Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, November 01, 1921, Page 10, Image 10

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    10
Tiistaina Marraskuun 1 p — Tuesday November lst
No 44
vastoin tapaamme sangen usein Mis
sä on vika? Siinäkö etteikö meillä oli
si kykeneviä kirjoittajia?
Eipä suinkaan — ei ainakaan yk
sinomaan Tosin meikäläisten luovat
voimat sekä taito luoda ovat perin
rajoitettuja mutta sittenkään tämä ei
ole ainoana syynä kirjallisen tuotan
tomme hengettömyyteen vaan siihen
on suurimpana syynä se että meillä
on oikein tullut tavaksi kirjoitusten
muodon ylenkatsominen Vähät me
siitä välitämme onko joku kirjoitus
joustava ja mehevä kunhan vain on
asiallinen Asiallisuus juuri on monel
la kaikki kaikessa muusta he eivät
välitä 'Eivätkä nämä välitä siitäkään
lukevatko sanomalehtiemme tilaajat
niitä asiallisia kirjoituksia vai ei ja
viitsivätkö 'he uudistaa tilauksensa
siinä tapauksessa jos lehti ei sisäl
täisi mitään muuta kuin asiaa
Jotkut kynäilijämme vaipuvat täs
eä suhteessa ihan äärimmäiseen orja
maisuuteen saakka Ja sen tähden
heidän ainevalintansakin on tavatto
man suppea jiisimeriiiKsi ioverma
relta jotkut vaativat niin pitkälle me
nevää yksipuolisuutta etteivät kir
jeenvaihtajat heidän mielestään saisi
sanallakaan mainita syntymätapauk
sista Toverittaren viime numerossa
Lydia Gratchef mm kirjottaa näin:
" Ei mitään jonnin joutavaa hölyn
pölyä vaan ASIAA Sangen useat
vallankin paikkakuntien kirjeenvaih
tajat ovat siitä ihmeellisiä että he
eivät ajattele ensinkään mihin lorui
lemiseen he haaskaavat lehden kallii
ta palstoja ja millä he vaivaavat leh
den lukijoita Mitä se kelienkään
kuuluu koko Yhdysvalloissa jos tei
dän jonkun paikkakunnalla joku Holo
paiska on Saksssa käynyt vaikka kym
menennen kerran"
Uuden ihmisen maailmaan tulosta
kirjeen vaihtajain ei siis saisi sanalla
kaan mainita koska se on kirjoittajan
mielestä niin kovin vähäpätöinen a
sia Hyvä Olkaamme noin vähäpä
töisistä asioista kirjoittamatta Mutta
ollaksemme johdonmukaisia pitäisi
meidän tyyten vaieta myöskin kuole
man tapauksista Mitäpä se meitä
liikuttaa jos joku tovereistamme kuo
lee sillä onhan hän vain vähäpätöi
nen yksilö Sen sijaan että kirjoit
taisimme uutisen lehteemme hänen
kuolemastaan kirjoittakaamme asiois
ta joilla on yhteiskunnallinen merki
tys Eikö tämä kuulosta hassulta) Var
maankin — ihan tomppelimaiselta!
