No 25
Tiistaina Kesäkuun 21 p — Tuesday June 21t
FaLo LÄnLn Jäios P'en 'uona- Hänen nimeänsä en Helmiä kirjoittamaan kivitaululle kiV- samalla maininnut epäilyksensä asias-
kohta koytian kesä mui8ta jaimia sa Erkkiä kohtaan
JlOlttClCL ' — Tuliko tuomarin rouva asian Joulun jälkeen rupesi rovasti opas- Jo maaliskuulla onnistui rovasti tai-
tietämään ja avustiko tuomari teitä lamaan Helmiä kirjoituksessa ja muis- viittamaan Helmin tahtonsa hiiriksi
Kirj Wm Lahtinen Helmin pienenä ollessa? sakin koulutiedoissa Ja Helmi näytti Mutta ruustinnan- ja Vanhan-Maijan
Kun tulin tietämään tilani hyvää taipumusta oppimiseen Mutta tarkasta valvonnasta huolimatta py-
Ne juhlivat kesäänsä kaunista taas- niin ilmoitin sen myös tuomarille Hän rovastin harrastus puhtaasti opetuk- syi se salassa Ruustinnan mainitessa
ja riemuiset huutonsa kaikaa varoitti minua pitämään sitä salassa seen ei kauvan kestänyt vaan koh- Helmin tilaa tiesi sen rovasti Helmi
Ja ihmekkö: kaikkihan julistaa maas" sekä lupasi toimittaa minut naimisiin distui se useasti hyväilyihin ja valloi- oli sen ilmoittanut jo viikkoa ennem-
vaan suvista suloista aikaa kuskin kanssa Hän puhuikin kus- tustarkotuksiin min Silloin rovasti neuvoi Helmiä -
Mutt' köyhät ne talvisis' kahleissaan kille Lupasi hänelle torpan maat Kesäkuun alkupuolella tuli eräitä salaamaan sitä ja lupasi toimittaa
oi lukevat syksyistä tarinaa vaan ja muitakin hyvyyksiä mutta salasi rouvia tervehtimään ruustinnaa Ro- hänet Erkin vaimoksi
kesästä 'mi koskaan ei tullut asiassa tosipuolen Kuski oli kaikin vasti myös istui rouvien kera ruustin-
puolin kunnon mies Hän kihlasi nan kamarissa Rouvat keskustelivat Hemi icsi- etä Erkki oli katsellut
Me kesästä nauttia viel' emme voi minut Mu(a kun hän tu tietamaan iyöläisten sivistyksestä ja siveellisyy- häntä toiv°=n oli kerta kosinutkirt
sitä vielä ei meille suotu ti]ani) ott hän kihan8a poiil Torui destg Helmi toi kanvin Eräs rou- saBmatta lupausta Mutta hän myö
korvissamme vaan koneitten jyskytys j( surkutteIi minua seka pit vaka vista tarkasteli Helmiä hänen järjes- tie8'' että Erkki harkitsevana ja kun-
8oi! van moitepuheen tuomarille täissään kuppeja pöydälle Kun Hei- non mienenä ny' hylkäisi hänet ja
se rikkaita varten on luotu — Kun tuomarin rouva aikoi liikkua mi meni) sanoi Sma ksi kielsi hän rovastia puhumasta
Mutt' talvemme kahle jo murrettu on hgn tietgä asan Ja tiloin m Erkille mitään
on virtamme vuolas ja kahleeton — nun 0j Jäydettävä talosta on er'"am hiltin näköinen Mutta kun ruustinna oli mainin-
me olemme keväässä vasta Ruustinna rupesi puhumaan kiit- nut Helmin tilasta niin päätti rovasti
Lähtiessäni lupasi tuomari huoleh- täen Helmiä johon rovasti lisäsi: puhua Erkille Helmiä enempi kuule-
Niin keväässä: meillä on toukokuu ia minusta Mutta hän kuoli akkis maUa
eikö nauttia siitä io voida? i 1 n- u 1 -li ~ Helmi onkin lostohelmi mo- r- n
