Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 26, 1921)
No 30 Tiistaina Heinäkuun 26 p — Tuesday July 26th 5 vankeuteen vieläpä teloitettukin Hän lottu suureen matkalaukkuun ja mus- vullisia Aurelia oli myöskin apulal- toimettomuus alkoivat ahdistaa Mar I katsahti " tuskallisesti ympärilleen tapartainen mies lähti kantamaan si- nen mutta häneltä el löydetty ml- custa Hän oli jo monta vuotta niinkuin olisi tahtonut paeta — ja tä alas Kapteeni seisoi ovella kuin tään - ollut yhtämittaa kuumeentapalsiässa ymmärsi että kaikki on turhaa odottaen — Mitä ne mahtavat tehdä hä- työssä ja hyörinässä — aina liikettä Täytyykö todellakin jättää kaikki? Aurelia astui jo muutaman aske- nelle? — kysyi Marcus käheästi elämää Ja nyt ei päässyt mihin- — ajatteli Aurelia epätoivoisena Xl- leen ovea kohden mutta sitten hän — Älä ole levoton ystäväni — kään ei nähnyt ketään el kuullut tl Julia Marcus — kaikki Vain vielä kerran kääntyi puhui Antonius lohduttaen — Se on kenenkään ääntä "Vartija oli ai- kolme tuntia täysin onnellinen — ja Nyt vasta Aurelia huomasi miten kyllä totta että paljon viattomia noa elävä olento mutta Marcukges sitten loppu paljon oli rikottu: Kirjojen kannet on nykyisen taantumuksena aikana ta tuntui useimmiten niinkuin tämä Uhma häipyi vähitellen Aurelian oli miltei kaikki halkaistu seinäpape- tuomittu elinkautiseen pakkotyöhön olisi kuollut kone — vartija ei vielä mielestä hän tunsi vain viiltävää rit ja taulut revitty — Kristus oli ir- jopa mestattukin Mutta hän on kertaakaan ollut sanonut sanaakaan tuskaa surua ja masennusta — ne roitettu kehyksestä ja paiskattu nurk- nuori nainen jota ei pidetä kovin jos Marcus Jotain pyysi tai tarvit- painoivat hänen rintaansa raskaina kaan vaarallisena Kun häntä vastaan el si täytti vartija hänen käskynsä ju- kivilohkareina Tuo tahallinen hävitys koski kum- ole mitään todisteita niin hän luul- rolla kyyromykän äänettömyydellä Pitkän alkaa oli hän istunut syvään mallisen kipeästi Aureliaan sillä pie- tavasti pääsee jonkun viikon tai kuu- Tämä äänettömyys kiusasi hänen kumartuneena tuolissaan käsin peit- nemmät esineet oli hän ostanut omii- kauden kuluttua vapaaksi ' kiihkeätä mieltään siihen määrään täen kasvojaan Silloin hän alkoi hen- la niukoilla säästöillään nojatuolit ja — Mutta miksi hänet on vangittu? että hänen täytyi toisinaan lausua gittää raskaasti kuin kuolemansairas useimmat taide-esineet oli Julia yksin — Oletko sinä esiintynyt hänen itsekseen joitakin sanoja 'i-- edes hän muisti viime päivien ihanat haa- kuljettanut heidän yhteistä vastaan- kanssaan ulkona kaupungilla? — ky- kuullakseen ihmisäänen yeilut ja suunnitelmat ottohuoneestaan Tässä pienessä huo- syl Antonius Mutta han i0hdutti itseään kerran Mutta häh oli nuori jumaloi rakas- neessa oli hän elänyt elämänsä rik- — Vain muutaman kerran ja sll- tolsenaa jälkeen sillä että pian saa tettuaan ja hänellä oli voimakas mie- kaimman osan se oli kuin vanha us- loinkin aina illalla nähdä Aurelian! Hän sanoo suo- likuvitus — sentähden nuo haaveet kollinen ystävä joka tietää ja ymmär- — Siinähän syy sitten onkin! — raan t tämä nainen on hänen valtasivat hänet uudelleen Vähitel- tää kaikki — ja nyt se täytyy jättää huudahti Antonius — Urkkijat ovat mors'jamensa ja he pääsevät heti Ien hän unohti nykyisyyden tuon in- tänne avuttomana raadeltuna Tar- seuranneet teitä Juuri tuollaisesta Vftnafk9i liottavan toimituksen ei kuullut ser kastuksen perinpohjaisuudesta aavisti syystä on vangittu viime yönä paljon r ' toimeenpanijain salaperäisiä kuis- Aurelia ettei enää näkisi tätä huonet- nuoria naisia ja heidän seuralaisi- Kolmantena paivana hänet vih- kauksia Nuo ihanat haaveet valta- ta Ja Julia ooh! Hän peitti aan Ole siis valmis — sinut van- doin vletiln m8'11811 umpinaiseen sivat hänen mielensä — hän eli taas kädellään kasvonsa niinkuin olisi gitaan myöskin autoon ovi sulettiin ja se lahti liik- tulevaisuudessa He tekevät