Minkälainen olisikaan sellainen so
sialistinen sanomalehti joka ei niin
paljoa kunnioittaisi luokkataistelurin
tamalla kamppailleen toverin elä
mäntyötä ettei edes vp'vautuisl mai
nitsemaan muutamalla sanalla hänen
kuolemastaan
Syntymä on vähintäin yhtä tärkeä
tapaus ihmiselämässä kuin on kuole
makin Jos siis sanomalehteen kan
nattaa kirjoittaa uutisen kuolemasta
niin kannattaa myöskin lyhyesti mai
nita uuden ihmisen syntymisestäkin
Tässä luonnollisesti on kysymys vain
työläisistä eikä suinkaan riistäjäluok
kaan kuuluvista Syntykööt ja kuol
koot he miten osaavat vähät se yli
päänsä meitä liikuttaa Mutta kun on
kysymys työläisistä omista tovereis
tamme niin toivottavasti sanomaleh
temme eivät koskaan tule niin asialli
siksi ettei niitten palstoille mahtuisi
uutisia omasta elämästämme
Porvarilliset sanomalehdet sisältä
vät suunnattoman määrän sensatsi
oonia jolla vain kiihotetaan jo ennes
tään sairaita hermoja tehdään ne y
hä sairaimmiksi Tällaiseen eivät saa
työväen sosialistiset sanomalehdet
tehdä itseään vikapääksi Mutta va
rokaamme samalla hyppäämästä toi
seen äärimmäisyyteen: yksitoikkoi
suuteen kuivuudesta kitisevään jokai
päiväisyyteen
Antakaamme henkemme vapaasti
liikkua elämän moninaisuudessa ja
juokaamme sen rikkaista lähteistä
kaikkea sitä mikä edistää meidän tar
kottuksiamme kasvattaa työläisten
keskuudessa yhteenkuuluvaisuuden
tunnetta syventää toveruutta jalos
taa henkeämme ja lähentää suurta
päämääräämme jota kohden olemme
pyrkimässä Oppikaamme ymmärtä
mään elämää sellaisena kuin se esiin
tyy silmäimme edessä: valtavana
summattomana epämääräisenä jota
ei koskaan voida mielivaltaisesti sul
kea kammioin '
Kaiken ruman hirveän ja innoitta
van ohella elämä kätkee itseensä ää
rettömän paljon kaunistakin — kor
keamman elämän muodon idut — jo
ka kohottaa sieluamme jalostaa hen
keämme Kasvattakaamme itsestäni'
me kauneuden palvelijoita ja pyhittä
käämme kirjallinen tuotantommekin
kauneudelle Se aate jota me edus
tamme on kauneinta mitä maailmassa
olla voi jos me vain kykenemme sen
oikein käsittämään Minkätähden siis
emme aina pyrkisi luomaan siitä mah
dollisimman syvähenkistä ja täyte
läistä kuvaa niin puheissamme kuin
kirjoituksissammekin Kuta parem
min me tässä onnistumme sitä hel
pompi meidän on vallata aatteellem
me uusia kannattajia kapitalistisen
järjestelmän murjomaan työläisten
keskuudesta Pintapuolisista ja hen
gettönlistä kirjoituksista työläiset ei
vät välitä sitävastoin yksinkertaiset
mehevät sydämelliset kirjotukset
ovat voidetta heidän haavoitetuille sy
dämilleen Kirjoittajain olisi aina
muistettava että vaikka kapitalistisen
järjestelmän ihmiskunnalle aiheutta
mat tuhot ovat sanoin kuvaamatto
man suuret niin työläisten taidema
kua se ei ole kuitenkaan onnistunut
tyyten pilaamaan
J Allan
PUNASEN AMMATILLISEN INTER
NATIONALEN JULISTUKSIA
The T o i 1 e r julkaisee seuraavan
Moskovan Ammatillisen Internationa
len kehotuksen Amerikan työläisille:
Kohta sisällissodan jälkeen v 1861
— 65 jolloin kahleorjia omistava
maanviljelyskapitalistiluokka sai luo
vuttaa valtansa teollisuuskapitalisteil
le Yhdysvalloissa alkoi työväenliike
Yhdysvalloissa suuremmassa mitta
kaavassa Liike kehitti alkuaikoina
kahdenlaisia unioita Toinen oli am
mattiuniomuoto jossa jokainen unio
rajottui taitaviin ammattilaisiin Toi
nen oli yleinen uniomuoto joka hy
vä' syi jäsenyyteen kaikkia työläisiä
sekä ammattitaitoisia että ammatti
taidottomia — nykyaikaisen teolli-suus-unionismin
edelläkävijä
