Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 16, 1921)
16 No 33 Leski Hän pesee ja pesee bän hankaa ja hankaa rikasten riepuja pöyhkien pyykkiä hienojen hienoja liinoja itsensä unhoittaen Hän pesee ja pesee hankaa ja hankaa aamusta varhain iltahan myöhäiseen säilivi selkää ' polvia polttaa ja verill' on sormet mut — velvollisuus! "Kotona" kolkossa hökkelihyljyssä vuokranurkassa kolme on lasta kolme on lasta kalpea-silmää ja neljäs — oi neljäs se kohdussa parkuu! Hän pesee ja pesee hankaa ja hankaa ja laupias rouva lantteja antaa vieläpä nurkista jätteitä etsii riemuksi raatajan lasten il S) Ja voi kun on onnekas työmiehen leski! Ilta kun tulee se vaivatun ilta hän kärsivän ruumiinsa ryysyille heittää ja kiittäen luojaa ja "hyvää rouvaa" siunaten silmät peittää "Hyv' olet luojani laupias isä et leskeä hyljää et orpoja heitä Kiitetty olkohon armosi avara! Huomenna antaos Toimia lisää!" Ja unessa vielä hän pesee ja pesee hankaa ja hankaa "hyvän rouvan" pyykkiä kiittävin mielin — kiittävin mielin ja verisin sormin Voi onnellista leskeä! Aku Päiviö Mutta kauan ei kestä kun häntä Eyytetään jostakin Villitsijä! Son hän kuulee usein ja jopa hänet uha taan eroittaä pois toimesta ellei lakkaa' opettamsta lapsille jumalatto mia asioita Erkin vanhemmat oli vat jotenkin saaneet selville että Alma ja Erkki ovat keskenään jat kuvassa kirjevaihdossa Alma voi vielä vaikuttaa heidän poikaansa ku katies! kuinka paljon Sen he ai nakin loma-ajoilla huomasivat Erkin käytöksestä että hän piti paljon köyhän lesken tyttärestä He eivät saa solmia liittoa ei koskaan! Niin päättivät Erkin vanhemmat Heidän kö poikansa sellaisen kevytluontoisen villitsijän kanssa eipä ikinä! Niinpä salvat he aikaan sen että Alma erotettiin opettajan toimesta ja hänen oli pakko etsiä muualta elämän mahdollisuutta Hän lähti Katkeralta tuntui jättää lapsuuden pieni koti ja ne tutut ympäristöt joita hän oli niin paljon rakasta nut Äiti oli toki jo päässyt rau haan nukkumaan sinne isän viereen Yksin oli siis helpompi lähteä Uudella paikkakunnalla hän alkoi innolla jatkamaan työlään Ja pian hän sai luottamuksen ja kaikkien kunnioituksen puolelleen Alma ei tahtonut piiloittaa kyntti läänsä vakan alle vaan hän joka ti laisuudessa halusi opettaa ja kasvat taa toisia sille tielle jonka hän us koi vievän köyhälistön voittoon ja jonka kautta työväenluokka viimein kin saavuttaisi vapauden Hän el ennen tullut ajatelleeksi että hän voi si julkisesti puhua joukoille siitä aat teesta mikä hänen mieltään kiin nitti mikä hänelle oli tullut aivan syvimmäksi sydän ajatukseksi Kou- lulapsille hän piti vähän väliä pieniä lueunoita mutta nyt hän ei enää siihen tyytynyt Hän alkoi puhu maan kaikissa sopivissa tilaisuuksis sa köyhälistön evankeliumia niin kuin työväenaaatetta tavattiin silloin sanoa Ensimältä hän oli arka ja pu heensa hillittyä ja hidasta mutta lopulta hän puhui silmät loistavina niinkuin suuri puhuja joka innostu neena puhuu tuhansille hartaille kuu lijoille Hänestä vähitellen kehittyi työväen innokas opettaja köyhän kansan rakastettu kuningatar Mitä tuli Erkistä? Hän kävi koulua ilman erikoista päämäärää vanhempiensa pakotuk sesta Isä ja äiti toivoivat pojastaan pappia ei sen enempää eikä vähem pää Mutta eipä pojalla ollut mitään halua sille uralle antautua Hän el kuitenkaan tiennyt itsekään mi kä toimi se hänelle sopivin olisi Joka