' ' karajamatkalla Helmiä ei saloin Erkki kynti kotovainiolla Rovasti
Se on pallon huutavi lokamen suu n c p 1 Pien helmien joukossa HanelJa on „
poijou uuuiovi juaci Uu vjela o]lut sama vuoll 0] uun ka- meni sinne ia istui pientareelle Kun
eikö kesäkin Dian sns koita? i l t i- voimakas ia hienotuntoinen sielu se- r-
emo KesaKin pmn na Koimr tovuosi ja minun kohtaloni oli erittäin Erkki ajoi saran yli päähän kutsui
Kevät ainahan kesänkin edellä kay !„„_ p La„a _i: „1„ „ai„5 ka omaa hyviä taipumuksia ja si- r '
kova Puute ja hapea oh joka palva ' r rovasti Erkin luoksensa ja puhui tälle
a eikö jo kesasta merkkejä nay C8anani- veelhsta tarmoa Han on oikea Erkk
va miks nn kummasti tuoksuu? Viimeisja anoja IaU8Uessaan ko8 veellsyyden perikuva Tunnen hanta _ hmette ronkenet(e
a 1 1 i d opettajana Mieli täyttyy ilosta kun
Vaik" viel' emme siitä saa nautaa- tul Annan siimat kyyneleistä Ruus- r ' ' " esittää likaista asiaanne Minä inhoan
v ' =""= on niin hyvä palvelija
kaan tinna huomasi myös Annan mielen- ' e teitä tekoinenne Helmiä olen rakas
niin kerran se meillekin koittaa liikutuksen mutta peittääkseen huo- Ruustinna kuunteli tarkasti ja hie- ta„ut mu„a tekonn( on rakkauteni(
Siis: toivo ja odota yhäkin vaan miotansa Annalta astui hän muuta- man kateellisena rovastin puhetta tyy(en kuolettanut Suhteenne olen
se viimeisen esteen jo voittaa mia askeleila ia Ku" rOVa6" IopeUl' henkäs' 'uu8lnna jo kauan tiennyt mutta en sanaakaan
se horjuu mutt' valheet ja juonet sen ~ Tiedättekö onko tuomarin leski vaan ja aivan kuin tietämättään tm puhunut- Enkä nytkäan puhu
voi estää hetken viel' kaatumisen lastensa kanssa Suomessa? sanoi: tämän enempää Jatkakaa likaista me-
mutf odota kerran se kaatuu _En Seuraavana ke8ana ~ }?™0 }O"0™la? -Helyänne en teitä häiritse!
— Ln heda Seuraavana kesana lIalh8a 8yodessa puhke81 IUU8in y a aueue86aan nou8
Mutf yksin ei toivoen' odottain t"n kuorman jälkeen menivät na 8anoihin: Erkki ja tarttui auran aisoihin ja jat-
vaan he Ruot8"n' Mina lahdln vahan my°- — Kyllä se oli liiallista ylistystä „ „„
se kesämme ihana koita k"™ Karjalasta tänne Metsalaan kun sina Helmistä puhuit Sanoit hän- Huuiaan kellen ahti rovast
Ei kevätkään talvea kahleitaan Ja taalla en ole hel8ta mlaan kuul" tä loistohelmeksi P „ „„
koko asiaa Erkin vastaus oli hänelle
niin helnolla: toimetta voita — Ehkä oli Satuin olemaan ru-
— v i t kuro acuua criui
Se on valo mi ne voimalla sulattaa Kun Anna 'opetti puheensa meni nolli8elIa tuulella Mutta myönnäthän ii-
i Ii'- J- iiiuöcutiva yiiaiyift
ee on: valo ja voima sen aikaan saa russtinna kamariinsa Istui poyoan 6inä 8en) etta kun Helmi saa hyvää ou henänkorjuuaika
etsi valoa voima on sulia vieressä kyynärpää pöydällä ja pää opetusta niin hän tulee monessa suh- r '
eiai vaiua vunua un f Lraana iltana puhui rovasti ruustin-
( kohotetun käden varassa Han muis- tee88a toisia iyölä8-Helmiä jalommak-
