Tiistaina Heinäkuun 19 p — Tuesday July 19th
No 29
Miksi vietämme vapaus
juhlaamme — ja miten
(Jatkos ensimäiseltä sivulta)
Kapitalistien ei tarvitse edes välittää kuole
mastamme Heidän ei tarvitse ostaa toista pallt
kaorjaa kuolleen tilalle niinkuin henkiorjuudessa
oli laita Palkkaorjia saavat he ilmaiseksi käyt
tämään työvälineitään ja kokoamaan heille rik
kauksia Ei Meillä ei ole vapautta
h + +
Voimmeko sitten mitenkään saavuttaa tätä va
pautta? Voimme — eikä se ole vaikeakaan kunhan
vain ensin saamme luokkamme tajuamaan ettei
meillä nyt ole vapautta puhumattakaan kaikesta
siitä jota jokapäiväisessä elämässä tarvitsisimme
tehdäksemme elämisen elämisen arvoiseksi Kun
vain saisimme luokkamme hereille niin olisi rat
kaisu helppo Me vain yksinkertaisesti valtai
simme vallan omiin käsiimme tekisimme vallan
kumouksen jolle jo itsenäisyysjulistuskin antaa
siunauksensa Siten saisimme jo paljon enemmän
vapautta omalle luokallemme ja vähitellen kun
olisimme ehtineet työskennellä ja järjestellä asi
oita siihen suuntaan että kaikki luokat mail
masta poistuisivat niin kasvaisi vapautemme
suuresti
Mutta tämä ei voi tapahtua ilman työtä Se
vaatii ahkeruutta uhrautuvaisuutta väsymätti
myyttä Ja ennen kaikkea — se vaatii luokkam
me naiset mukaan
Tietoisuuden levittäminen työväenluokan keä
kuuteen on se ase jota me nykyään voimme
suurimmalla menestyksellä käyttää luokkataiste
lussa Kuta useampi luokkamme jäsen tulee tie
toiseksi päämäärästämme ja asemastaan nykyi
sen järjestelmän vallitessa sitä useampia tietoi
suuden levittäjiä saamme herättämään yhä uusia
ja uusia taistelijoita riveihimme
Naiset siskot Toveritar on teidän oma leh
tenne Levittäkää sitä Jos saatte lehtenne jo
kaiselle ken vain sen ulottuvissa on olette teh
neet tehtävänne luokkataistelussa ja voitte voi
tonvarmoina odottaa sitä hetkeä jolloin työväen
luokka kirjottaa itsenäisyysjulistuksensa ja viet
tää sellaisen vapausjuhlan jollaista niailmassa
ei vielä ole uneksittukaan
Se on oleva mallman vapauden jullia — ihmis
kunnan tuhatvuotisen orjuuden yön ihana aamu
YLÖS HELVETISTÄ
KIRJ KONRAD LEHTIMÄKI
(Jatk edell num)
V
Heti ohimarssin jälkeen ahtautuivat
kaikki jalkaväkijoukot kentän keski-
l„UJll_ : l_ "
' koneelta — niin suurelta ettei aill
voaii muuuuBii vuucsiuKynimenesta SO-
tilassoittokunnasta yhdistetty soitto
kunta Tämän ihmiskeskuksen ym
pärille oli sotakoneitten suunnaton
paljous järjestetty säteettäiseksi sata
kertaiseksi panssariksi siten että ih
misiä lähin oli raskas tykistö sitten
sapöörikoneet suuret projektiiliautot
senj'älkeen muut ampumatarveautojen
rivit seuraavina renkaina seisoi kevyt
tykistö näiden jälkeen kulkunopeu
den mukaan eri panssariautojen mo
nilukuiset rivit — ja äärimmäisinä lä
hettien pienet torpeedoautot ja suuret mämmältä vielä halveksitummalta
moottoripyörät Ystävykset olivat kaiken aikaa i
Kun tykinlaukaus oli kajahtanut nettöminä katselleet
koko avaruus tuntui olevan täynnä kannettiin kentältä kahdella paarilla Ja mitä enemmän hän ajatteli sitä
pauhua jylinää mahtavampaa kuin jotain muodotonta liikkumatonta selvemmin hän tunsi että Antonius
ankarin ukkonen lähimmät lentoko- Marcus kalpeni puri hammastaan oli oikeassa — että hän on suuri
neetkin alkoivat heilua näyttivät ole- ja Antonius muisti miten hän vielä voimakas ihminen
van putoamaisillaan — kuni haavoi- tänä aamuna oli puhutellut tuota Hän tunsi lämmintä kiitollisuutta
tetut linnut nuorta tiedustelijaa — luutnanttia muistellessaan mitä kaikkea Antoni-
Mutta tuossa mielettömästi pyöri- jonka jäännökset tuossa vietiin Hä- us oli tehnyt hänen hyväkseen — ja
vässä kaaosmaisessa konepaljoudessa ne"ä °" °"ut kirkkaat tummanrus- samalla syvää sääliä Miten paljon
on sittenkin yhtenäisyyttä — ajatteli keat silmät pitkine ripsineen ylähuu- hän lieneekään kärsinyt elämässä kun
Marcus — Se näytti yhdeltä ainoalta 'e88a untuvaiset viikset ja hän oli hiuksensakin io olivat harmaat
hymyillyt niin iloisesti ja avomieli- ja hänen veljensä
8estl Marcuksen mieleen palasi taas en-
~~- tistä voimakkaampana isä — hänen
VI elämänsä ja kauhea kuolemansa
Ystävykset asuivat samalla suun- Hän hypähti sohvalta kuin käär-
nalla ja päättivät mennä jalkaisin ko- meen puremana ja alkoi kävellä kii-
tiin vaasti edestakaisin -— Niin tehtiin
enää löydy vertauskuvaa niin vastus
tamattomalta ettei sitä enää ihmis
voimin voi pysähdyttää eikä kukistaa
— joka armotta rusentaa alleen kai
ken mikä sen tielle asettuu
Ihmistä ei enää näkynyt ihminen
oh luomansa voiman rinnalla liian
pieni ja voimaton — ihminen näytti
sen rinnalta halveksitulta mitättömäl
tä kääpiöltä
Ja ihmisyys 1
Niin — se näytti vieläkii
Kun he olivat kulkeneet hetkisen
äänettöminä sanoi Antonius kuin an
teeksi pyytäen:
— Älä välitä siitä vaikka tänään
isälle — ja hän hän laittelee lento
koneita isänsä murhaajille Uskolli
nen rakastava poika1!
