Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 16, 1921)
Tiistaina Elokuun 16 p — Tuesday Aug 16th 15 PORTLAND ORE Osastomme puolivuosikokouksessa joka näyttikin hyvin lupaavalta o sasto toimintaan nähden valittiin Toverittaren kirjeenvaihtaja mutta syystä tai toisesta lienee hänen in nostuksensa loppunut kuin ei ola näkynyt yhtään kirjoitusta täältä Näin ollen olen väsynyt odottamaan ja pakisen vaikka epävirallisena jo tain ettei luultasi että täällä aivan nukutaan Eihän toki kyllä täällä ollaan he reillä Kuumasta ilmasta huolimatta toimitaan pikku hiljaa vaan osastom me eteenpäin viemiseksi Vaikka ei meillä naisilla ole täällä mitään o mintakeista toimintaa Meidän om peluseurakin on levähtänyt kesän kuumimmaksi ajaksi Mutta on var ma aikomus herättää se toimimaan talven sateisiksi päiviksi Silloin sitä taas kilvan ommellaan ja neu lotaan pystymmehän me naiset ai nakin siihen Onhan korsi vaikka pienikin apuna kun se on tuotu yh teen kokoon Työolot täällä Portlandissa on huo not kuten yleensä kautta Yhdysval tojen Naistenkin palkkoja on alen nettu melkein puolella jota vas toin elinkustannukset ei ole paljon kaan laskeneet joten olot alkavat olla aivan sietämättömiä Vaikka eipä sillä että ne on ollut siedet tävät ennenkään mutta on edes saa nut nykyvuosina tehdä työtä jos vaan on jaksanut mutta kuin ylituo- tanto on täälläkin käynyt niin suu reksi että ei kelpaa enää työvoima kaan Tämä alkaa jo olla pirullisin ta ivaa ihmiselämästä Tämän pi täisi jo herättää työläisnaisiakin en tistäkin enemmän valvomaan oman luokkansa etuja Nyt ei enää tarvita sanoa että sosialistiset kiihoittajat puhuvat omaan pussiinsa Nyt mei dän pitäisi jo nähdä omilla silmil lämme missä on vika Kapitalisti luokka on luonnonlain välttämättö myydellä ajanut itsensä sellaiseen kuiluun josta sillä on mahdottomuus nousta vaikka haluaisikin Se ei ymmärrä vieläkään että se kulkee perikatoaan kohden Olemme tulleet siihen tilanteeseen että on mahdoton enää elää nykyisen järjestelmän ai kana Meidän täytyy luoda yhteiskunta joka takaa elämän tasa-arvoisuudon jokaiselle ja joka takaa meille nai sillekin tilaisuuden kasvattaa lap siamme sellaisiksi ettei niistä tulisi ryöväreitä ja murhamiehiä kuten nykyisyydessä tapahtuu Siis pois velttous naiset työväen kysymykseen nähden Uhratkaam me se pieni joutoaikamme mikä meillä onkaan itsemme lastemme ja koko työväenluokan hyväksi Se työ on työtä joka ei jää unholaan koskaan se työ tuo vielä kultaisen sadon Lyökäämme toverin kättä ja toimikaamme velvollisuudemme mu kaan siihen vaatii tämä aika Lopetan ehkä Toisten sitten li sää — H A VARMA LUPAUS Nainen: — Jos sinä joka kerta puhut rakkaudesta kun käyt luonani niin minun täytyy kieltää sinua käy mästä Mies: — Rakkaani mutta joa tu let vaimokseni niin en ikinä puhu sanakaan rakkaudesta Uudista Toverittaren tilauk sesi ajoissa ettei keskeytystä tapahdu — Sosialidemokraattiset herrat us kollisina tottumukselleen kapitalisti sen järjestelmän ainoasta ja oikeasta hyvyydestä toimivat tuotantolaitosten kansallistuttamisen puolesta uskoen sillä asiat paranevan käsittämättä ensinkään että he tällä pyrkimyksel lään kapitalistisen valtion sisällä suun nattomasti voimistuttaisivat ja järjes täisivät kapitalisteja mutta tällä val tiososialismillaan tekisivät työläiset valkoisikis orjiksi Tällainen sosia lismi ei merkitse hyötyä proletariaa tille ei hänen perheelleen vaan hyö tyä ihmiskunnan sortajille Lippumme liehuos! toiveensa joita ne visertäen ilmai- Vielä liehuvi punainen lippumme vaan sevat _ _ Kukkien hento runko huo niin kauniina purppura hohteessaan 4„„ narnttn'Arlnai i vain hurmaten nostaen " mieltä Se loistavi tähtenä