No 41
Tiistaina Lokakuun 1 1 p — Tuesday October llth
15
ja oli katsovinaan pipliaan huokaili mästi ja tavattoman ylenkatseellises-
ja muutteli jalkojaan ja vihdoin vapi- ti kumarsi meille ja jäi odottamaan
Eevalla äänellä sanoi kuitenkin meihin että opettaja poistuisi
katsomatta: Lapset minä olen kes- Opettaja poistui ja me pelonsekai-
SEISAHDU !
LUKEKAA JA KÄYTTÄKÄÄ HYVÄKSENNE CTI I
! I TÄTÄ ERIKOISTA TILAISUUTTA ! 1 IIC I I i
Älkää lähettäkö rahaa etukäteen Leikatkaa vaiti tämä kuva irti ktrjottpkaa siihen nimenne
ja osotteenne ja postittakaa s? tulemaan meille niin lähetämme teille nämä neljä erittäin
käytännöllistä ja arvokasta esinettä vniaasti näytteeksi — kvnimenen naiviin ajaksi tarkastetta-
kellänne viimeisen kerran minun on sella tunteilla rupesimme seuraamaan vaksenne Olka ensimäisenä hyötymässä tästä tämän vuoden huomattavimmasta tarjouksesta
„„ TT Jos nyt tahdotte todeta näitten esineitten suuren -arvon niin käyttäkää hyväksenne tätä mei-
matkustettava Tilalleni niin hänen menettelytapaansa Han kyse- äm smtrcmmoista tarjoustamme ja teistä tulee meidän edustajamme
nyt teille tulee isa Nikolai Breob- li yhtä ja toista meiltä vuoroin Sit-
rashenskij Nyt hän vasta katsahti ten tuli minun vuoroni "Mikä on
meihin ja hänen silmänsä olivat täyn- suurinta ihmisessä?" kysyi hän Mi
nä kyyneleitä Lapset jatkoi hän sit nä seisoin ja tuijotin häneen Hän
ten minä olen kovin kiintynyt tei- katsoi minuun kysyvästi ja kysäsi sit
hin rakastan teitä kaikkia mutta mi- ten kuulitko mitä minä kysyin? "Mi
nun on matkustettava pois ja minä nä olin edelleen vaiti sillä pidin hä
tulen erkanemaan teistä kaiholla nen sanojansa ivallisena Hän alkoi
Olkaa kuuliaiset ja opetelkaa aina ]äk- kävelemään edes takaisin ja molem
synne hyvin Hän oli hetken vai- mat luokat olivat niin hiljaa että ci
ti ja me näimme kuinka hän taisteli luiskahdustakaan kuulunut Hän al
itkua vastaan Vihdoin hän kyynel- koi kävelemään kiivaammin ja yhtä
ten läpi hymyillen sanoi: mittaa katseli vuoroin omaa muhkeaa
"Siis Nikolai ensimäinen rtoistuu kultakelloansa ja vuoroin seinällä
ja tilalle tulee Nikolai toinen" riippuvaa kelloa Vihdoin hän kään-
Hän nähtävästi halusi saada meidät (yi viidennen luokan puoleen:
hauskalle tuulelle tuolla sukkeluudel- "Kirjoittalkaa vihkoonne edellinen
laan mutta kukaan ei nauranut Mo- läksynne"
lemman luokan oppilaat olivat kun Sitten katsoi minuuun niin pure
päähän iskun saaneet Me tytöt it- van vihaisesti että vavahdin aivan
kimme jotkut aivan ääneen ja pojan- "Minä olen odottanut vastaustanne
viikarit jotka meitä usein olivat it- täsmälleen kuusi minuuttia ettekö
kupilliksi nimittäneet vetivät naa- voi vastata kysymykseeni?"