— Omituista että Antonius viitsii
mitattö-
olin hieman hermostunut — olen vai- ed puhua kanssanil — ajatteli Mar-
vonut liiaksi viime aikoina cua ja kuten kiihkeät luonteet yleen-
— Ei veli! — huudahti Marcus mie- sä veti hänkin johtopäätökset ihan
lenliikutuksesta vapisevalla äänellä— äärimmäisyyteen hän tunsi jul-
mutta nyt ta- Minä olen aiatellut t„cta Uni maa nautintoa ruoskiessaan ja pilka-
tapahtui jotain tavatonta: soittokunta pahtui sellaista joka-saattoi Antoni- ken aikaa I la sinä Duhuit totta velil le88aan itseänsä — ajattelemattomuu-
alkoi pärryttää hurjaa sotamarssia uksen suunniltaan Sen täytyy olla totta mitä äsken sa- °'e8taan' tyhmyydestään
U-tuhantinen miesjoukko huutaa hur- Sattui perin sekunnin väliaika joi- noit — tuo on liian mieletöntä Ja kuitenkin Antonius oli
raata käskyn mukaan ja tuo suun- loin tykinlaukauksia ei kuulunut ja — Tahtoisitko tehdä sellaista mikä kuin velil Niin Antonius
naton koneympyrä alkoi pyöriä silloin kuului läpinäkymättömästä to- heikentäisi sitä? kysyi Antonius e8itt' Aureliankin
Ensin se pyöri hitaammin mutta mupilvestä 70-tuhantisen miesjoukon taas hetken kuluttua Niin Aurelial
vauhti kiihtyi vähitellen yhä vinhem- huuto Silloin Marcus seisahtui katukävtä Marcus muisti taas elävästi heidän
Ihmisjoukkoa lähimpänä ole- Antonius oli äärimmäisen kiihty- välle tarttui luiasti vstävänsä käteen: ensi tapaamisensa Ja tuo suloinen
kaikki toiset
eli uudelleen
hänelle
hänelle
mäk
vat autot
kulkivat tosin hiljalleen nyt ja tuo tuntui hänestä heikolta hänen harmaissa terävissä silmissään muisto työnsi tieltään
mutta kun keskuksesta lähtevät säteet hätähuudolta — niinkuin kadotetut ja hillityssä äänessään kuvastui sisäi- ajatukset: hän miltei
on piaettaya mahdollisimman suorina olisivat helvetin sakeimman savun kes- nen innostus ja voima aivänkuin hän
täytyi uloimpien syöksyä eteenpäin kellä huutaneet apua Hänen kai- olisi lausunut kalliin valan:
suorastaan hirvittävää vauhtia Ja peat kasvonsa vääristyivät vihasta ja — Tahdon
lisäksi oli kolmesatainen lentokone- tuskasta hän tarttui aivänkuin rauta- Koeta siis saada keksintösi val-
parvi laskeutunut noin 100 metrin kourin Marcuksen käsivarteen ja miiksi — sanoi Antonius hiljaa pai-
korkeudelle ja pyöri ilmassa tuon jät- huusi hurjasti: nokkaasti — Jos onnistut niin ilmoi-
maispyoran Konaana — samanlaisena — rvuuiitko miesten huudon? hikö ta minulle ensin neuvotellaan
sateikkona se ollut ikäänkuin ihmisyyden viimei-
— Jospa tuolla keskipalkoilla nen hätähuuto raakalaisuuden helve
särkyisi pyörä ? — lennähti Mar- tistä ?