keskellä yön ja soihtuna onnen joukoille työn pois ohjaten turmion tieltä Vainoovat hulmua hohdetta sen nuo joukot kavalat ryövärien sen repivät kiroten alle Mutt' uusia aika nostavi vaan nousevat miljoonin hulmuamaan — ja ne nousevat korkeimmalle Lippumme liehuu vaikk' yllä on yö ja sokeina ryövärit oikeutta lyö — — jo sorronpilvissä riehuu Mutta raivohullut yhä riehukaa! Turhaan riehutte turhaan — Haa vielä vain lippumme liehuu Vielä liehuu ja liehumaan jää jos vaikka raivookin myrskyinen sää tuhoksi liehuu se ryövärille — Nytkö se sortuis riistäjät hoi nytkö kun kätensä miljoonat soi turvaksi suojaksi sille Vielä liehuu se sielläkin taas joss' tuhat laumoin hautahan kaas sen kantajat verinen mahti missä vereen ja hikeen survoivat en huolet unhoittavat luonto hurmaa takia Hän olisi siellä ollut opin niin keskeltä tuskan ja kyynelten — heidät molemmat ja he nauttivat halusta mutta hänen täytyi opinnot se liehuvi vapauden vahti täysin siemauksin ihanasta kevätil- keskeyttää Viha kyti Häneen mutta masta hän ei käsittänyt mihin hän vihansa Niin liehuvi pelkurit katsokaa haa! pmtln mBfsätietä he iatknvat mnt- olisi kohdistanut Mutta tolmetto- Se liehuvi kotkille kuolemaa joiden siivet ilmassa suhkaa Mutta kansoille kaunista elämää ja se sinnekin eloa herättää missä onpi nyt verta ja tuhkaa Se liehuvi näettekö kuuletteko lippumme omanne valtaa jo sen väriin häipyy ja hukkuu! Se liehuvi voittavi lippu työn — mikä saapi nyt teidät peikot yön kun nyt jumalannekin nukkuu Turhaa on turhaa on riehuminen ja sorronlippujen liehuminen ja turhaa on tunnekin pelon niin liehuvi vaan ja heilunnallaan nostavi orjat jokaisen maan — pelastamaan ihmiselon Wm Lahtinen KAIVANTO-ORJILLE Kirj Erland Upari Ne painuvat sankoin joukoin sysimustahan kaivokseen ja raivaten joka loukon luovat kultia herroilleen Ne raatavat päivää yötä ja palkkana murut on Mut' herroilla onni on myötä ja elo niin huoleton Ne raatajat köyhät kurjat kas milloinka järkiintyy ja vapausaattehen hurma sydämiin oh kiteytyy! Ja milloinka raikaa soitto ' joka manalan hurmoaa ja uuden huomenen koitto oi milloinka orjille saa? Kuoleman kentällä Kirj Lydia Suhonen Kevät oli kaunemmillaan Nurmen nuoret kukat puut ja pensaat täyt tävät ilman tuoreella tuoksullaan Kuuluu kosken humina vieno ke vättuuli tuudittaa puiden oksia jois sa nuoret lehdet vihoittavat Linnut ovat kotiutuneet puiden latvoille laulamaan Niilläkin on omat kevät suuressa salissa kulkevalle parille He ovat tulleet aikaisin luonnon ki sakentille nauttimaan keväisestä tuoreudesta Alma Aarnio ja Erkki Rantamaa siellä ovat Erkki on rikkaiden pe rillisiä koulunuoru'iainan Alma on myöskin koulutyttö mutta hän on köyhien lapsia Vapaaoppilaana on hän tyttökoulussa mutta siitäkin hän on sentään iloinen kun silläkin tavalla on tilaisuudessa saamaan koulukasvatusta Hän on opinhalui nen ja järkevä tyttö Murheellisena ajattelee hän asemaansa sillä hän ei tiedä miten hänen on enää mahdollisi ta silläkään tavalla jatkaa lukujaan Kaupungissa olo tulee siitä huoli matta kalliiksi vaikka onkin vapaa oppilaana koulussa Ja varsinkin sitten myöhemmin jatkokoulussa ol lessa olisi eläminen entistä kalliim paa lystiä Alma juttelee huoliaan seuratove- rilleen Erkki lohduttaa ja puhelee iloisesti haihduttaen suruja kirkas- silmäiseltä tyttöseltä joka hänen rinnallaan astelee Ja pian he kaikki kaansa tullen lopulta lähelle erästä mana ei nan kotona ollut Hengen huvllaa loka nn ivan kosken nar- ravintoa hän etsi entistä enemmän taalla Huvila on Erkin koti Nuo rukainen on vanhempiensa ainoa lap si joten hän varakkaassa kodissa on kyllin onnellisessa asemassa vanhempiensa ja ympäristönsä erikoi sesti