No 32
Tiistaina Elokuun 9 p — Tuesday August 9th
7
YLÖS HELVETISTÄ
KIRJ KONRAD LEHTIMÄKI
(Jatk edell num)
ISÄ
Kun Marcus jäi yksin tuntui hä
nestä aivankuin päänsä oli ollut se
kaisin hän ei hetkeen aikaan voinut
ajatella mitään
Mutta sitten hurja kuumeinen viha
syrjäytti kaiken muun Se valtasi
vastustamattomana hänen koko ole
muksensa Hän olisi tahtonut tehdä
jotakin nyt heti paikalla tappaa tuon
kurjan roiston!
Mutta hän on täällä! Täällä ei au
ta mikään raivo mikään huuto ei
kuulu
Kun hän tyyntyi sen verran että
saattoi ajatella huomasi hän ettei
tuo vanha narri oikeastaan ollut niin
kään syyllinen Tuon äskeisen takia
hän oli oikeastaan enemmän säälit
tävä kuin vihattava hänen omassa'
seurueessaankin olivat jotkut virnis
telleet Marcus tunsi suutaan kuivavan ja
juodessaan kalisivat hänen hampaansa
lasia vastaan kuin vilutautisen Mutta
kun hän istahti pienen pöydän ää
reen nojaten päätään käsiinsä tuntui
hänen otsansa tulikuumalta
— Mitä) Tulenko kuumeeseen?
— ajatteli Marcus hieman levottoma
na Mutta se unohtui hänen muistaes
saan kuka tähänkin kaikkeen oli syyl
linen : diktaattorihallitus I Hän muisti
joukottain entisiä tuttuja jotka oli
mestattu tai istuivat vankiloissa — -ja
aina tuo sama syyllinen!
Viha aivankuin herätti hänet
Muisti tuntui terästyvän tavattomasti
se lennähteli nuolennopeana nykyi
syydessä se sukelsi menneisyyden li
kaiseen mereen etsien vimmaisena
kaikki hallituksen rikokset Entisyys
musta rikoksellinen entisyys yksityis
kohtineen vyöryi hänen sisäisten sil
miensä ohi lukemattomina kinematog
ralikuvina Se vieri hänen editseen
selvänä kuni kauhistuttava elävienku
vien rikosdraama
Mikä kamala hätä vallitsikaan mail
mansodan loputtua ! Marcus muisti
ne suunnattomat kerjäläislaumat
joissa oli vain naisia lapsia vanhuk
sia ja muodottomia raajarikkoja Nuo
harmaat rääsyiset laumat olivat le
vinneet yli maan — niinkuin likave
simeri olisi särkenyt patonsa ja har
maana hyökyaaltona syöksynyt kaik
kialle Onnettomien vaikerrus ja
avunhuudot kaikuivat kaikkialla mut
ta useimmilla ei ollut mitään annet
tavaa — ja lopulta ihmiset tottuivat
avunpyyntöihin he kovettuivat Ei
herättänyt paljoakaan huomiota kun
niitä kuoli nälkään
Marcus muisti nytkin elävästi mi
ten eräänä talviaamuna oli ovensa
takaa löytänyt luurangoksi laihtuneen
naisen lapsi sylissä — kuoliaaksi kyl
mettyneenä Nainen oli käärinyt
hameriekaleensa lapsen ympärille ja
jäätönköksi jäykistyneenäkin puristi
sitä rintaansa vastaan Marcus oli
koettanut sormellaan pienokaisen pos
kea: se oli kova ja kylmä kuin jää
Marcusta puistatti vieläkin tuo nä