Ensimäinen suuri yleisunio Työn
ritarit mikä perusteltiin 1S96 kas
vui sovussa rinnakkain ammattiunio
liikkeen kanssa aina vuoteen 18S6
Silloin yrittivät Työn ritarit laajen
taa järjestöäiin ammattitaitoisten
unioihin josta oli seurauksena kil
pailu ammattiunioitten kanssa Täs
tä alkaen on Amerikan työväenliike
ollut jakautuneena kahteen toisilleen
vihamieliseen leiriin
V 18S6 muodostivat ammattiuniot
kiinteämmän liittoutuman "American
Federation o£ Laborln" nimellä v
18S1 perustetun hajanaisemman jär
jestön tilalle Jäseniä oli silloin
noin kolmesataa tuhatta ollen vas
tustavalla kannalla Työn ritareihin
nähden Vaikka Työn ritarien jär
jestö silloin oli enemmän kuin kaksi
kertaa niin suuri kuin Amerioan Fe
deration of Labor heikkeni se ja ha
josi jättäen jälkeensä pienen teolli
suusunionistisen liikkeen Ammatti
uniot kasvoivat ja tulivat enemmän
ja enemmän konservatiiviseksi ja
teollisuusuniot yhdistyivät ja perusti
vat Industrial YVorkers of the World
(IVVVV) liiton joka sittemmin on
ollut huomattavin teollisuusunio jol
la on ollut vallankumouksellinen pää
määrä Ore Big Union ja useita
muita työväenjärjestöjä pienellä jä
senmäärällä ja vallankumouksellisel
la ohjelmalla on syntynyt IVYV lii
ton elinaikana Ryhmällä joka ero
si IWW liitosta ottaen nimekseen
Vorkers International Industrial U
nion on ohjelma mikä yrittää to
teuttaa vallankumouksen äänestysli
pulla sekä muuten kapitalististen la
kien kanssa sopusoinnussa
Luonnollinen järjestyneitten työ
läisten lisääntyminen Amerikan ka
pitalismin kypsymiskaudella on hyö
dyttänyt ei vallankumouksellisia
teollisuusunioita vaan taantumuksel
lista American Federation of Labo
ria ja 'rautatieläisten veljeskuntia joi
hin yhdessä Amerikan oikeistolaisen
työväenliikkeen kanssa kuuluu enem
män kuin kahdeksankymmentä viisi
prosenttia koko järjestyneistä työläi
sistä Vallankumouksellisilla teolli-
suusunloilla on pienempi jäsenmäärä
ollen niitten riveissä yhteensä vä
hemmän kuin kaksi prosenttia jär
jestyneistä työläisistä
Lyhyesti: Järjestyneitten työläisten
suuret joukot ovat taantumuksellis
ten virkavaltiaitten kontrolleeraamis
sa unioissa
American Federation o£ Labor ja
rautatieläisten veljeskunnat muodos
tuvat pääasiallisesti joukosta ammat
tijaostoja jotka ovat asettautuneet
ahtaitten ammattietujen kannalle
"Työväen rristokratian" ollessa val
lalla ovat muutamat etevimmät am
mattilaiset asettaneet tavattoman
vaikeita rajotuksia oppilasjärjestel
mälle ja määritelleet korkeat sisään
kirjotusmaksut ja vaativatpa Ameri
kan kansalaisuuttakin ulkomaalla
syntyneiltä Muutamat rodut ovat
kokonaan suljetut ulos jäsenyydestä
Palkkasopimukset laaditaan eri ajoil
la päättyviksi niin että jos työläi
set lakkoutuvat saattavat työläiset
toisella työmaalla tai toisessa am
matissa samassa teollisuudessa tulla
houkutelluksi jatkamaan työtä omien
päättymättömien sopimuksiensa mu
kaisesti Johtajat tekevät kaikkensa
saadakseen työläiset pysymään pois
luokkataistelusta Monet union vir
kailijat ryhtyvät yksityisesti jopa
julkisestikin rikkomaan lakkoja Työ
väen virkavaltiaitten tapana on avoi
mesti taata kapitalistiluokalle ja hal
litukselle täydellinen varmuus radi
kaalista kehitystä vastaan työväen
liikkeessä Sodan aikana ja sen jäl
keisen teollisuuskriisin aikana men
tiin tässä niin pitkälle että hallitus
käytti poliisi- ja sotilasvoimaa pakot
taakseen työläiset tottelemaan niitä
joita he kutsuivat "laillisiksi" union
virkailijoiksi rautateillä ja hiilikai
vosteollisuudessa Samaan aikaan
