Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, July 26, 1921, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: Organ of the Finnish Workbg Women in America
TOVERITAR
Thla laaua of tht Toveritar contalna no artlcloa aueh aa raqulra an afflrmtd tranalatlon aceordlng ta Act f O et isth 1117
No 30
PAINOS 9969
The State Historii-ul Society
p — Tuesday July 26th
1921— Yhdestoista Vuosik
Juhlaruno Ohion alueen kesäjuhlille
2—4 pv heinäk 1921
TElRVE kansani kalpea
suku suuren köyhälistön
kaiken luoja ja laatija
Terve-tullut on tulosi
orjasisko orjae!i
juhlijaksi juhlan tämän
Täällä juhlivi juhliaan
osattomat orjalapset
täällä tapaavat toisiaan
orjuutetut osattomat
tää on köyhien kokoomus
yheks' yhtymä monien
Eipä silmäsi eroita
kullan suurta kimallusta
hopeaisen hohdellusta
eipä muodissa mukana
rahamiestä ruhtinasta
täällä toistansa tavanne
hekumassa heloittaakseen
Ajan ankaran lomasta
raskahasta raadannasta
~~hetkeks " helpoitti ihminen
kera toisien poloisten
yhtyäkseen yletäkseen
täällä toiselle toistellen
surun suuren synkän syitä
täällä yhtyen yhtyvi
taaskin vuoden pitkän takaa
raatajien suuri joukko
juhlan köyhän juhlijaksi
Terve Terve- on tulosi
tuttu sekä tuntematon
orja maailman mahtavan
Päivä nousevi Idästä
luoden ensi säteitänsä
yli maailman mantereen
valaistakseen valoillansa -yötä
synkeää syksyistä
sorron-yötä surunlasten
Koti sanaan sisältyy niin sanomat
toman paljon erilaisia ihmis-miettei-tä
että tuskin parhainkaan kirjailija
kykenee niitä kaikkia tulkitsemaan
Siihen sisältyy iloja ja suruja kaunii
ta unelmia ihania mielikuvia mutta
myöskin särkyneitä toiveita ja katke
ria pettymyksiä Siitä valaa jokainen
itselleen mieleisensä kuvan S on
ikäänkuin sellainen napa jonka ym
pärille kiertyy jokaisen elävän olen
non toiminta ja ' a he rt el u ihmisestä
aina vähäpätöisimpään maan mato
seen saakka Ihmis-mielen kauneim
pia jaloimpia ja puhtaimpia ilmauk
sia tulkitsee tuo pieni sana: koti
Mutta kuinka sanomattoman monta
kertaa ne onkaan elämän todellisuus
lokaan tallannut Jokainen elävä o-
Raatajien
Kovin kauhuja näkevi
päivä kirkas kimalteinen
suuren surun syntysäilöt
puutteen painavat kahlehet
emon taaton iltahetket
tuskan tuiskuissa päättyvi
nälkäkuoloon kamalahan
Kovin kurjia kuvia
paljastaapi päivän terä
ihmiskunnan elämässä
Teräs kirkkaana kimaltaa
päivän ensisätenissä
äihkyääpi säiläraudat
ratsut korskana komeilee
Miestä seisovi satoja
tuhansia tuhansia
verileikkiä uottavi
Uhrit sivussa seisovat
niinkuin uhrit areenalla
milloin mielivi shakaali
uhrin verta janotakseen
— petolauma valkohurttain !
