Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 19, 1921)
Amerikan suomalaisten työläis- xen äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish Working Women in America fOVERITAR Thl Istue of th Tovarltar contalnt no rtlcle auch m requlre an afflrmed translatlon accordlrfl to Act or Oet 16th 117 No 29 PAINOS 9924 Tiistaina Heinäkuun 19 p— Tuesday July 19th 1921 — Yhdestoista Vnosik Miksi vietämme vapansjuhlaamme— ja miten Vuonna 177fr heinäkuun 2 päivänä hyväksyttiin Englannin amerikalaisten koloniain edustajako kouksessa päätöslauselma jossa sanouduttiin irti Englannista Komitean huoleksi annettiin laatia itsenäisyysjulistus Se luettiin ja yksimielisesti hyväksyttiin heinäkuun neljäntenä päivänä mai nittuna vuonna Tällä julistuksella perustettiin Amerikan Yhdysvallat Julistuksen eräässä koh dassa sanotaan: "Pidämme itsestään selvinä seuraavat totuudet: että kaikki ihmiset ovat luodut tasa-arvoisiksi että heille on luoja omistanut muutamia vierot tamattomia oikeuksia että näiden joukossa ovat elämä vapaus ja pyrkimys onnellisuuteen gttä näiden oikeuksien turvaamiseksi on ihmisten kes kuuteen asetettu hallituksia joiden oikeutettu valta perustuu hallittavien suostumukseen että milloin tahansa joku hallituksen muoto uhkaa tuhota nämä päämäärät on kansalla oikeus muut taa tai poistaa se ja järjestää uusi hallitus ra kentamalla sen sellaisille periaatteille ja järjes telemällä sen vallan sellaiseen muotoon joka heistä näyttää varmimmin takaavan heille tur vallisuuden ja onnen Järki kylläkin määrää että kauvan vallitsevina olleita hallituksia ei tule muuttaa pienistä ja ohimenevistä syistä ja niinpä onkin kokemus osottanut että ihmiskunta i mieluummin kärsii niin kauvan kuin olosuhteet ovat edes siedettäviä kuin käyttää oikeuttaan muuttaa hallitusmuoto johon se on tottunut Mutta kun pitkä sarja samaan päämäärään pyr kiviä väärinkäyttöjä ja anastuksia paljastaa suun nitelman (jonka tarkotuksena on) painaa kansa ehdottoman despotismin alaiseksi on kansalla sekä oikeus että velvollisuuskin tehdä vallar kumous ja asettaa uudet vartijat tulevalle tur vallisuudelleen" jne Näin sanotaan julistuksessa jonka hyväksymis päivän — heinäkuun neljännen — me olemme pyhittäneet kansalliseksi vapauden juhlaksemme — Mutta miten vietämme tuon päivän? + + + Pohjoislännen kaupungeissa vietämme sitä nain: Useita päiviä ennen vapausjuhlaamme korista' vat ammattikoristajat kaupungin vissistä' mak susta maamme ym lipuilla Yksityiset liike huoneet koristelevat seinät ja ovenpielet kan sallisvärisillä tahdikkailla vaatteilla Kierteleviä karusellimestareita ja himphamppu-kamasaksoji saapuu runsaasti pystyttäen kojunsa ja muut rahankäärimiskojeensa Tukkityöläisiä saapuu kuukausien palkat taskuissaan Juhlapäivänä ja sitä ennenkin jo näkee ka duilla tavallista enemmän juopuneita Pelihel vetit runnaavat Kaikenääniset mekaaniset mu siikit vihlovat korvia ja niiden seasta kuuluv-t noiden himphamppu-kamasaksojen telttojen edes sä olevien kirkujien käheät saarnat He saar naavat teltoissa olevista ihmeistä joita ihmiset kilvan rientävät ihmettelemään vaikkakin jo en tisistä kokemuksista pitäisi tietää että nämä "ihmeet" ovat pelkkää petosta läpinäkyvää hui jausta Vanha tuttavani Haapasalon Vihtori tukki työläinen tuli vastaani kadulla hienossa hipra kassa "Mistäs viinaa sait?" kysyin "Viinaako — hik? Etkös tiedä että sitä on — Mk — kaikkialla Ootpa sinä — hik — kaupun gin asukas ja et tiedä muka Sitä on ja — hik — saa juoda eikä "rästätä" — hik Kävi mies sanomassa jo kämpällä ettei tänä vuonna "räs tätä" vaikka olisikin vähän — hik — tuota" Sinne katosi Vihtori ihmisvilinään — sinne kil- I juvien soittokoneiden ja käheiden kehotuksien I sekaan himphamppu-kamasaksojen karuselleja Hän saapui kaupunkiin jossa aikoi pitää pu- k°nti' heensa Oli juuri lepäämässä matkansa jälkeen Eikä Vihtori ollut ainoa joka sinne meni — kun kymmenkunta miestä hyökkäsi hänen luin- ainoa työläinenkään Sinne menivät miltei kaikki neeseensa tarttui häneen kiinni ja puolialasto- i { -h { Vapausaatteen levittäjiä sorretaan vapauden juhlan aikoihin aivan samoin kuin muulloinkin Tunnettu sosialistipuhuja Kate Richards 0'Haro oli aikonut pitää vapauden päivän tienoissa pu heen eräässä kaupungissa Idahon valtiossa Hä nen puheensa aiheena on ollut tällä puhuja matkallaan vapaus Erikoisesti on hän puhunut poliitillisten