No 44
Tiistaina Marraskuun 1 p — Tuesday November lst
7
täällä en työtä enää tekisi vaikka sal
einkin — Kukapa laiskottelisi en minä
kään eikä kukaan työmies Mut
ta herrojen eduksi en enää puske
en totisesti puske!
— Mutta ompa meillä toki- uusi
maailma tiedossa jossa kannattaa is
keä ja uurastaa
— Siellä kannattaa!
Mustat varjot alkoivat liikkua He
astelivat eteenpäin tarinoiden hiljaa
ja hartaasti
Katsoin heidän jälkeensä ja mie
leeni välähti outo tunne
Jospa se uusi kotimaa ottaisi mi
nutkin syliinsä
Tuijotin merellä liikkuvaa laivaa
Tuli entistä ikävämpi
MIKAEL BAKUNIN
Vuonna 1814 syntyi Priamushinon
kylässä Torshokin piirikunnassa Tve
rin kuvernementissa Mikael Baku
nin kuuluen vanhaan varallisuutensa
menettäneeseen pajaarisukuun Baku
nin antautui heti nuorena sotilasural
le josta kuitenkin luopui muuttaen
Moskovaan jossa tutustui vapaa-ajattelijoihin
ja heidän oppeihinsa V
1840- luvulla hän opiskeli Berlinin y
liopistossa ja alkoi arvostella vallit
sevaa filosofiaa ja hyökätä Saksan
taantumusta vastaan Hänestä oli
tullut anarkisti ja kiihkeä hallitsevan
luokan vihollinen
Venäjän hallitus huomasi Bakuni
nin toimet ja alkoi vaatia häntä pa
lautettavaksi Venäjälle mutta Baku
nin pakeni Sveitsiin poliisiurkkijain
seuraamana Sieltä hän lähti Bel
giaan ja Pariisiin jossa tutustui Karl
Marxiin työskennellenkin jonkun ai
kaa hänen kanssaan Helmikuun val
lankumouksessa esiintyi Bakunin niin
innokkaasti että ranskalaiset 'lähetti
vät hänet nostattamaan kapinoita
muualla Itä-Europassa Kesäkuussa
1848 hän oli Pragissa jossa joutui
taisteluihin barrikaadeille mutta kau
pungin antauduttua joutui pakene
maan Äärimmäisyyden miehenä jou
tui Bakunin taas 1849 Dresdeniin
jossa esiintyi kansankapinan johtaja
na ja oli väliakaisen-hallituksen joh
tavana sieluna Vallankumoukselli
sen innostuksen valtaamana taisteli
vat joukot kaikilla keinoilla sotajouk
kojakin vastaan mutta huonosti jär
jestyneinä joutuivat häviölle ja Ba
kunin pakomatkalla kiinni Hänet
tuomittiin elinkautiseen vankeuteen
mutta luovutettiin kuitenkin pian Itä
vallan hallitukselle joka kytki hänet
tyrmään V 1851 luovutettiin hänet
Venäjän hallitukselle joka tahtoi ran
gaista kapinoitsijaa
Kolme vuotta istui Bakunin Pietari
Paavalin linnassa josta kuitenkin
muutettiin Siperiaan maanpakoon Si
periasta hän kuitenkin oltuaan siellä
10 vuotta karkasi ja lopulta oli taas
kin Länsi-Euroopassa Hän meni I
taliaan jossa alkoi työskennellä kan
sainvälisen anarkismin hyväksi ja le
vittämiseksi V 1864 perusti hän
"Kansainvälisen Veljeysseuran" jon
ka tarkoituksena oli taistella kansal
lisihanteellisia liikkeitä vastaan Mai
nittu seura edusti vallankumouksellis
ta oppia ja valtiovallan hävittämistä
Kun Karl Marx oli perustanut Inter
nationalen alkoi Bakunin taistella
Marxin Internationalea vastaan yrit
täen joitakin kertoja vallatakin sitä
mutta tuloksetta
Kun Internationalen kongressi pi
dettiin Baselissa V 1869 saapui Baku
ninkin sinne esittämään oppejaan val
tion hävittämisestä joissakin kysy
myksissä Marx ja Bakunin olivat sa
maa mieltä Mutta perintöoikeuden
poistamisessa syntyi erimielisyyttä
Bakunin vaati mainitun oikeuden pois
tamista kun taas Marx katsoi perin
töoikeutta yhteiskunnallisten epäkoh
tain seuraukseksi eikä syyksi ia sillä
vastusti sen poistamista Äänestyk
sessä kuitenkin voitti Bakuninin mie
lipide 39 äänellä 17 vastaan anarkia '
ml iski pahasii Internationaleen
Nyt aljettiin käydä kiivasta taisto
lua jossa ei kummallakaan puolella
aina valittu keinoja Kongressin jäi
keen koettivat marxilaiset hajoittaa
Bakuninin puolella olevia Internatio