ky — ja hän muisti edelleen miten
hallitus samaan aikaan kurjuuden ol
lessa korkeimmillaan määräsi joukot
tain uusia veroja Syntyi mellakoita
nälkäiset joukot hyökkäsivät ruoka
tavaraliikkeihin — ja poliisit ampui
vat kokonaisia joukkoja maahan
Mutta jälellä olevat ryntäsivät tove
riensa ruumiitten ylitse — niinkuin
nälästä hullaantuneet sudet pakkastal
vella Silloin astui valtaan rajaton sotilas
diktatuuri Marcus muisti miten u
seat joukot kieltäytyivät ampumasta
nälkäisiä nämä joukot tuhottiin seu
rauksena oli sotilaskapinoita monessa
paikassa hallituksen asema näytti
jo horjuvalta Mutta silloin halli
tus kutsui apua toisesta valtakunnas
ta — sieltä lähetettiin kaikkein raa
immat paraimmilla koneilla varus
tetut joukot
Ja kapina kukistettiin
Samaan aikaan perustettiin palkka
joukot ja kun oli keksitty miltei yhtä
kevyt kuularuisku kuin entinen ki
vääri asesieltiin palkkajoukot noilla
hirveän tehokkailla aseilla heille val
mistettiin myöskin parhaat panssa
riautot konetykkeineen
Se oli pelottava joukko
Mutta nälkä oli vielä pelottavampi
ja sentähden nämä uudet joukot sai
vatkin näyttää kuntoansa
Silloin isäkin kuoli
Marcus hätkähti muistaessaan isän
Isän kohtalo — hänen elämänsä
palautui taas Marcuksen mieleen
Koppi oli jo muuttunut pimeäksi
Mutta Marcus istui yhä pöydän ää
ressä nojaten päätään käsiinsä Ei
kä hän tarvinnut valoa hän näki
liiankin hyvin
Marcus oli asemalla vastassa kun
-isä tuli — ja kauhistui nähdessään
hänet
Hänen kätensä ja jalkansa oli kat
kaistu tukka oli muuttunut lumival
koiseksi ja hänen kasvonsa olivat lai
hat ja kuolemanharmaat
Mutta ilme oli kamalin — Mar
cuksen sydäntä kouristi
Kasvot olivat veltot ja liikkumatto
mat silmät tuijottivat tylsinä Mut
ta niissä oli sen ohessa jähmettynyt
kauhu — ikäänkuin hän yhtämittaa
olisi tuijottanut ruumiskasaan — jon
ka alta ojentuu tuskallisesti hapuile
via kouristelevia käsiä
Monta päivää makasi isä yhtämit
taa selällään vuoteella ja tuijotti ylös
päin tuolla kauhealla katseellaan
Ei hän puhunut mitään ei paljoa
syönyt eikä hän sodasta palattuaan
enää kertaakaan nauranut
Isä oli ollut kotona viikon päivät
kun Marcus kysyi minkälaista so
dassa oikein oli ollut
Tuo ilta oli syöpynyt lähtemättö
mästi Marcuksen mieleen Nytkin
oli kaikki niin elävänä hänen edes
sään että olisi pitänyt ravistaa ol
kapäitään ennenkuin hän olisi muista
nut olevansa vankilassa Hän oli nä
kevinään isän istumassa vuoteen lai
dalta repaleinen viltti hartioilla —
hän oli kuulevinaan tuon vilusta tus
kasta ja katkeruudesta värisevän ää
nen jok'ainoan sanan vieläpä omat
vastauksensakin
— Sodassa? Missä sodassa?
