Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, November 29, 1921, Page 5, Image 5

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina Marrask 29 p — Tuesday Nov 23th
No 48
nyttää kuolettavinta myrkkyä ja myös
kin suuren määrän sulfaatia jotka
kaikki täytyisi poistua munuaisten
kautta ja siis nämä panevat raskaan
rasituksen munuaisille Sen lisäksi
että potilaalle annetaan vaan pieni
määrä proteineja tulisi hänelle antaa
maitohappoa sisältäviä ruokia kuten
kirnupiimää ja runsaasti hedelmiä ja
hedelmämehuja Jos mahdollista an
taa potilaan elää ulkoilmassa ja hä
nelle tulee antaa joka päivä joko aurinko-
tai sähkövalokylpyjä y m hoi
totoimenpiteitä jotka edistävät ihon
toimintaa että se voi täyttää sitä työ
tä mitä munuaisilla on tehtvänä (Yk
si painti normaali virtsaa kulettaa u
los yhtä paljon myrkkyjä kuin kym
menen puintia normaalihikeä
On tuskin tarpeellista mainita että
tulee välttää kiirehtimistä huolehti
mista liian pikaisesti syömistä ja lii
ka paljoa syömistä ja on myöskin väl
tettävä työtä joka vaatii liian paljon
huoneisiin sulkeutumista ja paikal
laan oloa Jos potilas kärsii vatsan
paisumisesta ja munuaisten kesimi-
sestä niin siinä tapauksessa tulisi
syödä ainoastaan maitoa hetken al
kaa joko piimänä tai kermottuna
mutta happanemattomana Ja tulisi
tällä ravinnolla olla niin kauan että
munuaiset täydellisesti tervehtyvät
Samalla kertaa tulisi potilas totuttaa
terveellisempiin elämän tapoihin
Ja koska mädäntymisprosessi suo
listossa on myöskin suurena tekijänä
tämän taudin edistämiseen niin tuli
si heti oikean ruokajärjestelmän ja
hoidon avulla puhdistaa ja pitää puh
taana suolisto mätänevistä aineista
Ja koska ihmisruumiissa on viisi eri
tietä hylkyainesten eli myrkkyjen
poistamiseksi ja jotta tiet voidaan
hyödyllisesti käyttää munuaistaudin
parantamisessa nämä elimet eli toi
set ovat keuhkot maksa iho ja suo
listo ja nämä tulisi saada toimimaan
tävden 'mittansa
Pisnasoturin haudalla
Kirj K Ruhkonen
Näyttämö: Koivnmetsä — Peitet
ty (hautakumpu Näyttämön vasem
malla sivustalla seisoo haudankai
vaja nojaten lapion varteen on miet-
teisiin vaipuneena
Kolkolta näyttää Suomen luonto
Oikeuden kaatuissa hautaan
Synkkien muistojen painaessa
Minä vapauden aamua kaipaan
Tään kalmiston syliin on suljettu
Punajoukkojeu urhot parhaat
Näiden kumpujen ylle on vuodatettu
Surun murtamuin kyyneleet karvaat
(Tavalliseen Suomen naisen pu
kuun puettu nainen saapuu näyttä
mölle perältä oikealle rientää väsy
neen näköisenä hautakummulle kum
mulla itkien Naisen nähtyä lausuu
haudankaivaja:)
— Niin niin siinäkin yksi
Jonka nuoruus on murskattu varhain
Ehkä haudan poveen on peitetty
Elon kumppani ystävä parhain
(Tyttö nousee hiukan" lausuu: )
— 01 — Niilo — Niilo — et tietää voi
Ken hautasi kummulla itkee
Se on Kaarin sun oma tyttösi
Joka muistosi syömeensä kätkee
Miksi enää mun elää kannattaa
Miksi kärsiä puutetta nälkää?
Jos rinnallas Niilo mä nukkua voisin
— En kuolema sua en pelkää!
(Heittäytyy jälleen kummulle ja it
kee Oikealta näyttämän sivusta tu
lee valkoisiin puettu nainen (Oikeus)
Seisoo tytön viereen ja lausuu:)
— Ei laantua saa nykyhetkellä
Meillä paljon — paljon on työtä
Meidän täytyy sorretut vapauttaa
Ja sortaja — alas lyödä!
