2
Tiistaina Elokuun 9 p — Tuesday August 9th
No 32
LEMMEN TEILLÄ
Pieni seurue tyoläisnuorukaisia is
tui erään pääkaupunkilaiskahvtlan
parvekkeella iltaansa viettämässä He
olivat kaikki saman nuoriso-osaston
"taiteilija-sieluja" näyttelijöitä ja kir
jallisia harrastelijoita Ja keskustelu
liikkui nytkin kaukana arkisista asiois
ta kauneuden taikamailla
Kesken vilkkainta keskustelua nou
si yksi seurueen jäsenistä Esko Val
kama ylös poistuakseen
— Mihin nyt Esko? Enhän si
nulla tänään liene mitään näytelmä
harjoituksia? kysäsi eräs tovereista
— Menen vähän ulos — On asioi
ta — Mitä sellaista kyselet! Heilan
sa kanssahan Esko menee kun hä
nellä kerran sellainen on Aika on
tullut jolloin Esko temmataan meiltä
pois Hän on f sairastunut pahanlai
sesti rakkauden tautiin ja nämä elo
kuun illat murtavat varmaankin hä
nen voimansa lopullisesti Mutta jos
niin on niin meidän on siihen tyyty
minen Kiitos kaikesta — pelaa roo
lisi hyvin — ramppikuume ei sinua
vaivanne 1 sanoi yksi pojista jota lei
killä toverusten kesken kutsuttiin
Hamletiksi
— Terve nyt vain älkääkä virnis
telköl sanoi Esko nauraville tovereil
leen ja poistui
Vielä ulos tultuaan kuuli hän tove
reiden naurun korvissaan mutta Es
kosta tuntui se tällä kertaa vieraal
ta ja tympäisevältä Mikään haus
ka kuutamoretkeily ei hänellä ollut
edessään vaikka toverit niin luulivat
Mielellään olisi hän jättänyt sen te
kemättä mutta mentävä hänen oli
vielä tämä ainoa kerta Hän oli
luvannut tavata Etlin tänään ja sen
hän täyttää
Vastahakoisesti käveli Esko puis
toon kohtauspaikalle ja kelloon kat
sottuaan huomasi hän tulleensa puo
lentuntia ennen määräaikaa Hän is
tut penkille ja mietti miten hänen on
tänään meneteltävä pelastuakseen sii
tä pulmasta johon hän on joutumai
sillaan Viime aikoina on hän kyllä
epäilyksien ja ristiriitaisten taistelui
den jälkeen tullut siihen päätökseen
että hänen on katkaistava suhteensa
Elliin — katkaistava armotta Mutta
miten se on tapahtuva — miten voin
sen tehdä olematta tarpeettoman jul
ma Jos Elli olisi joku turmeltunut
hepakko niin mitäpähän olisi sääli
mistä kaikki olisi hänelle niin taval
lista Mutta Elliä joka koko lapsen
sielullaan ra k -i taa — en voi jättää
noin vain enkä teeskennellä suuttu
- neenikaan hänelle En tiedä olisiko
hänelle helpompaa tai vaikeampaa
voittaa surunsa jos jättäisin hänelle
itsestäni kunnottoman kuvan Mutta
sellaista en voi jättää — sillä hän
merkitsee minullekin sentään paljon
Minäkin rakastan häntä mutta on ole
massa sittenkin jotakin välillämme
joka käskee minun väistämään hän
tä Pelkään voisinko pitää Ellistä
tuosta hyvästä lapsesta pitkääkään ai
kaa Hän on hellä ja hyväilevä äiti
tyyppi naisten joukosta ja on hetkiä
jolloin tuntuu sanomattoman suloiselle
hänen seuransa mutta sopiiko hän
minunlaiselleni miehelle elämän ikui
seksi toveriksi ? — - Ei ! Mies joka
on pyhittänyt elämänsä taisteluun
et saa ajatella kodin suloja joita hä
nellä tuskin koskaan tulee olemaan
Yksin minun on elettävä elämäni —
toveruus ainoastaan saa tulla kysy
mykseen naisen kanssa jos sellainen
tielleni sattuisi mutta ei enempää — —
Miten sanon minä tämän Ellille?
Eskon herätti näistä mietteistä Ellin
iloinen tervehdys "Hyvää iltaa Tääl
lähän sinä istut jo ja niin murheellisen
näköisenä Olenko minä myöhästy
nyt ja sinä suuttunut siitä vai — ?
— — Et ole myöhästynyt enkä ole
suuttunutkaan Olen vain muuten
vakavalla tuulella
— Onko sinulla ollut joitakin vas
toinkäymisiä tänään vai kuinka?
— Eipä juuri erityisemmin tänään
mutta elämä on ainaista vastoinkäy
mistä — Niinhän se on mutta koetahan
unhoittaa nyt pois sellaiset
— — Kävellään vähän jonnekin On
niin ihana ilta tänään sanoi Elli ot
taen Eskoa kädestä
— Ehkä kävelemme sitten vähän
— - ilta on hyvin ihana saisi minun
puolestani vaikka sataakin ja myrs
kytä — Kuinka niin?