mansa hyvin totiseksi eikä kukaan "En" vastasin minä päättävästi
tykännyt siitä että isä Nikolai jät- "Istu alas paikkasi olisi valmista
tää meidät Isä Nikolai katsahti mei- vassa luokassa eikä neljännessä luo-
nin Kun isa lapsiin tuossa Katseessa Kassa Iisasi nan HKeasu j KUKKUVA KELLO Juuri saapunut Europasta se on suurta kokoa kello 8x12 tuumaa
Oli todellisen rakkauden heijastus Sitten hän teki Sasha Portille ky- ja on tehty kalleimmasta ja kentavimnUMU puusta se on kauniisti kasin kaiverrettu Sisus
„„ T on parasta tekoa ja min valmisettu etta se pitaa oikean ajan koneisto on järjestetty kahdel-
Hyvasti lapset ja han kumarsi symyksen: Mita Jeesus rakasti ten- i„ painolla käyväksi Käki tulee ulos pienestä owta ja ilmottaa tunnit ja nuolet-tunnit
meille arvokkaasti Hän olisi var- dä kaikista eniten?" Poika seisoi kello ly J°ki kukunnan jälkeen antaen sulosontuisen aanen ilmoille
„„„ 2 ARVOKAS RAUTATIEMALLINEN TASKUKELLO Se on parhaista aineista valmis
maankin yhtynyt meidän kanssamme valjeten taas alkoi isa Nikolai käve- trtlUi sisllstassa oikcat jalokivet ja on tarkka ajmpitajä Kellossa on kiillotetut hopea
nyyhkytyksiin ellei välitunnille kUt- lemään edestakaisin ja katselemaan nikkelikuoret jota kaunistaa sievät kavemiksot Tämä kello on taattu usean vuoden ajaksi
SUVa kello Olisi häivyttänyt noita a- kelloa Sitä hän teki kiusottavan kau- 3 AUTOMAATTINEN PISTOOLI Hyvin käytännöllinen kapine itsepuolustuksessa
7 o i 4 ILMAPUNTARI JA LÄMPÖMITTARI YHDESSÄ Se osottaa saan paivan eteenpäin
jatuksia Han oli pappi mutta nyt van aina ajottain seisahtuen Sashan TÄma a!te on kiinnitetty käsin kaiverrettuun ja kiiltoinaalilla maalattuun puiseen kehykseen
kun muistelen häntä oli Ään nähtä- luo Hänen äänettömyytensä kam- Lämpömittari on asetettu ilmapuntarin yläpuolelle Tämä on niin käytännöllinen kapine
etta kenenkään ei tulisi olla ilman sita
västi siinä toimessa vain leipänsä tah- mott meitä sina oli niin paljon Bate- MUSTAKAA_E YHDEN VAAN KAIKKI NELJÄ ESINETTÄ SAA $900
den sillä hän erkani meistä ilman kavalaa kiukkua ja kiduttamishalua
minkäänlaisia turhia lörpöttelyjä tai
jumalan siunauksia Ma olimme luul
leet tähän asti aivan että kaikki pa
pit ovat sellaisia mutta pian me huo
masimme erehdyksemme
(Jatk)
Unten kukka
lähetyskustannuksia korvataksenne ja antakaa meidän lähettää teille tämä erikoisesti arvokas
Näyttäkää tätä lähetystä naapureillenne ja tuttavillenne I Antakaa heidän arvostella näitten
esinelajittelu Kun esineet ovat saapuneet pirille niin maksakaa postimiehclle $900 Näyt
täkää tätä lälietystä naapureillenne ja tuttavillenne! Antakaa heidän arvostella näitten ert
koisesineitten arvoa jos voitte osottaa että näiden esineitten arvo ei ole ainakin kaksi
kertaa suurempi kuin 'meidän hintamme niin palautamme rahanne takaisin TOJMTK-AV
KIIKKKSTE NYTI
UNION SALES COMPANY
673 W Madison Street CHICAGO I LL
Dept 260
(Kirj Anna Suonio)
- Sieluni palavaa levottomuutta pae-
Seuraavalla viikolla ten harhasin hämärään korpeen syys-
Välitunnilla me näimme opettajan uvisena yönä mmgn ja ]{Uoleman uhalarm kiiruh- kanssa sykkii oma levoton rintani
huoneessa uuden- papin Nikolai toi- Luomakunta vietti elaman suurta dih gen jälkeerli Näin sen haävoittu ja janoiset huuleni juovat sen pöli
sen nan ou pieni kokouibu iu" jum-u ai™ ii™u_ ja uu- yan siitä pulpahti lämmin punainen tavaa elämännestettä
musia on luunansa seKa pariansa ou- ian mummu mm wiumi-MW halusm juoda sen polttavilla
mät mustat ja katse kylmä pää aina den Puut lähettivät synnyttämänsa huulmani ojensin käteni
taaksepäin heitettynä Me vuoroin siemenet maaemon syliin jatkamaan jHeräsiri
kuljimme ovella ja kurkistelimme si olemassabloa Huokuen lämpöä ja
sään ja vihdoin olimme joukolla päät- elämän tuoksua peitti maa ne siuna- Ojensin käteni
täneet sanoa meidän varsinaiselle o- ten syliinsä Joka lehti ja ruohonkor- Poissa olivat kaikki kukat poissa
pettäjällemme ettemme häntä huoli si liikahteli ilosta tietäen olevansa luonnon juhlapäivä se oli muuttunut
Pjotor Ivanovitsh kysyi minkä täh- osa kauneudesta ja olemassaolosta kylmän harmaaseen aamuyöhön
TiTj_t: _i — ti 1 ™„ir„ v-„„ ii v™™ -ititiicir iiniitoan Ken iiii keen on aurinko monta ker-
uen iima ui™ uKau„ vuU „ " " taa nllnt in mennvt tnkaisln nois kärin luokse Naapurit kysyivät mik-
vastasin: sen tähden että hänellä on korkeisiin puihin loihti satujen saa- taa tullut ja mennyt takaisin pois makUHin moni !„„ (irvivät
aina hampaat noin tiukasti yhteen riksi pienet sammalmättäät ja välkkyi Monta monta kertaa on luonto he- sl nan Inariin meni un nes vai
Duristettuina aivankuii hän olisi hyvin timantteina läikehtivän metsälammen männyt ja taas nuiiitunut na oien -
häiiv Onettala vaan kylmästi ia hil- laineilla etsinyt unteni kukkaa
jaa sanoi: "Saako tuollalailla puhua Vaivuin uneen valkean koivun run-
tulevasta opettajastaan? koon turvaten
Kukkani nimi on "Tuskan kukita"
"Sydänveren suuren äärettömän su
run kukka" En koskaan sitä hyljää
sillä se on ainoa täydellinen jonka
elämä voi tarjota'
TÄYTYI ELÄÄ
Kerran meni muuan talonpoika lää-
poika vastasi: No kas lääkärinkin
Olen harhaillut elämän kaikkien tävtvy eIiiä' Mitä mäkärl sinulle an"
„„„ !„„„ „tt i„0i= toi? Talonpoika sanoo: no määräsi
"Me olimme juuri poistumaisillam- Puiden ja pensaiden takaa kiirehti olen luullut sen näkeväni Sydämeni vain pitkän rimpsun lääkkeitä
ie kellon soidessa kun äkkiä näim- suloisessa karkelossa taikapillieu soi- on silloin ollut riemusta pakahtua wn- °_ °s"„ " _ „ntppk
ie -"Nikolai ensimäisen" kulkevan o- dessa hentoja tuoksuvia kukkia No Luo tultuani on se ollutkin vain vale- lonK™- ™KS ' !
