Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish Working Women in America
TOYEEITAR
Thit itiue of th Toveritar contilni no artlclei tuch a requlre an afflrmed trantlatlon aeeordlna M AH of O et- ICth 1117
No 37
PAINOS 10149
Tiistaina Syyskuun 13 p — Tuesday Sept 13th
1921— Yhdestoista Vuosik
Oi Kuulkaa Köyhälistönaiset!
Oi kuulkaa köy iiälistÖnaiset
työn vangit
kurjuudessa kuihtuvaiset
oi kuulkaa kuinka halki ilmojen
soi sorrettujen sotahuuto pyhä :
työn orjat sorronyöstä nousevat!
Se huuto voimistuu
se kasvaa paisuu yhä
sen kaiku kiirii kautta maailman
Se veljestervehdyksen
vie vankikomeroihin
ja jäytää ruostuneita kaltereita
kay valon viestinä se pimennoihin
virvoittain työn ääreen uupuneita
se uhrikummuilla
se kaikkialla viertää
se uuden ajan airuena kiertää
se kutsuu taisteluhun ihmisyyden
eestä I
Oi kuulkaa köyhälistönaiset
te ihmisoikeutta isoovaiset
on teillä syytä tulla
taisteluhun mukaan
Te tunnette tään yhteiskunnan
paremmin kuin kukaan
te tiedätte työn kahlehien
häpeän ja painon
te tiedätte loiseläjien
raakuuden ja vainon
Te tiedätte kuink' kohdellahan
köyhälistönaista
niin neitsyttietään kulkevaa
kun vanhaa kumaraista
On ollut kautta aikojen
hän oikeutta vailla
on häntä saanut suomia
vain a jo juhdan lailla
Hän saa jo käydä lapsena
työvankkurien eteen
nuoruuden kultaunelmat
vuolaaseen kyynel veteen
ne kaikki tyyni hukkuvat
kuin polttamaksi kulon
jää elämä — vain vavisten
vanhuuden vaivain tulon
taa tuntea ja vaijeten
kuoleman armahdusta
toivoa sillä sortaja
ei salli huojennusta
vaan nälkäruoskan mahdilla
vain vaatii vanhaltakin
työn alttarille uhrin sen
mink' jaksoi nuorenakin
Ja häväistyksen hetkiä
hän monta muistaa toki
loukattu ihmisvaistonsa
kun hyvitystä koki
etsi nöyryyttäviltä
pyhyyden polkijoilta '
sielunsa ja ruumihinca
raiskaajilta noilta
Ei tullut kuuloon rukous
ci vetoaminen kuntoon
ei mikään silloin pystynyt
sortaja omaantuntoon :
"aa kurja portto elukka I"
säälittä silloin kuuli
ett ihmisyyttään itsekin
harhaksi hetken luuli
Niin kautta vuosisatojen
on ollut työläisnainen
sorrettu ja suomittu
kuin o jo juhta vainen
On aiia jo aika vihdoinkin
vaatia oikeutta!
Me tiedämme: se vaatimus
ei täyty taistelutta!
Siispä nyt siskot vannokaa:
käy vapaustaistoon tiemme
läpi manalan vaarain vastusten
lippumme voittoon viemme I
Emil Lindahl
Työläisnaisten Kansainvälinen Yhteistoiminta
Toisen Internationalen kansainvälinen merkitys
lakkasi olemasta ensimäisten tykinlaukausten jäl
keen v 1914 Internationalen johtajien asettues
sa kukin oman maansa kapitalistien riistopyyteitten
ajajaksi se seikka että he kieltäytyivät kutsu
masta työväestöä yhteiskunnallisen vallankumouk
sen tielle teki toisen internationalen merkitykset
tömäksi Sen johtajat ovat tehneet useita yrityksiä toimin
nan uudelleen elvyttämiseksi mutta kaikki ne ovat
olleet turhia Kuollut on kuollut Siihen he eivät
enää ole voineet saada henkeä
Toisen Internationalen toiminnan aikana oli myös
kin naisten kansainvälinen toiminta järjestetty Se
toiminta saatiin järjestetyksi Stutgartin kongressis
sa v 1907 Silloin pidettiin työläisnaisten kansain
välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ensimäinen
kongressi
V 19 i0 pidettiin toinen kansainvälinen työläis
naisten kongressi Köpenhaminassa Seuraava ko
kous oli aikomuksena pitää kansainvälisen työväen
liikkeen vuosikongressin yhteydessä joka olisi tul
lut pidettäväksi v 1914 Wienissä Maailmansota
teki tämän kokouksen pitämisen kuitenkin mah
dottomaksi V 1915 pidettiin ensimäinen kansainvälinen va
semmistolaisten naisten neuvottelukokous Sveitsissä
Se kokous kääntyi julistuksella koko maailman
työläisnaisten puoleen rauhanvaatimuksella Maail
mansodan riistoluonne oli jo selvinnyt tuhansille
työläisnaisille Kuitenkaan se julistus jonka ko
kous saattoi julkisuuteen ei ollut selvästi yhteis
kunnallisen vallankumouksen tielle kutsuva vaan
sisälsi kehotuksen vaatimaan rauhaa ilman alue
valtauksia Mutta julistus sellaisenaankin kantoi
jo siemenen sille liikkeelle joka sitten myöhemmin
raivasi itselleen tien suurten joukkojen keskuuteen
Mainitussa naisten neuvottelukokouksessa esiin
tyivät Venäjän sos-dem puolueen edustajat sel
vällä yhteiskunnalliseen vallankumoukseen kehotta
valla julistuksella He eivät kuitenkaan siinä ko