— Siellä missä isä oli — sam
malsi Marcus pelästyen: ettei isä vain
olisi menettänyt järkeänsä '
— En minä sodassa ole ollut — —
vaan helvetissä! — huudahti isä kiih
tyen Hän huomautti että niinkuin
kansainväliset sopimukset kumottiin
samoin kumottiin sotalait ja lisäsi
ettei yksikään sota ole vielä koskaan
ollut niin raaka ja julma kuin viime
mailmansota
Marcus muistutti raakalaisten me
nettelystä mutta isä väitti taas ettei
esimerkiksi omia miehiä ole koskaan
kidutettu niin kamalasti kuin viime
sodassa
— Kun kuusikin päivää täytyy
yhtämittaa olla juoksuhaudassa syö
mättä vavisten hyytävästä vilusta
toisinaan vielä nilkkoihin asti kyl
mässä vedessä — niin ankarampaa
kidutusta ei ole Tulee niin tavaton
heikkous ja tuska että toivoo vain
kuolemaa Silloin miehet usein
nostavat päänsä tai kätensä juoksu
haudan reunan yläpuolelle päästäk
seen edes pieneksi aikaa sairaalaan
tahi kuollakseen
— Sattuiko todellakin sellaisia ta
pauksia paljonkin? — oli Marcus
hiljaa änkyttänyt
— — Annattiinhan oikein julistus jos
sa itsensä haavoittaminen ja ammut
taminen kuolemanrangaistuksen uhal
la kiellettiin I Mutta senjälkeen men
net ihan uhmalla nousivat juoksuhau
dan reunalle — pitivät kuolemaa pa
rempana kuin sodan kärsimyksiä
Ja mitä vankeihin tulee niin
Isä vaikeni hänen kasvoilleen tuli
hurja kauhu hän vilkasi pelokkaasti
taakseen niinkuin siellä olisi ollut
jokin salaperäinen vihollinen
— Mitä isä? — änkytti Marcus
— Sanon sinulle yhden esimerkin
— puhui isä vapisevalla äänellä
Ja sitten isä kertoi pyöristyttävän
tapauksen joka saattoi Marcuksen
hiukset kohoamaan Hän hypähti
seisoalleen ja keskeytti kauhistuksen
ja raivon vallassa :
— Ihmiset ovat tulleet raakalaisik
si pedoiksi!
— Älä sano niin poikani) — sa
noi isä tuijottaen Marcusta silmiin
ja hänen käheä vihlova katkera ää
nensä koski Marcukseen kuin tylsän
puukonterän vitkallinen viilto — Jul
mimmatkin pedot ovat viattomia ka
ritsoita raakalaiset enkeieitä noihin
verraten! Perkeleet — se on ainoa
sopiva nimitys Tiedotko sinä poi
ka esimerkiksi miten minä nämä me
netin? Marcus hätkähti nyt samoin kuin
silloinkin kuullessaan isän äänen Hän
ei ollut moneen aikaan muistanut
missä isä oli Hänen ympärillään oli
kuolemanhiljaista vankila nukkui
Mutta Marcus ei saa ajtuksiaan pois
isästä - Muistot ovat hellittämättömät
kuin takaa-ajavat veriviholliset
Ne ovat eläviä kuin elämä todellisuus
hän tuntee samaa hyydyttävää kau
hua kuin silloinkin Hän unoh
taa taas vähitellen vankilan hän ei
huomaa kopin pimeyttä — sillä hä
nen sisäisten silmiensä edessä on en
tinen koti
Ja niin Marcus muistaa taas jokiki
sen sanan tuosta kamalasta kertomuk
sesta Hän on näkevinään miten
nälästä ja vilusta puolikuoileihin mie
hiin kohdistettiin omat kuularuiskut
miten he horjuillen ja kiatuillen ete
nevät vihollisten varustuksia kohden
sieltä alkaa kuularuiskutuli jotkut
kääntyvät — ja silloin puuskahtaa
hejtä kohden omien kuularuiskujen
terässade Onnettomat vaipuvat
maahan kaikki isäkin Ooh!