Siksi tyttönen sinua tarvitsee
Tämä maa jä sen kärsinyt joukko
Ken ei seisoisi varmana paikallaan
Ois pelkuri kurja houkko
(Viitaten kädellään sivuun:)
(Tyttö katsoo)
Katso tänne tää maa ja sen kansa
Minut kunniatilalle nostaa
Olen oikeus! Se on valtikka suuri _
Kansa kerta vielä oikeuteen astuu
(Tyttö nousee seisaalleen ja ryh
dikkäästi lausuu:)
— Nyt tiedän mun paikkani siellä on
Missä sorretut yhtenen liittyy
Missä taistelu kalpa on nostettu —
Missä tykkien pauke vain kiihtyy
Sun paikkasi Niilo mä tiiyttää
tahdon
Valan vannon nyt vapaudelle!
"Kaikki minkä vaan voin —
Uhrata tahdon
Vapauden alttarille"
Ja silloin kuin kansain on
huomispäivä
Kuin vapauden torvet ne soittaa
Silloin punasoturin hautakummun
He ruusuilla tuoreilla peittää
YSTÄVÄT
Minullakin maailman kulkurilla le
vottomalla ijäti rauhattomalla' on oi
lut ystävä Hän ei ollut maailman
mahtava ei suurten luoja ei paljon
uneksija Ei sitä hän ei ollut Hän
oli vain nainen Yksinkertaisesti
nainen
Naisia on paljon ja monenlaisia On
hienoja silkissä kahisevia tarkoin
Uyllättyjä hajuvesin somisteltuja
Sellaisia joideilj askeleita lakeijat
valvovat joiden toiveita kilisevä kul
ta nöyränä palvelee He ovat herras
luokan hyvin syötettyjä pyntiittyjä
naaraita Heistä ei voi Ymuita sanoa
Mutta minun ystäväni — hän oli nai
lien
iiän oli köyhälistöluokan tytär
Hänen suonissaan virtasi sen luokan
veri johon minäkin pyhin sitein lii
tetty olen Hän oli saanut osakseen
luokkansa kohtalon kaikkein ras
kaimmassa muodossa Hänen osal
lensa oli elämä heittänyt karuimman
polun raskaimman tien Se tie
jota hän kulki oli veristen murheiden
huutavien tuskien kolkkojen koke
musten tie
Se oli kylmä syysilta jolloin hänet
tuntemaan tulin Silloin paloivat kor
keudessa tuhansidn tähtien vniot
silloin syystuuli tummia säveliänsä
soitti Silloin kellastuneet lehdet
kuoleman väreissä maahan putoili
vat Minä kuljin silloin suurkaupungis
sa yksinäisenä tuntemattomana hyl
jättynä Mieleni oli apea raskas
Tunsin elämäni tyhjäksi arvottomak
si Filosofeerasin aikani kuluksi
miksi oikein elän Siksikö että kurja
tomumajani saisi vähäisen aterian yi
läpidokseen jo porvari työni tulokses
ta korkean prosentin?
Kävelin näissä mietteissäni erästä
HUVITTAVIA ROMAANEJA
Kirjakaupassamme on suuri valikoima opettavia ja mie
lenkiintoisia romaaneja joista luettelo lähetetään pyy
dettäessä Tilatkaa muutamia seuraavista valioromaa
neistamme Kolme Ystävystä kirj Maxim Gorkij sidottu $200
Tunni kirj Benrhard Kellerman sidottu 200
Persialaisia Kirjeitä kirj Montesquleu nidottu 200
Putkinotko kirj Joel Lehtonen nidottu 200
Musta Nainen kirj Hugo Jalkanen nidottu 200
Jumalat Janoovat kirj Anatole France nidottu 200
Thais kirj Anatole France sidottu 100
Rakas Isänmaani kirj F E Sillanpää nidottu -75
Kerran Kesällä Jorj Joel Lehtonen nidottu 100
Hurskas Kurjuus kirj F E Sillanpää nidottu 75
Israelitar kirj Ilmani Rantamala (Maiju Lassila) sidottu 100
Rämeissä kirj Väinö Pietilä nidottu 50
Tiilenpäitä Lukemassakirj Sulo Vuolijoki nidottu 40
Turman Talo kirj Ilmari Rantamala (Maiju Lassila) nidottu 60
KivihiilenKaivajat kirj Emile Zola 50
Toverittaren Kirjakauppa
P O Box 99 - Astoria Oregon
i
puistikkoa pitkin Se oli ihmisistä
melkein tyhjä Ei näkynyt monta