yhdes- äänettömästi rukoillut — Siitä en enää välitä — kunhan- keelIe- sä työtä valoisamman tulevaisuuden Aurelian valtasi niin kamala tuska vain päästäisivät hänet vapaaksi Kun °vl aukeni huomasi hän olo eteen ja sen ohessa heidän pienen 3a ahdistus että hän luuli tukehtu- — Miten työsi on menestynyt? — vansa santarmilaltoksen kolkon ra- tulevan kotinsa hyväksi Ja sitten vansa Kaikki ajatukset sekaantui- kysyi Antonius äkkiä jännittyen kennuksen edessä jossa myös si- Marcus on juuri palannut puhu vat: hän tunsi vain vaipuvansa pol- — Jospa olisin saanut rauhassa Jaitsl tämän laitoksen uusi mall- jamatkalta ja he kävelevät käsikä- villeen kuuli tuskallisen parahduksen työskennellä niin luulisin onnistu- mankuulu vankila rautakoppelneen dessä pienessä puutarhassa kumpi- tukehtunutta nyyhkytystä vani Mutta minä en voi ajatella ne olivat rakennetut siten ettei slel- kaan ei puhu mitään — mutta hän Ja sitten kuuli hän epäselvästi joi- mitään kun hänet vangittiin tä kuulunut vihlovinkaan ääni — " el näkee Marcuksen silmäin loistavan takin käheitä sanoja kuuma hikinen — Älä menetä toivoasi Marcus kä niistä ihminen milloinkaan vol hellyydestä Lahden toisella rannal- käsi tarttui hänen ranteeseensa kaikki saattaa muuttua kokonaa i nu' paeta la olevan metsäisen kukkulan verhoa- Han vavahti riuhtaisten irti kä- toiseksi! — lohdutti Antonius sala- Marcus tunsi lievää väristystä' as vat auringon viime säteet ihanaan tensä aivankuin jokin inhottava peräisesti tuessaan suureen tutkintohuoneeseen purppuravaippaan vain honkien jy- saastainen eläin olisi kiertynyt sen — Oi ystäväni — nyt minä alan Nyt hän muisti miten toissa vuon kevät rungot hohtavat kuin solakat ympärille ja ponnahti viimeisillä voi- aavistaa! — huudahti Marcus kuin na laitoksen valmistuessa hallituksen punagraniittiset pylväät Aurelia tali- millään seisoalleen heräten — Sinä puhuit salaliitos- lehdet ihastuneina kirjottivat että toisi itkeä ilosta Samassa sattui hänen katseensa takin oletko sinä ? tämä huone ilman tutkintatuomaria- j Ovi on hiukan raollaan Hän särettyyn Kristustaultiun Nurkkaan — Veljeni! — keskeytti Antonius kiu masentaa röyhkeimmänkin ter näkee Marcuksen polvillaan pikku heitettynäkin seisoi Hän vihollistensa nopeasti — Sinä saat kyllä pian tie- roristin! vuoteen vieressä jossa heidän pieni keskellä uljaana miehekkäänä pelot- aa' Paljonkin! Mene nyt kotiin Ja Se oli tavattoman pitkä ja kor poikansa potkiskelee välillä nauraen tomana Jos sinulla on valokuvia tai jotain kea Lattia jossa ei askeleita kuu- vienolla lapsenäänellään Marcuksen Aurelia tunsi saavansa salaperäistä muuta häneltä niin polta kaikki heti lunut ja alastomat ikkunattomat ~ kulmikkaat kasvot näyttävät niin lem- vojmaa ja taukosi nyyhkyttämästä" Marcus kalpeni ja sanoi hätäises- heinät olivat himmeän mustat Kat peiltä ettei Aurelia ole niitä koskaan syvään hengähtäen suoristi hän varta- ti: to oli kokonaan ikkunana 'matta sellaisina nähnyt Hän hiipii var- iqnsa aivankuin heittäen hartioiltaan — Voi miaua aasia kiin en ole lasi oli maalattu sellaiseksi että lu paillaan Marcuksen taakse ja suute- rasifaan näkymättömän taakan Ka!- hävettänyt! miskasvot näyttivät siellä 'harmaan lee häntä tulisesti sitten kumartuu peana xähti hän ovelle aukasi sen as- Hän nyoll1{äsl ulos' kellertäviltä kuin kuolleen kasvot pienokaisen vuoteen yli ja tuntee tuen pimeään porraskäytävään jo- Kaksi päivää odotti Marcus kuu- Musta pitkulainen kirjotuspöytä oli miten pikkuiset sametinhienot sor- a 0]j täynnä liikkumattomia mustia me'3e"a jännityksellä jotain tietoa ainoa huonekalu eikä ainoatakaan met sivelevät hänen poskiaan tart- 0[entoja - tai vangitsemista — mutta ei mitään ovea erottanut seinästä Juuri tuo tuvat korviin ja Silloin hänelle selveni koko juttu avara tyhjyys ja aavemainen valo — Olkaa hyvä ja valmistautukaa JOUKKOHAUTA Antonius tuli eräänä yönä salaa vaikutti että siellä tunsi itsensä ou lähtemään! ' hänen luokseen ja kertoi että kun don avuttomaksi eristetyksi Mar- Aurelia hypähti pelästyneenä se!