kesä lomalle tultuaan kävi hän ensimäisenä katsomassa niitä paikko ja joissa hän ennen Alman kanssa yhdessä käveli kevätluontoa katsele massa Ja hän hyräili kaihomielin Alman lempilaulua: En tiedä miksi laulaa lintunen Ja miksi jyriseepi ukkonen jne Alman kuva väikkyi hänen silmien sä edessä kauniina ja jalona Hän oli katkeroitunut vanhemmilleen kun he" niin katalasti saattoivat Alman pois toimestaan ja siten pakottivat hänet muuttamaan muualle Hän kummasteli Alman viimeaikaisia kir jeitä kun niissä oli aivan erilainen henki kun heidän ystävyytensä al kuaikoina Hän puhui aina vain eri luokista ja luokkataistelusta köy hän kansan kärsimyksistä ja rikkai den riistosta Ja kaikelle entiselle omille tunteilleen y m jäi hänen kirjeissään vain vähän tilaa Erkki oli siitä monta kertaa huomautta nut mutta sitä enemmän Alma kir joitti selostuksia hänen aatteistaan la päämäärästään Erkkiin se vai kutti kohottavasti Hän entistä e nemmän alkoi ihailla tuota köyhän lesken lasta yksin jäänyttä orpoa joka suurella innostuksella kertoi elä mäntehtävistään Entinen kaiho vain kasvoi ja se muuttui sanomattomaksi rakkaudeksi Nyt hänelle tuli ensimäinen rat kaisu Almasta eivät hänen vanhem pansa halunneet kuulla puhuttavan kaan ei sanaakaan ei sanaakaan! Ja Erkki oli päättänyt maksoi mitä maksoi liittää elämänsä Alman elä mään -Niin katkeraa kun se van hemmille olisikin tekisi hän oman ajatuksensa mukaan Vanhempain kunnianhimoiset pyyteet eivät tule kysymkyseenkään hän ajatteli Kirjeisään ilmoitti hän päätöksen sä "Almalle Kummallinen vastaus! Erkki pite li kirjettä kauan käsissään ja luki sitä uudelleen ja uudelleen Ei en nen ole Almasta toivoa ennenkuin hän on varma että Erkki on hänen kaltaisensa ja ennenkuin hän vihkii koko elämänsä työväenluokan asialle Mitä! Hänkö rikkaiden vanhem pien ainoa lapsi vihkisi elämänsä työväenluokan palvelukseen Sii nä oli toinen mutta vaikeampi rat kaistava Sota oli syttynyt Kansalaiset sei soivat rintamalla eri riveissä vas tatusten Erkki oli myös rintamalla Siellä olivat kaikki hänen toverinsa puolustamassa maan "vapautta" ja pelastamassa maa "punikkien" vallas ta "Valkoisen vapauden" puolesta hän taisteli Hän ei voinut luokas taan luopua Erkki haavoittui melkein heti tais telun alussa joutui punaisten van giksi Kauan aikaa tiedottomana maattuaan heräsi hän hellän käden kosketukseen Hämärästi hän kuuli tutun soinnukkaan äänen kuiskaa van: Erkki — Alma! Sinä täällä — Niin missäpä muualla Sinä olet jatkanut aloittamaasi suuntaan Tiemme er6sivat — Alma! En voinut isäni ja äi tini olivat voimakkaammat minua ja se toveripiiri — Tiedän! Älkäämme siitä puhu ko Koetan tukkia sinun haavasi koetan tehdä parhaani vaik ka oletkin nyt viholliseni Aina entinen sama rakas ystävä ni mutta samalla viholliseni kos kapa olet luokkani vihollinen Si nä tiedät — Oi älä puhu! Tässä kuoleman kentällä sinulle tunnustan että olen aina ollut väärässä Olen ollut heikko tahdoton voimaton Tah toisin alkaa alusta mutta se on myö häistä! — Tahtoisitko todella?! — Kyllä Alma — Niinpä olemme sitten ystäviä jälleen Mutta lupaukseesi en niin vain luo- ta Vaadin sinun näyttämään miten paljon on sanoissasi perää Vielä kuoleman kentälläkään en usko vi hollisen sanoihin — Jos elän Alma olen sen sinulle näyttävä että taistelen sa man aatteen puolesta kun sinäkin Alma puristi sydämmellisesti haa voittuneen kättä