kouksessa saaneet esitykselleen kokouksen enem
mistöä vaan jäivät vähemmistöksi Mutta jo vuo
den 1916 alussa kirjotti tunnettu Venäjän Kommu
nistisen Puolueen johtaja G Sinovjew "että ta
pausten kulku välttämättä työntää meidän puolel
lemme niitä jotka syyttävät meitä vikapäiksi 'bols
hevistiseen lahkolaisuuteen' ja kaikkiin muihin kuo
Iemansynteihin" Tapausten kulku välttämättä tyÖnsikin työväen
syviä rivejä vähit vallankumouksen tielle Maail
mansota joka repi ja raateli miljoonia työlaina
samalla synnyttäen rintaman selkäpuolella mitä
suurinta kurjuutta ajoi kuin luonnonvoimalla poh
jakerroksia tämän kurjuuden poistamiseen
Vuonna 1917 tapahtunut Venäjän vallankumous
avasi tien maailman köyhälistön yhteiskunnalliselle
vallankumoukselle Venäjän vallankumous kohotti
kommunismin lipun jota sen puolueen edustajat
sankarin tavalla olivat kantaneet jo ennen maail
mansotaa sekä sen kuluessa pidetyissä työväen
kansainvälisissä kokouksissa
Venäjän vallankumous perusti uuden Kolmannen
Internationalen teon Internationalen joka otti tun
nuslauseekseen sosialismin toteuttamisen Kolman
nen Internationalen perustava kokous pidettiin v
1910 maaliskuussa Perustamiskokous ei ollut
suur edustajamäärältään eikä muutenkaan kantanut
loisteliasta ulkokuorta Se oli kokous johon olivat
kokoontuneet kustakin maasta sen proletariaatin
eturivin tietoisimmat uhrautuvaisimmat päättä vim
mat taistelijat
Kongressi lähetti julistuksen koko maailman
köyhälistölle kutsuen sitä sosialismin toteuttami
seen Myöskin kongressi määritteli työläisnaisten tun
teen Kolmanteen Internationaleen ja yhteiskunnal
liseen vallankumoukseen
Päätöslauseessaan kongressi lausui seuraavaa:
"Kommunistisen Internationalen kongressi to
teaa että sekä kaikkien sen edessä olevien tehtä
vien toteuttaminen että myöskin maailman köyhä
listön lopullinen voitto ja kapitalistisen järjestelmän
täydellinen poistaminen voidaan turvata vain siten
että työläiset ja työläisnaiset kiinteästi liittyvät yh
teiseen taisteluun"
Kongressin päätös osottaa selvän tien kansain
väliselle työläisnaisten toiminnalle Ensinnäkin
työläisnaisten vapautuminen kapitalismin orjuudes
ta ei ole mahdollinen ilman köyhälistöluokan va
pautumista kapitalismista toiseksi sosialrsimh to
teuttamiseksi vaadittavat tehtävät ovat mahdolliset
toteuttaa vain siten että työläisnaiset yhdessä työ
miesten kanssa järjestävät kiinteän yhteistoimin
nan yhteiseen taisteluunsa kapitalismin kukistami
seksi ja sosialismin toteuttamiseksi
Tämän kongressin julistus joka on kiertänyt
jokaisessa maassa maailmassa on saanut kaikki
alla vastakaikua osakseen Kaikkialla cvat val
lankumoukselliset työläisnaiset lähteneet perusta
maan yhteistä toiminnan siltaa taistelussaan sosia
lismin toteuttamiseksi
Viime vuonna heinäkuussa pidetty toinen Kol
mannen Internationalen vuosikongressi mää tit
teli lähemmin työläisnaisten kansainvälisen toimin
nan muodot ja toiminnan suhteen Internationaleen
Samaan aikaan kuin kongressi pidettiin myös
kin ensimäinen kansainvälinen työläisnaisten neu
vottelukokous Tämä kokous määritteli naisten osanoton luok
kataisteluun ja puolueeseen Suhteestaan puolu
eeseen tämä kokous oli sitä mieltä että naisten
erikoistoiminta ei ole tarpeellista vaan ttilec nais
ten toimia muun puoluetoiminnan yhteydessä
Toisen Internationalen aikana oli kylläkin niin
että naisten toiminta oli erotettu muusta puolue
toiminnasta Naisten toiminta oli niin järjestetty
ja on vieläkin esim Suomessa eitä naisilla on oma
liittonsa joka huolehtii naisten keskuudessa har
joitettavasta valistustyöstä Toisen lnternntionaa
Ien toiminnalle oli ominaista se että kaikki työ
väen eri toiminnanalat kuten osuustoiminta am
matillinen ja nuorisoliike olivat verrattain itse
näisiä elimiä puolueeseen nähden Puolueella ei
ollut muuta tehtävää niihin nähden kuin määri
tellä kuivan tarkasti suhteensa - niihin Mutta nii
den elimien toiminnan lähempi seuraaminen ja oh
jaaminen se oli näiden oma sisäinen asia jorrka
ne itse järjestivät ja johtivat Niin toimi Suomen
so-dem naisten liittokin
Kun tuli kysymykseen suurten miclcnosotusko
kousten järjestäminen jossa koko järjestyneen työ
väen mieliala oli saatava selville oilloin puolue
kutsui kaikki nämä työväen eri osat yhteiseen ko
koukseen Siinä tilaisuudessa sanottiin se mitä