vankien vapauden puolesta Itse on häh saanut maistaa vapaudestamme täysin siemauksin Hänet pantiin tuonnottain tyr- + mään siksi että puhui omantuntonsa mukaan Miksi näin? Hänen puheensa muutoinkin ovat liikuskelleet Miksl sorramme vapautta vaikka tasavaltani itsenäisyysjulistuksessa esitettyjen periaatteiden me perustettiin vapaudelle? puitteissa — mutta hänet pantiin tyrmään siksi et(ä ensiksikin se luokka joka tuon itse- Vapauduttuaan hän taaskin aikoi jatkaa puhu- "isyysjulistuksen kauneine lauseineen laati o mana riepotti hänet autoon jolla hänet vietiin pois Kun ryöstäjille oli tullut nälkä ajettuaan toista sataa mailla ja saavuttuaan seuraavaan valtioon — Nevadaan — onnistui Mrs 0'Haren paeta heidän kynsistään Autossa ollessaan oli hän saanut kuunnella miesten rivouksia uhkauk sia ja päättömiä puheita joiden ytimenä oli että jos hän palaa takaisin siihen kaupunkiin josta hänet ryöstettiin saa hän maksaa sen hengellään Niinkin vietetään vapauden juhlaa mistään puhumistaan vapauden puolesta SUOMEN NUORET Ken kertoa vois mitä kärsivät he — ja tunteensa tuskien määrän? On heihin syöpynyt aatteemme he tietävät oikean väärän He näkivät verisen synkimmän yön kuin tunnettu nähty on missään he näkivät sankarit sorron yön niin rujoina niin ikävissään He näkivät taattonsa siskonsa ja veljensä äitinsä armaan kun kävivät huutaen kostoa he syiihin haudan harmaan He kuulivat korehet kuolevien ja uhman urhojen suusta he kuulivat tulvat kirousten mi kaikui viel' hirsipuusta Min näkivät he kätkivät sydämiin sielP muistoss' on taistelu-kevät Ja joskus he tarttuvat kivääriin sitä salassa hyväelevät Yli merten äänensä kohottavat he huutavat nuoret oi meille! He unesta meitäkin varottavat ja kutsuvat taistelun teille I Ja sinne miss' sortajat pyövelipäät nyt jakavat ikuista- unta on nouseva kevät ja sulavat jäät — on nouseva työn valtakunta ! On nouseva keskelle tuskien ja kyynelten kärsimysvuorten on nouseva mahtava perustus sen on nouseva avulla nuorten Ja silloin he haudoille nostavat työn urhojen muistoksi patsaan: "He sortajain edessä kaatuivat ja mammonan verisen ratsaan He sortuivat edestä vapauden — se kuitenkin vihdoin voitti Kun osamme annoimme hinnasta sen — uus' aika Suomelle koitti!" YVm Lahtinen silloin "vallankumouksellinen" — ja omat pyy-- teensä kätki noiden vapausaatteosta helisevien ' korusanojen taa Se sama luokka ei enää ole millään lai!U vallankumouksellinen Mutta sitä vastassa on nyt toinen luokka val lankumouksellinen työväestö joka pyrkii "muut tamaan hallituksen ja järjestämään sen sellaiseen muotoon että se takaa sille — työväenluokallu -— turvallisuuden ja onnen" Sitä ei nykyinen hallitseva luokka haluaisi — ja siksi sen on taistelussaan työväenluokkaa vat taan pakko murskata ne ihanteet joille Itsenäi syysjulistus oltiin perustavinaan ! + Mitä on vapaus? Rajatonta persoonallista vapautta el ole — muualla kuin anarkistien aivoissa Anarkistien filosofian ydin on: "Minun vapauttani ei sim mikään rajottaa" Me sosialistit emme käsitä vapautta tällaiseksi vaan sanomme: "Minun va pauteni ei saa sortaa kenenkään toisen vapautta" Me ajattelemme yhteiskunnallisesti anarkistit yksilöllisesti Voiko meillä olla vapautta nykyisen yhteis kuntajärjestelmän vallitessa sen yhteiskunnan joka alettiin itsenäisyysjulistuksella? Ei voi Kapitalismi on luokkayhteiskunta eikä luokkayhteiskunnassa voi olla minkäänlaista va pautta muilla kuin hallitsevalla luokalla Työ väenluokka on orjan asemassa Sen jokainen jä sen on palkkaorja Ymmärrämme ettei Jenkiorjalla ollut vapautta Hän oli sidottu omistajaansa yksityisomistuksen pyhillä kahleilla eikä voinut siis uneksiakaan vapaudesta Mutta me? Emmehän me ole sidotut mihin- lriiän nitiisfainan Voimmehan iäH-tii inntiiriiiii J milloin haluamme Emmehän me ole yksityis omaisuutta Emme ole Mutta meidät omistavat kapitalis tit yhtä täydellisesti kuin ikinään henkiorjatkin He — kapitalistit — omistavat työvälineemim- joita meidän on käytettävä saadaksemme joka päiväisen leipämme ja sen kautta omistavat ho meidätkin ja määräävät meidän elämämme yksi tyisseikkoja myöten Mutta voimmehan lähteä pois työstä jollemnid hyväksy isäntämme menettelyä — eihän siitä estä mikään Ei se nuta Toinen isäntä on samallainen Muuttamisesta ei ole mitään hyvää Ja jos kiel täydymme palvelemasta ketään niin kuoleram ominemme nälkään (Jitkoa toisella sivuJia)