Näistä kertovi kuvaavi
histoiian uusi lehti
ajan uuden ehtiessä
päivän terään kieretessä
Kauhuja kertovat kirjaset
veritöistä valkohurttain
kullan keltaisen puoltajain
pisteet pistinnä välkkyvi
sanat sankkaa verta löyhkää
kirjaimissa kiroukset
emon taaton lapsosien
jälkipolville puhuvi
Mutt' ei synkistä suruista
kahlehista katkeroista
yksin kertone kirjaset
jopa rientävi riemukin
inehmoisen ilovirret
syksyn suvehen saapuvi
iltahetket aamuun vaihtuu
jopa nousseet on raatajat
Idän suuren orjamailla
KOTI-IHANTEITA
lento koettaa etsiä edes jonkinlaista
koloa johon päänsä kallistaa Sillä
"Ketuilla ovat luolansa ja taivaan
linnuilla pesänsä mutta ihmisen po
jalla jne kuten eräs suuri mies
lausui tuhansia vuosia sitten ja tässä
merkityksessä käytetään sanaa ' tällä
kertaa
Nykyaikana saadaan laskea' miljoo
nissa ne työläiset joille tänä maa
ilman laajuisena työttömyyden ai
kana saa kodin virkaa toimittaa joko
suurkaupunkien puistojen penkit tai
muutama neliöjalka pehmeää sam
malta jossain puunjuurella syrjäises
sä paikassa jungelissa nuotiotuli kul
taisena kotilietenä joka voi tuntua ko
dikkaaltakin jos tuhkassa sattuu ole
maan joku peruna tai kala hiilillä
Juhliessa
jopa murtivat kahlehet
orjalapset orjuutetut
Vapautensa vaativat
— taistelivat orjaurhot
niinkuin kenkään on taistellut
eestä pyhän aattehensa
kevään suuren sunnuntaisen
Siksipä ilosta ihminen
Idän karun kamaroilla
nyt jo virtensä virittää
lauluansa laulahtaapi
päällä verisen perustan
luopi uutta onnen aikaa
kansallensa kalpealle
sille sovinnon sanoja
iloisia ihmehiä
urho uhkea sano vi:
" — Nytpä koitti jo kevätkoi
meille kauan kärsineille
nytpä viimeinkin vapaus
nosti yöstä ylös mielet
povet puutteessa kuihtuneet
Siksipä seisomme sorjina
uuden Idan aamunkoissa
vartioiden vapauttamme
huolehtien huolijamme
Suokoon siunaus sopua
rakkautta rauhaa työmme
ILOKSI pirttihin pimeään
päivä yöhön yltyköhön
kasvakohon kansan tahto'
Ehto meilläkin elossa
päällä tämän kamaraiaen
jotka yhäti raadamme
päivää yötä yhtenä hän
taisto meitäkin uottavi
orjataisto säälimätön
jos ei keralla kerinne
silloin siinä kuolo kaartaa
— kidutusten kolkko kari
ilta ikuinen uhmoaa (
Siksipä tarvis on terästää
joukkoamme juhlivaista
elon ehtoja tutkimaan
Siinä paistellessa voi sitten vertailla
toisiinsa sitä kodikasta luomaansa mie
likuvaa ja nykyistä todellista kotiaan
sekä koettaa sovittaa siihen erään
porvari runoilijan sanoja jotka kuulu
vat: "Kultainen kotiliesi
Sinulle laulelen
Taivaisen tulen suojus
Pyhäkkö rakkauden'
Pikkuporvarilliseen koti-ihanteeseen
kuuluu siisti miellyttävä hyvin si
sustettu asunto josta leipähuolet ovat
kaukana jossa itse valmistetaan ruo
ka pestään parsitaan neulotaan ja
nyplätään sekä kasvatetaan muutamia
lapsia ja jossa uskollinen enkelin o
minaisuuksilla varustettu vaimo on
toiston tuiman tekotavat
tatkoin mieleemme takokaa
Sillä rauhaa ei1 rakenna
sota ilman sotimatta
eikä vallasta vaipune
herjain suuri hurttalauma
ilman miekkojen mittoa
kenpä toisin sen usko vi
h alla väärä viitta tiellä
erehinen elon ehto
Nytpä meilläkin taotaan
tiedon suuria aseita
voimankoitosten varalta
Tietoisina siitä työstä
mikä meitäkin uottavi
kun me käymme uhmamielin
canoin suurin ja totisin
Eikä kullankaan mahtavuus
voine sortaa joukkoamme
mik on tiedolla turvattu
oikeahan opetettu
Kun on joukossa käsitys
kaiken kansan kera käydä
tuiminpahan taisteluun
niin ei herrojen herjaus
meitä esteillä estäne
voimallansa uuvuttanne
KUN ME YHTENÄ yhymme
kaikki orjat maailmassa
kepä voimamme kukistais
kenpä voittais orjain mahdin I
f
Meille mieliimme kasvakoon
yksi ehto yksi määrä
mitä kohden me pyrimme
Yksi MEILLÄ ON KÄRSIMYS
orjan elon alla ikeen
yksi myöskin on VAPAUS
yksi tahto valtiaana
tätä kohden me pyrimme
kaikki kaikki orjuutetut
alla auringon paistavan
Siinä ehto on elämään
köyhäin suureen sunnuntaihin
ikionnehen rauhaisaan
Eemeli Rautiainen
aina avosylin vastassa kun mies tu
lee kotiin joko päivän työstä väsynee
nä tahi porsasteiuihinsa kyllästyneenä
Epäilemättä kaunis idylli jolta en
si silmäyksellä näyttää sellaiselta rau
han satamalta joka on erillään ole
va laitos kaiken maailman myrskyil
tä Mutta sitä se ei suinkaan ole
Se on mitä parhaiten onnistunut pie
noiskuva siitä millaiseksi kapitalisti
nen järjestelmä kautta aikojen on
luonut miehen ja naisen väliset suh
teet Siinä on ikäänkuin kristnlfot
tuna porvarillisen maailmankatsomuk
sen asettamat vaatimukset ja nykyi
sen järjestelmän luomat käsitykset:
naisen asemasta yhteiskunnassa Edel
lä lainatut säkeet sopivat siihen kyllä
mainiosti Niissä mainitulla ko tilien