— - Se olisi vain suhteellista
He kävelivät melkein äänetÖnna
sillä Eskoa ei haluttanut puhelemi
nen Ainoastaan hajamielisenä vas
taili hän lyhyesti Ellin kysymyksiin
Kun he olivat tulleet jo Eläintarhaan
sanoi Elli osottaen erästä penkkiä:
Tuon penkin tuossa vaahteran alla
minä muistan aina elämäni loppuun
asti Eikö istutakin sinne?
— Ja mistä syystä se on mieleesi
painunut niin erikoisesti ?
— — Ainoastaan siitä syystä että
istuimme siinä sinä iltana viime ke
sänä kun olimme ensikerran yhdessä
kävelemässä Mustatko sitä iltaa ?
Eipä uskoisi että siitä on jo vuosi
kulunut
— Kyllä minä muistan ja istu
kaamme sinne nytkin koska sinä niin
tahdot Mutta mitä sinä sanot Elli
jos me nyt istuisimme viimeistä ker
taa tässä — olisimme viimeistä ker
taa kävelemässä yhdessä — — jos mei
dän täytyisi erota ainiaaksi?
— Mitä sinä puhut — ja mikä sii
hen pakottaisi? Sellaisia asioitako
sinä mieitit mielessäsi niin syvästi?
— Niin sellaisiakin Elli katsoi
säikähtyneenä Eskoon mutta ei ta
vannut hänen katsettaan Esko katse
li vain jonnekin kauas
Seurasi hetken tuskallinen äänettö
myys jonka kuluessa Elli tunsi sy
dämensä pusertuvan kokoon mutta
itkua vastaan taistellen virkkoi hän :
"Ymmärrän Esko Älä epäröi sanoa
minulle suoraan mitä ajattelet 1 Minä
rasitan sinua — tyhmä pikkutyttö
ei miellytä sinua enää sinä haluat
päästä minusta eroon Olet tavan
nut minua kauniimman ja viisaamman
jota voit rakastaa" Kumminkin sai
itku vallan ja kuumat kyyneleet vie
rivät hereinä helminä Ellin silmistä
— Mutta Elli et saa puhua noin
etkä itkeäl Enhän minä ole sinuun
väsynyt Jos elämä ei olisi niin raa
ka kun se on niin en koskaan olisi
sanonut sinulle sellaista kuin minun
nyt on täytynyt sanoa sanoi Esko
Kietoen kätensä Ellin vyötärölle
— Miksi sinä kosketat minuun e
nää ? Kun kerran elämä on raaka
niin kyllä kaiketi sinun on oltava
sitä mukaa ja miksi leikit ja puhut
lemmestä jota ei ole enää ja tuskin
on ollutkaan? Miksi teeskentelet vie
lä? Säälistäkö? Ei ansaitse — minä
olen kyllä hyvin onneton mutta säästä
hellyytesi muualle minua se ei loh
duta! Olen kyllä aavistanut että
näin tulee käymään joskus Mitäpä
minä köyhä työlaistyttö voin olla
kenellekään mitään muuta kuin taak
ka ja rasitus
— Älä ole noin katkera Elli! Us
ko kun sanon sinulle että minä ra
kastan sinua mutta meidän on sit
tenkin erottava Kova kohtalo lepää
meidän päällämme ja jos jatkaisimme
seurusteluamme niin me voisimme vie
Iä tulla hyvin onnettomiksi Kiinty
myksemme lujittuisi ja meistä kaiketi
tulisi yksi aviopari lisää laitakaupun
gin komeroihin Siellä asuu puute
ja hätä alinomaa enkä näe itsellä
ni olevan voimaa suojaamaan meitä
sen vierailuilta Pian olisimme tois
ten kaltaisia joiden henki on jo eläes
sään kuollut tuskallisessa kamppai
lussa leivänpalasesta Ja rakkaus ei
viihdy niissä oloissa Tällaisen tule
vaisuuden näen edessämme jos kävi
simme sitä tietä ja siksi pidän pa
rempana että suhteemme loppuu sil
loin kun siitä vielä voi jäädä meille
kaunis muisto En' tahdo että se
kuolee likaan ja saastaan En tahdo
että sinä kulutat parhaita vuosiasi mi
nun tähteni turhaan Sinä olet kau
nis ja hyvä tyttö ja sinä tulet var
maan jonkun toisen miehen rinnalla
onnelliseksi Jos ajattelet että joku
toinen nainen on eroomme syynä
niin se on väärin Tulen karttamaan
naisseuraa sillä en halua saattaa ke
nellekään muille enkä itselleni enää
kärsimyksiä rakkauden tähden Mie
lelläni olisin sinulle toveri edelleenkin
mutta se ei onnistune
— Kyllä kaiketi se niin on sitten
että on parempi kun eroamme koska
sinä niin sanot Mutta alä kuvittele
minulle mitään onnea enää tämän
jälkeen Jos minä ansaitsen pilkkaa
niin tee sitä mieluummin jollakin
muulla tavalla Tovereita me emme
tule olemaan Se on mahdotonta
Minä koetan kestää elämän yksin ja
jos en kestä niin sorrun — mitäpä
siitä Sinä olet selittänyt minulle
tyoläiselämän vastuksia ikäänkuin ne
olisivat minulle tuntemattomia Tie
dänhän minä mitä on köyhien elä
mä Pienestä pitäen olen saanut sii
hen tottua Ja sen elämän kirousta
on kaikki tämäkin katkera kokemus
minulle En ole voinut nousta enkä
kehittyä siksi mitä olisin tahtonut
Olen yksinkertainen ja oppimaton
henkeni ei voi seurata mukana si
nua maailmoihisi ja siksi sinä työn
nät minut pois luotasi Lapsellinen
kun olin kuvittelin sinun avullasi ja
rinnallasi voivani kasvaa ja kehit
tyä paremmaksi En tiedä olisinko
siinä onnistunut mutta rakastaa —
sitä minä olisin voinut Turhia toi
veita kaikki! Elämä on todellakin
raakaa Mitä merkitseisi yhden tyttö
paran rakkaus ?