karinkin täytyy elää — No söitkö sinä
ne? — En! Minkätähden?
No kaiketi minunkin täytyy elää
Ja ho jäivät siten kaikki elämään
hitsemme ODettaian huoneeseen- Me tulivat ympärilleni syliini katosivat kukka jonka väri polttaa silmää jon
piiritimme hänet ja aloimme pyytää ja tulivat uudelleen Vangitsin niitä ka tuoksu on haihtunut pois maall-
ettei hän jättäisi meitä tuolle ylpeäl sylin täydeltä suutelin niiden kuulta- maan ja jonka elämänneste on ollut
tä näyttävälle papille mutta hän vas- via terälehtiä ja huumaannuin tuok- väärennettyä valheellista
tauksen sijaan nipisti muutamia ja susta ' Unteni kukkaa kaivaten epätoivoi-
vetäsi tukasta leikillisesti kuten hä- Silloin kaukana metsän laidassa sena vaeltaen suutelin monta kuk-
nen tapansa aina oli tehdä — ja me- näin Elämänonnen kukan Syöksäh- kaa toivoen että ne antaisivat unhoi-
ni opettajan luo Me olimme jo luo- din riemusta ja kadottamisen pelosta tusta Mutta aina väsyin katselemaan
kassamme ja kello näytti viisitoista vavisten sen luo Näin -sen hennon niiden arasti häilyviä varsia mädän-
minuttia olevan yli yksitoista mutta huojuvan varren raskaat purppuri- neitä juuria ja madonsyömiä leräleh-
häntä ei vaan kuulunut Vihdoin au- maiset terälehdet joiden suonissa tiä
keni ovi ja sisään astui opettajamme näin sykähtelevän elämännesteen Uskoni unten kukkaan kuoli minul-
Pjotor Ivanovitsh ja hänen jäljessään Sen tuoksu sai minut hulluksi kai- ta pois Mutta löysin uuden täydelli-
"Nikolai toinen" Opettaja esitti meil- puusta painaa se rintaani vasten suu- sen kauniin kukan Sen terälehdet
In uuden nanin ia nvvsi meitä kunni- della sen purppuranpunaisina sisin- hohtavat kaikkia värejä Sen eltimän-
oittamaan häntä samalla lailla kun tä terälehteä — Saavuin luo Se pa- neste on loppumatoin ja sen tuoksu f j f tiln nkSPnnP
entistäkin pappia keni Juoksin tuskasfa väristen sen huumaa voimallaan sielun polttavaan U UUlSiaiVctrt uiciuiiaciiiG
Pappi koko ajan seisoi kädet ristis- jälkeen Se kiiruhti yhä edelläni hehkuun dJOlSSa ettei lakkailtllS'
eä puristaen rintaansa vasten piblia Kaaduin mättäisiin Nousin ja kii- Tämä kukka tuli luokseni pyytämät- lehdeil lähettällUSeS
historiaa katse maahan luotuna opet- ruhdin yhä Puut ja kallion särmät tä ja sitoi minut itseensä ikuisesti -t innnnfnmnon f
tajan sänojen päätyttyä hän äänettö- haavoittivat minut verille Mutta e- Yhdessä sen sykähtelevän elämän ga lUie iapUUUmdclIl 1
FARMARI rengilleen: Maikki val
jastamia hevonen ja mene asemalle
katsomaan mikä on oikea aika
RICNKI: Mutta antakaa minulle sit
te kellonne sillä sitä minulla ei ole
itselläni
FARMARI: No oletpa sinä pöhlö
kun pääset asemalle niin etkö sinä
ymmärrä sen vertaa että kirjotat sen
paperille