Se on voima ja valo mi pimeäss teli Annan kertomia joista hänelle si Hijomalla helmikin saadaan lois- „ „
' K -I-nnyt se tosiasia että sisäkök- amaan jos ka8vatamme häntä hio- ~ r"""'8" "' T'
Pelastukseen joukkomme johtaa 8 ulut Helmi on myös hänen isän- vasti niin opetuksemme loistaa hänes- Ja me'"" h°™ °-
On voima henkemme kättemme työs' 8a lapsi Mutta mitään hellimpiäsä kunniaksemme Eikä cle totta? Ne on saatava kiireesti latohn
mi estettä mitään ei kohtaa tunteita ei hänessä herännyt Helmiä _ Ehkä on va8tasi ruU9tlnna ja Mnakln me"™ korjaa
joka riurtuisi ei Niihin luota sa kohaa Pikemmin päinvastoin Hän meni kamariin8a kiireesti ~ J "m etta a
vaanl päätti salata tietonsa tyystin kaikilta Ruustinnan lyhyestä vastauksesta e mI ™y°f n Pa seva -Älä
käv niillä kahleitas luiittamaan v a u t i — Nirsti saa mennä heti toisten
Ala kay muta kanieitas lujittamaan Kun Anna o) ojut pappl]a88a ne] ja nopea8la poistumisesta huomasi ro- u
aar Uä nnial kanssa ja Helmi heti kun on järjestä
vään kesäsi tuioa autai palvaa kutsuI ruustinna hänet ka- vasti että hänen puheensa ei tyydyt-
-ii nyf meidän huoneemme
Yks lälimmKlra' lätipmmälo m maninsa Siellä ruustinna tiedusteli tänyt häntä c -i
Iha lanemmaks lanemmaKS saa- Seuraavana aamuna soi pappilan
tn tarkasti Annalta jos Helmi tietaa Oh kulunut kaksi kuukautta askel- t
puu tuo ruokakello entista varhaisemmin ja
in nnhnltnvat lpvhkrät tuulet — kerrotun asian Kun Anna oh va- sesta lltakeskustelutta kun ruustinna
jo puhaltavat leynkeat tuuiet — ui i työläiset kilvan kiirehtivät hcmia
Tuoli' sadon jo runsaan se kansalle kuultanut Helmin tietämättömyyden aamiaista syödessä katseli rovastia hy- korjaamaan-
„„- tunsi ruustinna mielessään rauhaa vin kysyvästi puhumatta kuitenkaan i
suo' „ o Noin puoli tuntia myöhemmin lahti
sen sille jo juhlivan kuulet Sano Annal e etta kiireet työt on mitaan Syötyään nous ruustinna oa]laan Kotvanai
Ja kesästä tuoksun niin kummallisen V tehty Maksoi palkan ja lupasi otU rovastia kädestä ja kysyi: kaa mutkaista me8atietg kaytyHan
tunnet tuovan io fuulien etta Helmi opetetaan kirjoittamaan — 1 ledatko etta Helmi on nyt
sa tunnet tuovan jo tuulien f i piiloutui han lähellä tietä olevan ison
ili lal„„ merten ia maiden Seuraavana aamuna syleili Anna tulossa äidiksi? c 11
yli laaksojen merten ja maiaen r- 1 1 kiven taakse Siellä sai rovasti kuul-
Helmia hyvästi jättäessään loivotti — fcnl Joa ei olekkaan totta
t- 1 t ly Qlli:-„„0 1 „ „ Ia kuinka naapurin vaki ohi kulkies-
loukokuu on jo seka velvollisuus hyvinvointia ja lähti pappilasta — Kyllä se on surullinen totuus
1 1 „ saan hanta moittien arvosteli
sus tayta: siementä kylvasl Helmi tunsi alussa kaihoa aitmsa vastasi ruustinna Ja istui jälleen r
-li-i 1 i 1 1 fci kulunut pitkaa aikaa kun rovas
tit silloin kun koittaa se kesämme ]UOi mutta pian se haihtui Hän te- mitään puhumatta „
1 1 n 1 1 r ti naki Helmin yksmaan tiellä Han