- Marcus heräsi vasta puolenpäivän Ykai vangituista eräs sapööri-insi- uksestakin tuntui siltä kuiri olisi soalleen ja hänen ruumiinsa alkoi an- aikaan ja lähti kiireesti lentokentälle nööri oli päässyt vapaaksi kun oli hän seissyt 1 suunnattoman suuren karasti väristä Siellä hän sai kuulla hirveän uuti- voinut todistaa olleensa kokonaan joukkohaudan pohjalla Samassa kuului jostakin matala sen toisessa kaupungissa Upseeri oli Äkkiä alkoi hänen rinnassaan o- hillitty röhönauru — niin kylmä ja Varhain aamulla oli kaupungissa kertonut että tutkintohuoneeseen mituisesti ahdistaa: tämähän on raaka että se karkoittl viimeisenkin taas vangittu paljon ihmisiä: upseerel- tuotiin kaunis nuori nainen ja ky- joukkohauta Juuri tämän' huoneen toivonkipinän Aurelian sydämestä ta sotilaita sivillihenkilöltä ja naisi syttiin tunsiko hän tätä Tämä up- kautta ovat lukemattomat 1 ihmiset Äärimmäisellä tahdonponnistuksella — ja näiden joukossa oli Aurelia seeri oli hyvin samannäköinen kuin kadonneet elämästä yhtä jäljettömäs- hillitsi hän nyyhkytyksensä joka nou- Marcus muisti Aurelian puheet Ja Marcus — urkkija' oli siis erehty- ti kuin joukkohautaan Ja nyt on si kurkkuun katkerana kirvelevänä kauhistui: jos hän on puhunut toisil- nyt! Antonius luuli että Marcus Aurelia täällä Hänen täytyi purra Aurelia tunsi vaistomaisesti jotain lekin samoin ja se tulee tietoon kuitenkin vangitaan ' hammastaan voidakseen säilyttää iil- epämiellyttävää läheisyydessään JHän niin Se tapahtuikin seuraavana yönä konaisen tyyneytensä kääntyi ja vavahti kuin olisi kylmä Hän otti auton ja ajoi hurjinta Hänet kuletettiln päävahdiri sota- Marcus huomasi takanaan erään sammakko hypähtänyt hänen paljaal vauhtia ystävänsä luokse Kiihkeästi vankilaan ' santarmikapteenin — ja tämä yksiä le iholleen — nuo pienet silmät kiilui- tarttui hän Antoniuksen käteen ky- Kaksi ensimäistä päivää oli Mar- erottui huoneen yleisvaikutuksesta vat oudosti ja paksut huulet hohtivat syen tiesikö tämä mitään yksityis- cus verrattain tyyni hän oli kookas Ja lihava hänen inhottavan punaisina punervien viik- seikkoja ja mitä pitäisi tehdä Aure- AureHan kohtalo häntä eniten vai- kasvonsa olivat pulleat punakat Ja sien takaa lian vapauttamiseksi vasi Mutta hän oli varma siitä tuuheitten punertavien viiksien alta Kapteeni huomasi tekemänsä vaiku- Antonius ajatteli hetkisen ja sanoi että pääsee muutaman päivän kulut- näkyi inhottavan paksut punaiset tuksen ja kääntyi poispäin kysyen hiljaa: tua vapaaksi ja silloin hän pelas- huulet röyhkeästi apuriltaan: — Ei mitään — nyt vielä taa myöskin Aurelian vaikka miten! Vastenmielisin tuntein kääntyi — Onko kaikki kunnossa? — Ei mitään! Mutta sehän on ka- Marcus suunnitteli yksityiskohtia Marcus uudelleen pöydän ääressä is Saatuaan myöntävän' vastauksen malaa! — huudahti Marcus kiihtyen myöten menettelytapansa ensin hän tuvan tutkintatuomarin puoleen kääntyi hän uudelleen Aurelian puo- enemmän menee ilmailuosaston päällikön luok- Huoneen kaameassa valossa näy t- leen ja lausui teennäisen kohteliaasti: Antonius' kertoi että sotadeparte- se ja pyytää tämän käymään sisä- tivät nuo liikkumattomat kasvot — Hyvä neiti! Saisinko vaivata mentin urkkijalaitos kyllä aavisti so- ministerin puheilla jä sitten on kuolleilta tai tunteettomalta naama teitä lähtemään? tilassalalilton olemassaolon mutta na Aurelia vapaa! riita ja kylmä tutkiva katse oli koh- Mitään vastaamatta puki Aurelia eivät ainakaan vielä ole päässeet sii- Mutta päivät kuluivat ilman pie- distettn Marcukseen Ääni vain oli päällystakin ylleen Hänen käsikir- tä selville koska nytkin on vangittu nintäkää muutosta ja nnen "tunte- sointuva ja kohtelias kun hän pit- i joituksensa ja eräitä kirjoja oli sul- vain muutamia apulaisia — loput si- mattomat viholliset: yksinäisyys ja kän äänettömyyden jälkeeii lausui: