan
kin siitä että oli ottanut liikaa Kä
tensä hyväili tytön uumia ja se vas
tenmielisyys jota Emmi häntä koh
taan juopuneena oli tuntenut alkoi
hälvetä
Vähitellen huomasi "tyttö hoidun
kulkevan yhä lähemmä toisiaan puris
tautuneina Pojan käsivarsi oli kie
toutunut tiukasti luinen ympärillen
sä Läheisyys vaikutti häneen kum
mallisesti Hän olisi hiUunuut kes
kustella puhua jotain kaunista Mut
ta kaikki tuo olisi tuntunut niin arki
päiväiseltä Senvuoksi hän vaikeni
Väinö taas naureskeli ja laski leik
kiä Hiin puhui innostuneesti elämäs
tä ja isänmaasta
Ile menivät Väinön asuntoon Kuun
valju kuvastin särkyi tuhansiksi sir
paleiksi väreilevän moron kalvoon Ja
akkunan edessä huojuivat vaahterat
ja lehmukset joitten välitse tuota
leikkiä saaltoi seurata
Nuoret eivät sytyttäneet väli vaan
istuutuivat he hämärässä sylitysten
sohvalle
"Miksi sinä juot rakas? Et us
ko kuinka se minuun koskee!" Em
mi nojautui pojan olkaa vasten Suu
delma Äänettömyys Kädet etsivät
toisiaan
Väinö ulotti hiljaa Kertoi olevan
sa onneton Hänestä ei kukaan vä
littänyt Pari kertaa oli Emmi huo
maavinaan pojan puheessa jotain teen
näistä Toistuvat syleilyt vaikutti
vat häneen kuitenkin raukaisevaa! I
Ja hän unohti nopeasti tuon ajatuk
sen Ei voinut olla tuntematta myö
tätuntoa tuota katkeraa nuorukaista
kohtaan joka tahtoi uhrata kaikki
aatteelleen — olihan siinäkin aat
teessa kaunista
Väinö jatkoi puhettaan ja Emmi
tunsi vastustamatonta halua lohdut
taa häntä Hän hiveli kädellään po
jan tukkaa puristautuen yhä lähem
mäs häntä Syleily vaikutti häneen
kuin olisi sähköväristys huumaten
kulkenut hänen ruumiinsa läpi Si
simmässään tunsi hän voimakkaan
huminan joka suurenemistaan suu
reten pauhasi korvissa nosti veren
kuumana poskipäille suloisesti ran
kaisten Hän tahtoi hukkua johonkin
mutta ei tietänyt mihin — yhä voi
makkaammin tykki valtimo
Äkkiä välähti mielessään että hän
rakasti Väinöä — rakasti intohimoi
sesti tahtoi olla hänen
He olivat vaipuneet lepäämään Ve
ren kutsu kulki kuin tietään etsien
suonistossa huumaus haki äärimmäi
syyden polttopistettä
Hän katsoi Väinöön Pojan katse
poltti häntä Siinä katseessa oli se
äärimmäisyys Siinä oli se pisto
jota pitemmälle ei voinut päästä
Syleilyssä yhtyivät veret yhtyi
vät äärimmäisessä mahdollisessa polt
topisteessä Hehku oli polttava Si
tä seurasi tunne kuin olisi taivas ja
maa vaipuneet tähtiseen yöhön
t
Yö oli jo pitkälle kulunut kun ho
huumeesta heräsivät He istuivat sy
littäni yhä Väinön käsi oli nyt ke
vyt Emmi puristautui häntä vasten
mutta poilu ei enää vastannutkaan
hänen syleilyynsä vaan näytti välin
pitämättömältä Vihdoin ehdotti hän lähtevänsä
saattamaan Eniniiä kotiin Kiersi va
lon ja auttoi talle pallon ylle
Emmistä tuntui että jotain outoa o
li heidän välillään Hiin katsoi Väi
nöön ja huomasi että tämä hymyili
Mutta so hymy — se oli niin kummal
linen Tyttö ikäänkuin heräsi äkkiä Hä
nessä kävi kylmät väreet Jotain pa
haa oli tapahtunut
Väinö oli ottanut päällystakkinsa
naulasta suojeluskuntalakkinsa pääl
le Siinä takissa oli jotain tuttua
Tuntui niin kankealta Sydän ikään
kuin olisi lakannut lyiimäsiii Hän
seisoi kuin jonkun suuren onnetto
muuden edessä — aivankuin hengen
vaara olisi lähellä
Se vaara läheni Se tarttui hänen
ohimoihinsa Tietämättään mitä te
ki karkasi hän Väinöön käsiksi ja
tempasi takin auki
Povitaskun päälle oli ommeltu ni
mi: "Reino"
Kädellään päätään pidellen hoip
puili tyttö pöydän luo tukea etsien!