uus ki tehtävänsä ahkeruudella ja huolel- Kovasti kavi lattiaa edestakaisin
1 1 tuli kiven takaa otti Helmin kädestä
sato nousisi suuri ja ylväs lisuudella ja ruustinna oli tyytyvai- levottomana kum jääkarhu Kun han „ „
Se siemen se itää min kylvät sä nyt nen huomasi että ruustinna odottaa hä- Ja oU' kulkua pientä polkua myo-
1 j M1taL'Kt- n 1 1 1 1 1 1 1 m e" eraan metsä lado n luo jonka aei-
sita kaada ei halla ei myrskyilyt Ruustinna tarkasteli salaisesti Hei- ne Itä kuulla jotain sanotussa asiassa „
1 -1-: -i 1 1 11 nilie ou ripustettu lehtikerpoja ja
se kasvaa ja puuksi se nousee min muotoa ia huomasi siinä paljon min hän alkoi:
c 1 1 1 pohjalla oh kuorman verta metsahei-
1 1 l&aansa muistuttavaa — be kuuleminen on varsin kau-
Ja valmistu juhlaasi viettämään i P11 rn ma
Pappilassa oli palvelija jota kotiväen heatal Lhka Lrkki on vietellyt Hei- n-i- n i i i
vaan v „ — Hihaa! Diella on joku kuiskasi
1 kesken nimitettiin Vanhaksi Maijaksi min Ja kukapa muu t K yi Ja ne so-
pue yllesi jo juhlavaatteet 111 1 i- t n -n Helmi
„ m -i Han oh ruustinnan uskottu ja uskoi- siahstit ovat katalia ihmisia Heillä _
ja kevättäsi juhli! INaat vihreän maan — Rovasti tarkasteli seman raoista
LL t linen urkkija Kun Anna oh ajettu ei ole vahaakaan vastuuntunnetta te-
naat nousevan köyhien aatteet „ ia sanoi:
11 1 tuom&rin talosta pois tuli Maija ha- oistaan Lrkki on myös yksi muta _
itseskin tunnet nousevan: juhli susi t- 1 1 in - r- i 1 — Turha pelata! Ei siellä ketään
L nen tilalleen iuomarin kuoltua pai- Mutta mina rupean vaatimaan Erkkiä
tulevaisuuden katso sa kukarus t r r ole
1 veli han ruustinnan aitia snhen asti että hänen on myös meneminen nai- _
näet köyhien kesäkin koittaa " — On Sieltä kuuluu rutinaa
kun ruustinna meni naimisiin jolloin misnn Helmin kanssa rn i- -i 1
— -i t- 1 % — thka lintu muuttaa paikkaa ja
an seurasi ruustinnaa pappilaan — Teenko niin?
H 0im0nni Ifllfi Maija oli tuntenut myös ruustinnan — Tee niin! Minä jään odotla-
M M Clff ICIIIU f vIU n - Ui! Jos ei olisi Mutta mina
- " isan ja siksi ruustinna pelkäsi etta maan asian kehittymistä enka puhu j--
ai j'os Maija huomaisi Helmin muodossa Helmille nyt vielä mitään pe aan
atkoaJ x 1 Rovasti lähti ia Helmi noin puo-
lsansa muotoa nun asia tulisi ilmi — — Luulen parhaaksi etta toimin
_ 1 1 f a t t -i 1 ii-- 1 j 11 lituntia myöhemmin Kun rovasti
— lytar nimeltä Irja kuuden vuo- Nun Anna oh mennyt pappilasta asiassa lempealla vakavuudella vas-
i_ -i 1 ~i i 1 'ui t l n ' p£iasi niitylle oh siellä kaikki ahkeras-
den vanha ja poika nimeltä Ussi koi- sai rfeJmi asunnon Vanhan-Maijan ja tasi rovasti „
men vuoden olivat kotona Vanhin keittäjän kanssa samassa huoneessa Edellisenä iltana oli Vanha-Maija B& t - i_ 1 m %
r 1 tv- „ (Jatkoa kolmannella smilla)
tytär oh Ruotsissa rouvan vanhem- Keittäjä oli kirjoitustaitoinen ja opetti sanonut ruustinnalle Helmin tilan Ja —