Mutta miksi istumme tässä enää
piinaamassa toisiamme? Minä aina
kin lähden sanoi Elli nousten ylös
— Älähän kiirehdi Elli Puhel
laan vielä hetkinen
— Minä menen nyt Mitäpä pu
hella joutavia ja minun on herättävä
aamulla aikaisin Osaan kyllä yk
sin jos sinua haluttaa istua siinä
— Luonnollisesti minä saatan si
SYNTYNYT TERVE TYTTÖ
Heinäkuun 30 päivänä 1921 Tätä
kuopusta kutsumme
KERTTU MEIRAM
NA1M1 JA NESTOR KERTTULA
Astoria Oregon
nut kotiin kuten ennenkin Emme
hän toki vihaisina eroa sanoi Esko
kiirehtien Ellin jälkeen joka oli jo
lähtenyt kaupunkiin päin
Kiireisesti kävelivät he äänettömi
nä eteenpäin Esko kyllä yritti jo
takin puhella mutta hän ei keksinyt
mitään kunnollista sanottavaa Ai
noastaan joitakin katkonaisia onttoja
sanoja jotka hänen omissa korvis
saankin kuuluivat luonnottomilta Ei
kä Elli näyttänyt niitä kuulevan
Kaupunkiin saavuttuaan ensimäisellä
raitiotiepy säkillä ojensi Elli kätensä
hyvästiksi jota Esko puristi sanoen :
"Hyvästi! — mutta enkö saa saattaa
sinua ?
— Hyvästi nyt vain sanoi Elli
ja hypähti juuri lähtevään raitiotie
vaunuun Esko seisoi hetken paikallaan ja
katseli sinne päin mihin oli nähnyt
Ellin häviävän ennenkuin kääntyi a
suntoonsa Hän -oli suorittanut teh
tävän jonka oli aikonut mutta tyy
tyväisyyden ja vapauden riemusta
tunnetta ei hän tuntenut Mieltä ah
disti ja kirveli tytön kuva jonka hän
oli työntänyt pois päästäkseen ole
maan yksin Nyt hän oli sitä — — eh
kä liiaksikin
Mutta asuntoonsa päästyä voitti El
lin itku niin haikea ja raju kuin
koko maailman tuskat olisvat pyrki
neet rynnäten ulos hänen sielustaan
Onneksi olivat toiset tytöt vielä ulko
na että hän voi rauhassa itkeä —
Sitä hän tunsi tarvitsevansa
Toista vuotta kului eivätkä he ta
vanneet kertaakaan toisiaan Elli
näytti tahallaan karttavan niitä paik
koja joissa tiesi tapaavansa Eskon
Mutta eräältä Ellin tuttavalta sat Es
ko kuulla että hän käy vieläkin enti
sessä työssään ja "hänestä on tullut
niin kovin vakava tyttö ei tanssi eik'i
huvittele ollenkaan"
Eskon elämä kulki suunnilleen en
tistä rataansa vähän aikaa Päivällä
työtä ja vapaahetket taide- ja aatteel
lisissa harrasteluissa Naissuhteita ei
hänellä ollut vaikkakin hän usein
toveripiireissä joutui kosketuksiin
naisten kanssa Muisto Ellistä oli
hänen mielessään yhtä kauniina ja
puhtaana Ja varmuus että hän me
netteli oikein edes itseäänkin kohtaan
erotessaan Ellistä oli hävinnyt ja häi
pynyt pois Mutta mitään rakkauden
hentomielistä narrin osaa näyttele
mästä varoi Esko tarkoin Poikaseu
roissa keskustellessa oli hän terävä
kielisismipä ilvailemaan rakkautta ja
niitä tilanteita mihin se uhrinsa joh
taa Kukaan ei aavistanut että Es
ko teki sitä vaimentaakseen omia
muistojaan joiden valtaan heittäyty
minen teki mielen surulliseksi
(Jatk)
Uudista Toverittaren tilauk
sesi ajoissa ettei keskeytystä
tapahdu