hemmoiteltavana Mutta kaikesta vapaudesta 1a hei- lyydeetä huolimatta oli hän säilynyt järkevänä eikä tullut oikulliseksi ja häjyksi niinkuin useat hänen ase- massaan olevat Erkki oli kunnon nuorukainen Ei hän halveksimt köyhempiä koulutovereitaan eikä muitakaan huonomassa asemassa o- leviä Luokkaeroa vaisuus ei hänes sä ollut vielä työntänyt ihmisyyttä syrjään Hänen ylpeät vanhempansa huoma sivat pojan taipumukset seurustele maan köyhempien toveriensa kanssa Sitä he hyvin karsain silmin katsn- livat ja toivoivat Erkin alkavan ym- ltyt yksilölliset käsitteet alkoivat märtämään oman arvonsa Erkkiä n°Peasti hälvetä Hän edistyi no ei erittäin miellyttänyt koulun kävn- Pommin kuin toiset sillä hänelle ti Hän päätti lopettaa heti lyseosta päästyään Alma kertoi että hän ei mitenkään voi jatkaa koulua varsinkaan nyt isän kuoleman jälkeen joten hänen on paras jättää kokonaan sellaiset ajatukset ja hänen on alettava jär jestämään elämäänsä muuten niin hyvin kun voi Tämä tieto suretti kovin Erkin tunnollista mieltä Hän olisi Almal- le antanut apua jos suinkin olisi voi nut Aikoipa yrittää saada vanhem piensa avustusta Almalle mutta Al ma sen jyrkästi kielsi NuoTen mieli toivoo atna parhainta Niinpä he jäivät odottamaan mitä tulemain piti Saapui syksy Alman toiveet jäi vät toteutumatta Hänen täytyi jää dä kotiin hoitamaan äitiään Erkki meni jatkamaan kouluaan Voi kun Almasta tuntui nyt elämä katkeral ta Äiti oli tullut huolesta heikoksi ja voimattomaksi melkeinpä sairaak si — ja isä oli poissa kokonaan Ennen lähtöään lupasi Erkki kir joittaa Almalle Viimeisen illan en nen Erkin lähtöä olivat he yhdessä kävelyllä samalla tiellä jossa he keväällä tulevaisuustoiveitaan toisil leen kertoivat Erkki lupasi Almal le unohtumatonta ystävyyttä ja pyysi Alman myöskin pitämään hänet muis tisaan hänen poissaolo ajallaan Mutta nyt tuntui Almasta että hei dän liittonsa ei voi kestää särky mättä ei niinkuin he silloin kaikessa hartaudessa toivoivat Hän köy hän lapsi mitä ajateltuakaan sellai sia! Ylpeät Aarniot eivät ikinä ot taisi häntä sukuunsa Erkkikin muistelee mennyttä ke sää Joskus hän yksin kävelee kau pungin lähettyvillä olevan järven rannalle Istuu hetkisen kivellä ja muistelee parhainta toveriaan Al maa On niin ikävä kun hän el enää ole mukana toveripiirissä Alma on alkanut tarkastamaan ym päristöään Kouluaikana vierautui hän vähitellen pois lähimmästä koti piiristään ja oleli enemmän kirjojen kera ja koulutoveriensa seurassa Vasta nyt hän alkoi huomata seu eron mikä oli hänellä köyhän les- ken tyttärellä ja niillä rikkaiden lapsilla jotka vain pakosta kävivät koulua säätynsä ja varallisuutensa Paikkakunnalla oli ' työväenliike juuri heräämässä Muutamat innok kaat ja tiedonhaluiset köyhälistön pojat ja tytöt kerääntyivät yhteen keskustelemaan erinäisistä kysymyk sistä Varsinkin uskonto oli tärkein- Pinä keskusteluaiheina kuten alna- kin Juuri heräävällä joukolla Alma Jout"1 tähän seuraan Alkuaan ei hanen harrastuksensa erikoisesti siinen suuntaan kulkenut mutta yk- sinäisyys ja ikävä pakotti hänen ot- simaan jonmniaisia toveripiiriä Jlan lainaili kirjoja toisensa pe rään löysi niistä sellaista josta hän ei ikinä ollut uneksinutkaan Ja mi tä 'enemmän hän luki sitä tiedon janoisemmaksi hän tuli Hänen a jatusmailmansa muuttui kerrassaan Hän ci ollut enää sama Alma henki sesti kuin ennen Koulussa päähän taas tulivat luontaiset lahjat avuk- si Hän on aina etsinyt elämän tehtä vää miettinyt mille alalle parhaiten kykenisi Sitäpaitsi elämisen huolet pakottivat hänen etsimään jotain tointa Nyt lian on löytänyt tehtävän On nistui pääsemään pienen kyläkoulun opettajaksi Ja kaikella tarmolla alkaa hän työhön