Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 5, 1921)
No 27 Tiittaina Heinäkuun 5 p — Tuesday July 5th Nukkukaa sankarit rauhassa Päättyneet retket sankarien t _ „ nannan lovncco ha mmm aastvar On vaimenneet melskeistä taistelujen paranneet urhojen vaikeat haavat Päivätyönsä päättynyt joutunut ehtoo melske ei kuulu kalman lehtoon Kukkaset tuoksuvat kummuillanne leyhkivl puissa tuulonen lauha Häiritä et voida unianne Suotakoon teille vihdoinkin rauha Muistönne elää muistonne elää! Kiitos hymnimme vienoBtl helää Teidänlalstenne muisto säilyy taruina kertoillaan aikojen takaa Nuorten mielissä sankaruutenne P-ilJT tietä tahtovat missä urhot makaa Ylevä henkenne heitä voi johtaa — kunnes kerran vapauden aurinko hohtaa! _ rvuKKuKaa nuKKUKaa sannani yivaar vapausuusiussa vauvuumin py ivaat nukkukaa nukkukaa ihanaa unta Teidän toiveenne on toteutumassa vapautumassa vihdoinkin ihmiskunta riistosta sorrosta ja valjasta noiden kurjien kansan sortajoiden Vapaus saapuu taistelu taukoo ja työkansa kahleensa kireät aukoo Vaan nukkukaa sankarit nukkukaa! H M VALA Erään Vuoksen varrella olevan teh taan lähistöllä pienessä kamarissaan istui Anni Laine Tuskallinen odot tava ilme kuvastuu hänen kasvoillaan Rauhatonna nousee hän pystyyn ja koettaa edestakaisin kävelemällä haih duttaa ikäväänsä "Kello lyö jo 9 eikä Aarne vielä ole tullut" tuskitteli hän — "Jos hän meneekin toisten mukana vaik kei luvannut — — juuri nyt kun on nemme tähti on nousemaisillaan?" Portailta kuului kiivasta astuntaa "Se on hän"! Ilosta hypähtäen lyö Anni käsil lään yhteen ja kun Aarne astui si sälle niin lapsellisen iloisesti kietoi Anni kätensä hänen kaulalleen "Rakasi Luulin että sinä olet men nyt toisten mukana" Hellästi irrottautui Aarne vaimon sa syleilystä ja istui raskaasti huoa ten tuolille Ankara taistelu näytti riehuvan hänen sisimmässään Hellästi ottaa Anni hatun pois hä nen päästään ja silittää mustaa täl lä kertaa niin pörröistä tukkaa Vä kisten pyrkivät kyyneleet hänen sil miinsä huomatessaan miehensä tus kan "Anni! Minä olen raukka! Olen riin kovin itsekäs — Tänä yönä lähtevät toverini etelään ja minä — ii "Ajattele onneamme Aarne I Vas ta kolme kuukautta sitten perustimme tämän pienen kotimme Antaisimme ko sen nyt murskautua rikki?" "Siksi juuri ajattelemme niin kun asetamme oman onnemme yhteison nen edelle" Anni herahti itkuun Hän meni pöydän luona olevalle tuolille pai noi päänsä pöytää vasten — Kat konaisesti nyyhkyttäen tulvivat kyy neleet hänen silmistään "Toverimme menivät taisteluun sa man jalon aatteen puolesta jota me kin tunnustamme" puhui Aarne — "Jos he voittajana palaavat sieltä voimmeko silloin puhtaalla omallatun nolla katsoa heitä silmiin? Voisim meko silloin nauttia niistä saavutuk- 'oi'a he hankkvaO Iha kiivaammin nyyhkytti Anni JJ J Hänen J'"1""' 'rtyvät omaan t"nä- Jo!?a Aarne "!ta""1 JOS v?"n sanoa hänelle salaisuuteni! — Mut- i w 8 " vea a'ael1 Ann:' M!" ten iloinen olisinkaan jos tana vi- ha n aikana voisin kehittää rakkauden lastat Kauan olivat he vaiti Rauhaton- a kävelee Aarne edestakaisin lat- tialla ' Mietiskellen nojaa Anni pää- tään käteensä Viimein nostaa Anni päänsä pys- yyn Ihastuneena seuraa Aarne hänen kavoje„„ ilmettä Annin posket hehkuivat punaisina ja hänen silmiä- tgSn )oitUa ihmeelinen tuM "Nyt tiedän mitä teemme I Kuu- u me lahdemme yhdessä I" anoi An- Kummastuen katsoi Aarne häneen SinÄ mt tehdä veivoii8UUte8i ja minä hoiteIen rakkaudella niin ystä- yig kuin vihoii8iakin Tällä tavoin saamme velvollisuutemme täyttäessä- kin olu toi8tamme lahelIa Eikö niin raka8 Anni tarttui mienena käteeri) pu 18' voimakkaasti