"Mistä! Mistä olet saanut tuon
paltun?" huusi hän
"Älä helvetissä koko talon väkeä
herätä! sanoi poika matalalla äänel
lä: "umpuhan vaan erään punikin tak
ki Passitin hänet helvettiin Kyllä
kai siellä tarkenee ilman takkiakin"
Emmi näki silmäiinsä eteen kohou
tuvan tutut kasvot ne hävisivät
— nuori tyttö ompeli kirjaimia palt
töon povitaskun päälle
— Missä? Missä hän olikaan näh
nyt tuon tytön Äkkiä se selvisi hä
nelle Hän huomasi seisovansa pei
lin ääressä Hän ompeli kirjaimia
povitaskun päälle
R— e— i
Kylmä hiki pusertui ihosta Pelosta
tuijotti hän peiliin Hänen sormensa
vapisivat Mutta kuin jonkun yli-inhi-millisen
kiihkon pakoittamana hän
ompeli edelleen
Reino
Kirjaimet alkoivat palaa tulisina
peilissä
Mutta pimeydessä hiilien edessään
paloi kaksi hymyilevää pirullista in
tohimon raaistaniaa silmää
(Jatk)
Kenelle ei vielä tule Toveritar
tilatkoon sen heti!
Valmistan kampauksista (liihtoneiätä
hiuksista)
KAUNIITA PALMIKOITA
Myöskin teen naisten ja miesten kel
lonperiä hiuksista
Hiukset voi lähettää postissa pa
lautan työn jälkivautimuksella
Näyttämöperuukkoja myös puhdis
tan kiherrän ja korjaan (ol3)
HELMI NELSON
1107 No 12th St Superlor Wisconsin
ERIKOISTARJOUS KESTÄÄ AINO
ASTAAN 30 PÄIVÄÄ!
Erikoistila isuus saada hyvin pnlee
rattu nikkelillä päällystetty "Young
America" revolveri jolla voipi ampuu
todellisia kuulia seitsemiin kertaa yh
dellä latauksella Tuvallinen hinta
tälli) revolverille on $1000 mutta tä
män kuukauden ajan annamme sen
$550 Meillä on niitä seuraavan ko
koisia: 22 32 ja 38 kaliperin Kaikki
sainairhintasia Kuu tilaatte revolve
rin ilmot takaa minkä kaliperin tah
dotte Me takaamme jokaisen revol
verin jonka myymme jos ette olo tyy
tyväisiä niin me paluutamme rahanne
takaisin Älkää unohtako että tällä
hiutua ainoastaan tulette sen saamaan
tiimiin kuukauden ajan
Loikatkaa irti tämä ilmotus ja lä
hettäkää sitlo so tulemaan meille ni
menne ja oKotleenue selvästi siihen
kirjotcttuna ja 30c postimerkeissä
muksaaksenne luluilyskiistannukset
$550 maksatte sitte kun revolveri saa
puu teille Ikää viivytelkö jos ette
tahdo menettää tätä tilaisuutta
Kirjoltakaa nyt! j
CHICAGO SAFETY COMPANY
Dept C-äO 133(1 N"o Western Avenue
CHICAGO (LL