nalen osastoja Juravuoristossa Nyt
järjesti Bakunin itsenäisen "Juralii
ton" joka alkoi entistä kiivaammin
taistelun marxilaisia vastaan
Syttyi ranskalais-saksalainen sota
joka päättyi ranskalaisten tappiolla
armeijat tullen lyödyiksi hajalle Nyt
kiirehti Bakunin vanhuudessaan huo
limatta Lyoniin auttamaan aatevelji
ään jotka o' ivat taistelussa Tulles
saan kaupurkiin kirjoitti -ukko: "Täal
lä ei vielä ole mitään oikeaa vallan
kumousta mutta se on tuleva elämän
ja kuoleman kaupalla syöksyn siihen
ja toivon nopeaa voittoa" Bakuninin
kerrotaan itse taistelleen barrikaa
deilla ensimäisenä miehenä Kapina
kukistettiin ja Bakuninin täytI pae
ta Kun sitten syttyi kapina Parii
sissa ja "Kommuuni" julistettiin ti
Bakunin voinut ottaa osaa taistelui
hin sillä Ranska oli hänellä kielletty
maa Kuitenkin hän iloitsi nähdes
sään maailman ensimäisen köyhi'is
tön vallan ja unelmiensa toteutuvan
Kommuunin jälkeen ei Bakunin enää
ottanut osaa vallankumouksellisiin
liikkeisiin aktiivisesti
V 1872 Baselissa pidetyssä Inter
nationalen kongressissa olivat läsnä
sekä Marx että Engels ja päättivät
tehdä täydellisen pesäeron anarkisti
en kanssa Bakuninia ei ollut saapu
villa paitsi joitakin hänen aatetove
reilaan Bakunin erotettiin Interna
tionalesta mutta marxilaisten voitto
oli saavutettu epäluotettavilla voimil
la ja siksi päätettiin muuttaa Interna
tionalen hallinto Amerikaan ja lope
tettiin Internationalen toiminta
Marxin ja Bakunin välinen kiista
johtui pääasiallisesti siitä kun Ba
kunin tahtoi ehdottomasti hävittää
valtion kaikki valtiot ei edes hyväk
synyt proletaarista valtiotakaan eikä
niinollen proletariaatin diktatuuria
jonka Marx hyväksyi ja jonka kom
munistit käsittävät proletariaatin vai
lan vakiinnuttamisen välttämättömäk
si ehdoksi
Bakuninin ajatuksista kertoo "So
sialidem Vuosisata" seuraavaa: "Täy
dellinen vapaus ja tasa-arvo oli saa
tettava kaikkialla voimaan Ihminen
oli oleva itsensä ylin herra Mutta
— opetti Bakunin — ihminen ei voi
todella nauttia mistään ellei nautinto
ole yhteistä ihminen on todellisesti
vapaa vasta silloin kun hänen va-
pautensa perustuu kaikkien hänen
vertaistensa kaikkien ihmisten va
pauteen Yhteistunto (solidariteetti)
on ainoa valta jota ihmisen on ku
marrettava"
Tässä Bakuninin ajatuksia Min
käänlaista valtiota hän ei hyväksynyt
työn yhteiskunnassa Hän peruste
lee työväenvaltaa yksilöiden vapaa
seen liittoon johon melkein kaikki
anarkistit perustavat työväenvallan
mahdollisuuden1 Ei tarvita muka
minkäänlaista pakkoa sellaisiin ainek
siin nähden jotka eivät taivu prole
tariaatin valtaan ja kuitenkin me
kaikki tiedämme että proletariaatin
valtaan noustessa täytyy luoda mitä
lujin diktatuuri kaikkien sellaisten ai
HUVITTAVIA ROMAANEJA
Kirjakaupassamme on suuri valikoima opettavia ja mie
lenkiintoisia romaaneja joista luettelo lähetetään pyy
dettäessä Tilatkaa muutamia seuraavista valioromaa
neistamme Kolme Ystävystä kirj Maxim Gorkij sidottu $200
Tunneli kirj Benrhard Kellerman sidottu 200
Persialaisia Kirjeitä kirj Montesquieu nidottu 200
Putkinotko kirj Joel Lehtonen nidottu 200
Musta Nainen kirj Hugo Jalkanen nidottu 200
Jumalat Janoovat kirj Anatole France nidottu 200
Thais kirj Anatole France sidottu 100
Rakas Isänmaani kirj F E Sillanpää nidottu 75
Kerran Kesällä kirj Joel Lehtonen nidottu 100
Hurskas Kurjuus kirj F E Sillanpää nidottu 75
Israelitar kirj Ilmari Rantamala (Maiju Lassila) sidottu 100
Rämeissä kirj VäiniS Pietilä nidottu 50
Tiilenpäitä Lukemassa kirj Sulo Vuolijoki nidottu 40
Turman Talo kirj Ilmari Rantamala (Maiju Lassila) nidottu 60
Kivihiilen Kaivajat kirj Emile Zola 50
Toverittaren Kirjakauppa