ja katsoi innos- lu8ta Hehkuvilla silmillä häneen Ensin ajatteli Aarne kieltää vaimo- aan lähtemästä mukaan mutta pian muutti hän mielensä sillä hän ei tah- tonut murskata pienintäkään kaune utta herkässä vaimossaan "Kiitos Anni!" sanoi hän "Sa nokaamme hyvästi tälle rakkaalle ko dillemme — Meidän täytyy kiiruh taa sillä joukko lähtee tunnin pe rästä" oli komennettu eräälle Itä- Suomen rintamalle Hänelle oli us kottu pieni joukko johdettavakseen — Joka paikassa oli Anni hänen lä- hellä aina valmiina antamaan ensi apua haavoittuneille Eräässä hyökkäyksessä sattui eräs mies vihollisen miehistöstä jäämään haavoittuneena Aarnen miesten kes keen Halveksuen katsoivat miehet häneen Aarnekin saapui paikalle Hän teki muutamia kysymyksiä haa voittuneelle Kääntyi sitten miehiinsä pain "Toverit te tiedätte miten julma on vihollisemme Jos joku teistä jou tuisi heidän käsiinsä niin kauheam malla tavalla teidät murhattaisiin ! Mutta mitä teemme me tälle? — Murhaammeko? Teemmekö samoin kuin he meille ? — Ei I Me tah domme näyttää vihollisellekin ettem me seuraa heidän esimerkkejään ! — Sittenkin tehkööt he tahansa kohtelemme kuinka raa'asti me vankejam- me ihmisinä!" Vangin silmät kyyneltyivät Kii- tosta uhkuvan katseen loi hän Aar- neen Anni sitoi vangin jalan jonka kuu la oli taittanut Sitten antoi Aar ne määräyksen viedä mies kenttäsai raalaan Jo useita päiviä oli vanki maannut sairaalassa Vuoteet täyttyivät oman rintaman miehistä Silloin päätettiin lähettää haavoittunut vihollinen tuli- linjan läpi omalle puolelleen Aarne valjasti hevosen ja hankki erään kolmentoista-vuotiaan tytön kyytimieheksi Itkusilmin kiitteli vanki hoitajia hyvästellessään Hänestä oli kohtelu tuntunut yli-inhimilliseltä rakkaudelta katsoen siihen miten heidän omassa kuvailtiin punaisia villipe- doiksi Ivallinen pilkkakirje tuli vastauk seksi kyydissä olleen tytön mukana Viimeiset taistelut oli k aynmssa Askel askeleelta oli Aarnenkin täy niehitöneen peräytyä Kau T1"- onka ymP'a vielä tastel tun oh vumeisemptä Hur!a'u MWmv havuhattu eet miehet Kuumeiset Ha kiireellä järjestelee Aarne miehistönsä vähittäistä peräy- tyrnistä — Hetkeksikään ei Anni väisty muuten kuin haavoittunutta auttamaan hänen rinnaltaan Hetkeksi onnistui Aarne saamaan miehensä turvaan erääseen maansi- Eään kaivettuun kanavaan _ Viu- huu viuhuu vinkuvat kuulat ympä- rillä — Anni ja Aarne olivat vii- metsiä jotka koettivat päästä mies- ten jgleMa Äkkiä tupertuu Aarne maahan kuula oli sattunut jalkaan "Anni! Palcenel läfäminnfl" Anni ei ollut kuulevinaankaan ]iän kumartui yli koetti auttaa häntä pystyyn mutta kaikki oli myöhäistä — Hyökkääjät ym- päröivät heidät "Hei mies! Nouse pystyyn" huu- muuan upseeri "Etkö sinä rois- to kuuie?" "Näethän että hän on haavoittu- nuti" sanoi Anni Upseeri komensi sotamiehiään nos- tamaan Aarneen pystyyn mutta hän oli verenvuodosta heikontunut ja jal- kansa niin voimaton että retkahti ta kaisin maahan "Sitokaa tuohon puuhun ellei muu ten kestä pystyssä I" ärjäsi upseeri Miehet tottelivat He ottivat vyö remmin Aarnen vyötäisiltä ja sitoi vat hänet nojalleen lähellä olevaan mäntyyn 'Mikä sinun nimesi on?" arjasi up- teen Aivan kuin tajutonna tuijotti Aar- eteensä kuulematta kysymystä Vihastuneena ampui upseeri aivan Aarnen korvan vierestä tiuskaisten: "Roisto! Etkö kuule?" Aarne katsoi puhujaa silmiin "Mikä sinun nimesi on?" "Aarne Laine" "Mistä me parhaiten pääsemme kaupunkiin?" Nyt pudistaa Aarne päätänsä "Vastaa!" — Kärsimättömästi poikasi upseeri jalkaansa Aarne ei vastaa Kivun miehet! tiuskasi upseeri Kuusi miestä asettuu riviin muuta- ma n askeleen päähän Aarnesta "Tähdätkää !" Kauhistuen syöksee Anni Aarnen ja sotilaitten väliin lankesi polvilleen Aarnen eteen syleillen hänen jalko jaan "Aarne I He tappavat sinut I" Ivallinen hymy huulillaan käski up' seeri vapaina olevia miehiään väki vallalla riistamaan hänet pois syleile- mästä Miesten raastaessa kaatui Anni taintuneena maahan Pirullisesti hymyili upseeri "Jokos herra puhuu?" sanoi hän Aarne kokoaa viimeiset voimansa kohottaa kätensä korkeutta kohden ja hillityllä mutta voimakkaalla ää- neliä huutaa : "Tappakaa minut! — mutta aate elää ! Ja se vielä kerran tappaa tei- dät!" Kiivastuneena antoi upseeri ampu- misen merkin — Laukaukset pa- mahtivat Ne osuivat niin että remmi jolla Aarne oli sidottu puuhun leirissään taittui ja kuolleena retkahti ruumis maahan — - — — Laukaukset olivat herättäneet Annin Kuin juopunut hoiperteli hän noustessaan — Huo mattuaan miehensä verisen ruumiin maassa valtasi äkillinen mielipuoli suus hänet "Olette murhanneet rakkaimpani! — Tappakaa minutkin I" huusi hän temmaten puseronsa rinnasta auki — "Tässä on rintani paljas rintani I Am pukaa! Kuuletteko ampukaa! — Vai ettekö uskalla satuttaa kättänne naiseen — Haa raukat I" Uudelleen meni Anni tainnoksiin kaatui miehensä ruumiin päälle "Tyttö on hullu" sanoivat miehet poistuessaan nauraen Aikaiseen seuraavana aamuna he räsi Anni Kuin korkeimalta apua odottaen katselee hän idän veripunai sena loimuavaa taivasta Hiljalleen laskee hän kätensä Aarnen kylmen neelle rinnalle ja vannoo valan: "Vielä eilen tahdoin kuolla kans- 81181 Mutta nyt tahdon elää ! Koko elämäni pyhitän sinun kuolin- lietkellesi! Lapsesi tuskan ja kärsi mysten lapsi jota kannan rintani alla kasvatan sille aatteelle minkä puoles ta sinä kaaduitl Jokainen pisara hä nen suonissaan olkoon punaista ver tai" QUINCY MASS Ompeluseuran myyjäiset t k II p:nä onnistuivat paremmin kun mitä osasimme toivoakaan nain huonona aikana Tuloja oli lähelle sata dolla ria Tuo sievoinen summa edellyttää että joukkomme taloudellisesta ah dinkotilasta huolimatta koittaa teh dä parhaansa yhteisen asiamme hy väksi Ompeluseura lakkaa toimimasta ke sänä jaksi mutta töitä vielä jaetaan että naiset voivat kotona valmistaa ja syksyllä voimme pitää myyjäiset Nuorisoliiton toimesta oli iltamat t k 4 p:nä Ohjelmaan sekä kan- natukseen' nähden onnistuivat hyvin Ohjelma oli arvokasta ja suoritettiin se kerrassaan loistavasti Lapsisla näyttää kehittyvän hyviä voimia kun vaan riittää innostusta olla toiminnas sa mukana Toveritar Selma Nieminen on sai rastanut pitemmän aikaa ollen ensin sairaalassa viisi viikkoa nyt hän on kotona mutta hyvin heikko vieläkin Sairaus johtui umpisuolen leikkaukses ta On hyvin ikävää kun työläiset vielä joutuvat sairastamaan kaiken muun ahdingon ja työttömyyden li säksi Toivomme että Selma pian paranee ja pääsee mukaan Joukkomme lisääntyy yhä vaan Joka kokouksessa liittyy uusia jäseniä Oikeistolaiset kyllä koittavat tehdä parhaansa häväistäkö en osastomme jäseniä Persoonallinen rakittelu on min ilmeistä etta vasemmistolainen ei voi enää kadulla kulkea ilman et tä ei joku kettu ole rähisemässä Jos me olisimme yhtä halpamaisia kuin oikeistolaiset ovat niin me voi simme loppumattomiin luetella heidän likaisia tekojaan mutta mitäs me noista I Keittäkööt viinaansa ja vie köö leskiltä viimeisenkin rovon Läh tekööt lykimään jättäen pitkän jo non sekavia vyyhtiä Ja ryöstäköön se veljen kuningatar kuinka monel ta muijalta miehen hyvänsä me vaan sanomme että lykkyä tykö Työttömyys yhä vaan lisääntyy Ihan jo ihmeekseen saa katsella ka dulla niitä harvoja "onnellisia" jot ka ovat onnistuneet saamaan työtä Kirjeenvaihtaja