kaan elävää olentoa sen hämyssä
Siellä myöskin vallitsi melkein täysi
hiljaisuus Suurkaupungin melu sin
ne heikkona maininkina vain kaikui
Muuten oli hiljaista yksinäistä
Yhfäkkiä hätkähdin Tieni o
hessa' jota kuljin istui tumma olento
En pimeydessä erottanut muuta kuin
sen että hän oli nainen Silloin mi
nä pysähdyin Olin hetken neuvoton-
na mitä tehdä Vihdoin otin rohkai
sevan askeleen Astuin hänen luok
sensa ja istahdin penkille Aivan hä
nen viereensä
— Mitä itkette? kysyin hiljaa
Mutta hän nyyhkytti edelleenkin
eikä vastannut mitään Istuin hetkii
sen neuvotonna Mietin lähdenkö
tieheni vai jatkanko juttua Vihdoin
päätin tehdä jälkimmäisen
— Älkää r murehtiko älkää itkekö
FJ- elämänne sillä tavalla paremmak
si tule Olen minäkin joskus elä
mun kovuutta itkenyt Mutta en enää
itke Minä hymyilen hymyilen kat
kerasti ja tehkää tekin samoin
Nainen nosti päänsä Silloin ero
tin hämärässä kalpeat kasvot suuret
kirkkaina hohtavat silmät Niiden
katse oli niin leimuavaa niin läpitun
kevaa että minä melkein pelästyin
Hetkisen hän minua katsoi sitten iau
sui hiljaisella äänellä:
— Minä pyydän että jätätte minut
rauhaan Minä en tällä kertaa voi
enkä halua Pyydän että jätät
te minut Haluan kerran olla yksinä
ni kerran rauhassa
Olin hetkisen ääneti Sitten vas
tasin hiljaa:
— Erehdytte ystäväni En ole sel
laisella tarkoituksella tullut Haluan
kysyä miksi itkette Minä näeii
että teillä on surua
Hän vastasi värisevällä äänellä:
— Minulla ei ole surua Minä itken
vain elämäni tyhjyyttä Sen tuotta
maa kirousta Minun kohtaloni ei
ole hetkellinen tilapäinen Se on
ikuinen Tietäkää että kadun kas
vatti kaikkien kirooma pilkkaama
ei tunne surua Sana suru on liiaksi
pieni Sanokaa sanokaa katkeruus
kirous helvetti! Sanokaa niin Sil
loin voin paremmin ymmärtää
Nainen valkeni minä vaikenin
Kaupungin melu kuului etäisenä pan
huna Se oli kuin kaukaisen kosken
kohinaa Me kuuntelimme Tai
vaalla olevat tähdet olivat yhä kirk
kalmpiu Yö oli saapunut Kylinä
kolea yö
Minä tartuin vaistomaisesti naista
kädestä Se oli kylmä Yhtä kylmä
kuin ilmakin Mutta silmissä joita
kaunisti kirkas kyynel loisti lempeä
loisti tulta
Minä kuiskasin:
— Ystävä ystävä Elämä on
meille tuskaa elämä on meille kum
nuillc'kin helvettiä
— Ystävä ystävä kuiskasi hän s
Hänen äänensä oli lempeä soinnukas
Se meni kulkurin sydämeen
Ympärillämme oli yö
Plebeiji
ELÄMÄN TAISTELU
Kirj Emil Salo
Eestä kunnian ja isänmaan
entis ajan urhot kävi kuolemaan
Aseenansa tappara ja nuija —
taisteluun he syöksyi tuimimpaan
Ken taistelusta palasi vaan voittajana
urhoina ne aina mainittiin
Ken raaimmin esiintynyt murhaajana
rintaansa he saivat mitaliin
Tuo peli jatkunut on kautta aikain —
kansat käyneet sotaa keskenään
Kostuttaneet maita mantereita
raatajat on sydän verellään
On taistelua elämästä käyty —
voittajaksi me el päästy — ei
Vaan kaikki min' järki voima tuotti
riistäjät ne saaliiksensa vei
He imeneet on aina kansan verta
sodissa ja rauhan aikoina —
Kaikki pakko lait laatimalla
pitäneet on meitä orjina —
Vaan nyt on ääni toisenlaista
kansat herää kautta maailman
Oikeutta! Ihmisarvoon kertal
Ei pyytäen vaan nyt jo vaaditaan
Ei kirkkaana oo vielä köyhäin päivä
se Idästä vain hiukan hämärtää
Yön huuhkain vinhat kiljahdukset
kansoja unestaan jo herättää