JÄÄHYVÄISET
Hetken aikaa oli Marcus hämä
rästi tuntevinaan että sen jälkeen oli
tapahtunut muutakin — mutta kaikki
tuntui niin tavattoman sekavalta ja
kummalliselta ettei hän jaksanut kä
sittää mitä se oli Hän tunsi huul
tensa mutisevan sanaa vankila mutta
ei vain jaksanut käsittää — ja het
ken kuluttua oli kaikki omituisesti
häipynyt unohtunut
Taaskin muistuu mieleen isä katu
mellakat Niin niin! Kaupungil
lahan raivoaa kapina hän istuu ko
tona äiti makaa sairaana — ja isä
näyttää olevan aivan suunniltaan
Miltei yhtämittaa kuului tuo terävä
räiske kaupungin eri puolilta lähe
ten ja edeten Toisinaan se taukosi
hetkiseksi — aivankuin jokin kauhean
suuri kone olisi mennyt epäkuntoon
ja nyt sitä rasvataan ja korjataan
kuumeentapaisella kiireellä Sel
laisina hetkinä Marcus odotti kuumei
sesti väristen milloin taas alkaa
öisin leimusi tulipaloja ja niiden
kellertävä kajastus valaisi heidän pik
ku tupansa omituisen epätodellisen
näköiseksi
He saivat tietää että kapinalliset
olivat kukistumaisillaan ja isäparka ei
voinut nukkua ei syödä vähääkään
Vaikka Marcus koska tahansa olisi
herännyt kuuli hän isän tekojalan
epäsäännöllisen hervottoman kolk
keen toisinaan taas näkyi hänen lai
han vartalonsa varjo liikkumattomana
punertavassa ikkuna-aukossa Se
muistutti kuollutta varjokuvaa mutta
sen kumarassa asennossa hoikkine
eteenpäin kurottavine kauloineen ku
vastui kauhu hirmuisempi kuoleman
kauhu — niinkuin tuo kuva olisi hen
keä pidätellen odottanut milloin tuos
ta aavemaisesta valosta hirveänä olen
tona hypähtää hulluus
Kolmantena yönä kuuli Marcus
taas herätessään pimeydestä kaksi
raskasta voihkausta sitten hammas
ten kiristystä Marcus huomasi
että se oli isä hänestä tuntui kuin
olisi isä tukehtumaisillaan Hän nousi
vuoteeltaan asteli isän luokse tart
tuen hänen käteensä — mutta ei voi
nutkaan sanoa mitään : rajusti nyyh
kien painoi hän vain kasvonsa isän
laihaa rintaa vasten Isä silitti
hänen päätään ainoalla kädellään ja
kuiskasi käheästi :
— Poikani Poikani
(Jatk)'
HANNAN 8 8 O omptliissntaa kokoukset
pidetään jokaisen viikon toraisin kello
jpp Httom1 Kahvia saatavana joka ko
kouksen loputtua
ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseura
kokoontuu joka torstai klo 2 lp 713 K
lst St — Tervetuloa
HOQUIAHIN S S O osapcluicuran ko
koukset pidetään osaston talolla Akjolas
a joka torstai kello 2 jpp Osote: 315—
lOth St Hoquiam Waaa
P0RTLAND1N S S OSASTON OM
peluseuran kokoukset pidetään joka
kuun ensimäinen ja kolmas torstai
osaston talolla klo 8 Osote 719
Montana Ave
WAUKEGAN1N 111 S S O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau
den ensimäisenä ja kolmantena tors
taina alkaen kello 6 illalla — Osas
ton ompeluseuran kokoukset ovat jo
ka toinen torstai alkaen klo 2 j p p
Kahvia kokouksen loputtua
Humalia ja Maltaita kotival
misteista juomaa varten
Gold Crest Maltaat on 100 pros puh
taista ohrista valmistettua
Gold Crest Humalat ovat parhaita
calitornialaisia Humalia
I kannu Gold Crest Maltaita) m
I paketti Gold Crest Humalia}
3 kannua maltaita ja 3 pakettia hu
malia $400
6 kannua maltaita ja 6 pakettia hu
malia $625
12 kannua maltaita ja 6 pakettia hu
malia $1200
Valmistettu Milwukctissa
Lähettäkää raha tulemaan posti- tai
expressi maksuosoitukäena
Lähetämme heti tilauksenne tulemaan
pakettipostin välityksellä
Gold Crest Products Co
51 Oneida Street Milmraukve Vis