vangittiin IVVYV liiton johtajia ja
tuhansia sen jäseniä muutamat ollen
tuomittu vankilaan -niinkin pitkäksi
ajaksi kuin kahdeksikymmeneksi
vuodeksi
Mutta virkavalta ei ole täydellisesti
onnistunut saamaan ammattiunionis
lisla liikettä hallintonsa alle varsin
kaan suuria unioita Konetyöläisten
järjestö Internationale Association
of Machinists johon kuuluu kaksi
sataa seitsemänkymmentä kolme tu
hatta jäsentä kannattaa suuremmas
sa tai pienemmässä mäiirässä muu
tosta teollisuusunionistiseen järjesty
mismuotoon Sodan päätyttyä olivat
"laittomat" rautatieläisten ja hiilen
kaivajain lakot kohdistetut yhtä pal
jon union virkailijoita kuin työnan
tajiakin vastaan
Iliilikaivosteollisuudcn luonne on
pakottanut kaivosmiehet ottamaan
teollisen järjestymismuodon United
Mine VVorkers järjestö on ollut mo
nessa suuressa lakossa olemassaolon
sa aikana West Virginiassa ovat
union kaivosmiehet olleet sitten vuo
den 1912 sodankäynnissä työnantaji
aan ja valtiota vastaan ollen heillä
kerran ollut tuhansia työläisiä aseis
sa Kuitenkin muodostaa tämä jär
jestö puolimiljoonaisen ryhmän kah
deksannen osan American Federation
of Lahorista ja se on kymmenen ker
taa niin suuri kuin suurinkaan val
lankumouksellinen teollisuusunio ul
kopuolella American Federation of
Laborin Useissa piireissä se on ja
on ollut kahden vuoden ajan kapi
nassa taantumuksellisia johtajiaan
vastaan Monessa tapauksessa ovat
äkkinäiset purkaukset johtajien vir
kavaltaisuutta vastaan kuolleet kyke
nevien johtajien ja toimeenpanevain
toimitsijain puutteessa Muutamissa
tapauksissa taas on rehellisiä ja ky
vykkäitä johtajia kehittynyt kaivok
sissa työskennellessään ja ovat joh
taneet työläiset parempaan asemaan
Vallankumoukselliset unionistit ei
vät suinkaan ole kaikki vallankumo
uksellisissa teollisuusunioissa Päin
vastoin ovat monet tuhannet vallan
kumoukselliset ja puolivallankumouk
selliset kehittäneet tietoisuutta taan
tumuksellisten unioitten sisällä
Myöskin ovat monet työläiset saa
tuaan vallankumouksellisen opetuk
sen I W W liitossa siirtyneet ta
kasin ammattiunioihin ja saavutta
neet vaikutusvaltaa takapajulla ole
vien jäsenten keskuudessa
Huomattavan useissa tapauksissa
ovat suuremmat tai pienemmät osat
Amerikan työväenliikkeen konserva
tiivisessa siivessä tulleet levottomik
si ja olleet tottelematta virkavaltais
ten virkamiesen määräyksiä V 1914
kiellettiin United Garment Workers
järjestön enemmistöltä joka osotti
kapinallisuutta tunnustus American
Federation of Laborissa Sen joh
dosta perusti järjestö suuren itsenäi
sen union Amalgamated Clothing
Workers järjestön puoli vallankumo
uksellisella ohjelmalla Siinä on nyt
sata seitsemänkymmentä viisi tuhatta
jäsentä ollen suurin riippumattomia
ta uniolsta Useissa muissa tapauk
sissa on union osastoja erotettu ja
täten erotetut ovat muodostaneet pie
niä unioita enemmän tai vähemmän
I W W liiton tapaisella ohjelmalla
Taantumuksellisen virkavaltaisuu
den peruspolitiikkana voidaan pitää
kaikkien sellaisten järjestettyjen työ
läisten erottamista jotka ovat tul
leet vallankumoukselliseksi ajattelu
tavaltaan Samaan aikaan on vallankumouk
sellisten työläisten tavaksi tullut ot
taa vastaan erottaminen melkein it
sestään selvänä asiana jopa erota
kin vapaaehtoisesti taantumuksellisis
ta unioista perustaakseen uusia uni
oita vallankumouksellisella ohjelmal
la ja kehottaa toisia työläisiä sa
massa teollisuudessa liittymään hei
hin Tämä on omituisessa sopusoin
nussa taantumuksellisten toivomus-