cuksen mieleen mutta hän ei uskal- Marcus ei koskaan ollut nähnyt puristi lujasti ystävänsä kättä ja lähti "än taluttavan erään mustapukuisen
lanuc ajatella loppuun vauhti oli ystäväänsä kiihtyneenä — han oli ai
kiihtynyt vimmatuksi mielettömäksi na ollut kiin kylmä
i unannet moottorit paukkuivat Oilloin molemmat hypähtivät sei- ti kaikessa mitä hän oli tänään ko
ja surisivat kymmenettuhannet pyö- soalleen — he näkivät miten pyörteen kenut sitten hän tietämättään mutisi
rät jymisivät kivikovalla kentällä ir- ulkolaidalla eräs lähettiauto ajoi hiliaa-
— Minä olen ollut sokea
sit
ten mitä on tehtävä
— Minä lupaan senl — vakuutti
Marcus juhlallisesti — Sitten hän
tuon illan
Se oli hieno perhejuhla Hän oli
Antoniuksen kanssa tullut sinne myö
hempään Ilo oli siellä ylimmillään
mutta hän ei voinut ottaa siihen osaa
hän vain istui yksin katsellen toisten
iloa — ja Antonius oli hävinnyt jon
nekin sisähuoneisiin
Silloin Marcuksen ' huomio äkkiä
kiintyi siihen että näki talon emän-
yksin asuntoansa kohden
Mutta ajatukset pysyivät itsepäises-
roittaen siitäkin sakean pölypilven — moottoripyörän yli
ja noiden lukemattomien pyörien alia Moottoripyörä paiskautui uskomat
toman kauas eteenpäin — ja niinkuin
raivokas villieläin hypähtää pakene-
tuntui maa tuskasta värisevän
Marcus käännähti äkkiä sillä me
teliin yhtyi konetykkien terävä jyrinä van uhrin jälkeen syöksyi auto
RAKKAUS
tytön flyygelin ääreen
Marcus odotti jännittyneenä ja häm
mästyi kuullessaan alkuakordit: Se
oli jotain outoa tavatonta kapinallis
ta: Chopin'in surumarssi — iloisessa
perhejuhlassal
Marcus oli useasti kuullut tuon kap
paleen — mutta ei vielä koskaan
tuollaisena! Siinä kuvastui niin omi-
sala- Marcus ei voinut ajatellakaan päi- tuisen masentava suuri suru — niin-
Se kuului kentän toiselta laidalta nus- mannopeudella uudelleen moottoripyö- vallista Hetken istuttuaankin tunsi kuin se olisi lähtenyt suoraan miljoo-
sä tykkihirviötkin olivat rän yli Se rusentui siruiksi auto hän vielä tuon oudon väsymyksen nista haavoitetuista ihmissydämistä
Konetykit näyttivät olevan lähem- lennähti nurinniskoin ja samalla koh- Sentähden hän riisui takkinsa ja las- Niinkuin kokonainen kansa olisi seis-
pänä ja niiden parvessa näkyi muuta- dalla eräs toinen lähettiauto hypähti keutui pitkäkseen sohvalle syt äänettömänä jokaisen kasvoilla
mia 28 cm haubitseja Tähän asti pystyyn aivänkuin kuolettavasti haa- Päivän moninaiset tapaukset palau- jäykistynyt epätoivo ja murhe
olivat viimemainitut olleet vaiti — voittunut hevonen Kaikki tapah- tuivat hänen mieleensä selvinä elä- Marcus oli miltei sivulla ja seurasi
istuneet vain paikoillaan kuin suuret tui yhdessä rasahduksessa — ja sit- vinä Ennätysten saavuttaminen ei tytön soittoa koko hänen olemustaan
koirat jotka antavat pienempien rä- ten tomupilvi peitti kaiken häntä paljoa liikuttanut sillä todelli- ikäänkuin lumottuna Eihän keikail-
histä ja haukkua mielensä mukaan Ystävykset tuijottivat sinne kuin suudessa ne olivat saavutetut samalla lut liikkeillään -niinkuin konserttien
Mutta aivänkuin tästä nalkutuksesta jähmettyneinä — he olivat vieläkin kuin keksintö valmistui Mutta tun- antajat vain hiukan liikahti toisinaan
lopulta raivostuen eräs niistä tulta kuulevinaan tuon tuskin kuuluvan ru- nelmat siellä ylhäällä — ja hornan- hänen solakka vartalonsa ja hennot
ja savua sylkäisten ärjähti kerran — sahduksen pyörteen ääressä — Antonius valkeat sormet liikkuivat koskettimil-
niinkuin yliluonnollinen helvetinkoira Kun kone vihdoin seisahtui ja to- Niin Antoniuksen sanat koskivat la kevyesti kuin hyväillen
Siihen yhtyivät toisetkin — ja mupilvi hälveni näkyi hääriviä sai- kummallisesti ne pakottivat tunte- Hänen kasvoistaan näkyi vain hie-
jokaisesta jymähdyksestä vavahti maa rashoitosotilaita ja heti senjälkeen maan juuri sillä tavalla kuin hänkin no profiili ja Marcus näki miten lo-