PO Box 99 Astoria Oregon
minmmmmimramflt?fJiflllIinn8OTminmm 1 1 1 II i n II 1 1 i imnpiuiiiiiinrciuiinil
nesten yli jotka eivät sovinnolla tai
vu proletariaatin tahdon alle jos mie
li valtansa säilyttää Tässä me olem
me äärimmäisessä ristiriidassa anar
kistien kanssa mutta kuitenkin so
sialidemokraatit tahtovat aina väit
tää että me olisimme bakunilaisia —
Emme tiedä eivätkö he tunne baku
nilaisuutta taikka sitten he vääriste
levät tahallaan
Me olemme mitä kireimmän keski
tyksen kannalla Anarkistit vihaa
vat kaikkea keskitystä ovat vapait
ten liittojen kannalla Me olemme
proletariaatin diktatuurivaltion kan
nalla koska se on välttämättömyys
Anarkistit kieltävät kaikki valtiot ja
kaiken vallan Siis äärimmäiset vas
takohdat Bakunilaisuuden kanssa ei meillä
ole yhtenäisyyttä sen kummemmin
kuin sosialidemokraattienkaan kans
sa Kuitenkin pidämme Bakunia yhtenä
vallankumousliikkeen urhokkaimmis
ta taistelijoista Hän oli käytännössä
taistelija Ensimmäinen mies aina
barrikaadeilla kun tarvittiin
Bakunin kuoli 45 vuotta sitten Ber
nissä jossa ystävänsä hänet hautasi
vat
Papa
RAAJARIKKO
Kirj Lilja
Aurinko paistoi kirkaasti syksyisol
tä taivaalta Lehdet putoilivat puista
harvakseen keltaiset ja punaiset leh
det Samat lehdet joita olin kesäai
kana vihreinä ihaillut tuoreina ja e
linvoimaisina käteeni taittanut Ku
kat jotka joku aika sitten hymyillen
minulle päätään nyökkivät ovat jo
kuivuneet terälehdet lentäneet sinne
tänne ja sotkeutuneet tallattavaksi
teille ja poluille Ihana syksy: ja
ikävä syksy! Surunvoittoinen tunne
täytti mieleni
Näin ihmisten kiiruhtavan ohitseni
nopsasti kiireessään kuin hengen
hädasjä Minne he kaikki rientä
vät mikä lienee heidän päämääränsä
Toisia seisoskelee kadunkulmissa tä
rinoiden Virkeät lapsiparvet kir
maavat iloisina ja pitävät suurta ään
tä meluavat hyppivät Heissä
näkee eliimänvirkeyttä Katselen
ihaillen noita nuorekkaita kasvoja
Miten kauan siitä onkaan jo aikaa
kun itse olin tuollainen kun puh
das terve lapsen veri virtasi suonis
sani Monet vaivat ja kärsimykset
ovat raajojani sen jälkeen vaivanneet
Työn raskaan raadannasta ovat
jäsenet usein olleet kankeina Ter
ve elämä versoo vanhentuneen tilal
le lapsissa kasvavassa nuori
sossa Eteeni pysähtyy nuorimies Kau
nis kasvoiltaan on melkein kuin kes
kenkasvuinen poika Musta tukka va
lahtaa ohimoille Bilmät sädehtivät e
telämaista tulta Hän katsoo arastel
len minua Aikoo jotain puhua
Katson häntä kiireestä kantapäähän
Sydäntäni vihlasee Hän on
raajarikko Maailmansodan muis
to hänkin Taistelutantereelle hän
kin on osan jäsenistään jättänyt
Nyt hän kerjää almua Pyytää kai
nosti kuin ujo lapsi Hänkin on
kärsinyt kaikkea ollut sodan mels
keessä ja nyt noin avuton
Katson häneen uudelleen Käy sää
liksi
Mutta samalla paisuu rintaani poh
jaton viha Miksi hänenkin pitää al
mua kerjätä? Siinäkö oli hänenkin
palkkansa?
Elämän ikänsä olla raajarikkona
Varmaankin hänen äitinsä toivoi pal
jon hänestä tuudittaessaan kuu
nista lasta Hän kasvoi tuskin täy
teen kokoonsa kun hänet jo äidiltä
temmattiin Äiti kuoli suruun ja ikä
vään ja nyt tämä kaunis lapsi ker
jää Ladulla almua
Kirottu yhteiskunta! Missä on oi
keus? Annän rahan ojenneltuun käteen
Hän nostaa hattuansa ja kiittää Tart
tuu kainalosauvoihinsa ja rientää e
delleen Lehdet putoilevat puissa Tuulee jo
vinhemmin Äskeinen toivorikas mie_'
likuva katoaa Vaikka aurinko vielä
paistaa syksyiseltä taivaalta en sitä
näe Sydänsopukassa on pilvistä pi
meää Ja huokaus kohoo huulille
ni: — Oi orjat Milloin nousette kat
komaan kahleitanne?!
— Kenelle ei vielä tule
Toveritar kiiruhtakoon tilaa
maan sen heti!