Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish Working VVomen in America TOflKITAR Thla Issue of th Toveritar contaln no artlclea tueh aa requlre an afflrmed tranilatlon aecordlng to Act of Oct IBth 1117 No 24 Painos 10158 Tiistaina Kesäkuun 14 p — Tuesday Jiine I4th 1921 — Yhdestoista Vuosik ÄITIEN YHTEISKUNNALLINEN (Eri lähteitten muk T H) (Jatk edell numeroon) Tanskassa määrää laki tehdastyössä oleville lastensynnyttäjille neljän vii kon lepoajan synnytyksen jälkeen ja ainoastaan siinä tapauksessa saa nainen aikasemmin jälleen ryhtyä työhön että hän lääkärin todistuksella toteaa ettei siitä koidu vaaraa hänelle itsel leen eikä lapselle Puheenalaisena lepoaikana voi lapsensynnyttäjä varat tomuuden nojalla saada apurahaa kunnan varoista eikä tätä avustusta saa lain kannalta lukea vaivaisavun luontoiseksi Sairasvakuutus ei ole pakollinen mutta hyväksytyt sairas kassat joissa on noin puolet naisia 6aavat valtiolta melkoista avustusta Sairaskassan säännöt voivat sisältää määräyksen apurahan antamisesta kerta kaikkiaan kassanjäsenelle syn nytystapauksessa ja taudin kohdates sa on hän oikeutettu kahdeksannesta päivästä lukien synnytyksen jälkeen saamaan tavallisen sairasavun joka ei saa olla suurempi kuin kaksikolman nesta hänen keskimääräisestä työan siostaan eikä 40 äyriä pienempi Italiassa ei tehdaslaitoksessa palve leva nainen lain mukaan saa olla työssä neljän viikon aikana jälkeen synnytykseni lääkärin suostumuksella voidaan kuitenkin tämä aika eräissä tapauksissa lyhentää kolmeksi viikok si Lapsensynnyttäjäin avustamiseksi on jo kauvap ollut pohdinnan alaise na kysymys ns äitiysrahastojen pe rustamisesta Hallitus on siinä suh teessa antanut edustajakamarille eri näisiä ehdotuksia Näiden ehdotusten mukaan tulisivat kaikki tehdaslaitok sissa palvelevat 15 ja 50 ikävuosien välillä olevat naiset vakuutuspakon alaiseksi Tästä koituvat kustannuk set jaettaisiin vakuutettujen ja työn ostajien kesken niin että edelliset suorittaisivat 75 penniä vuodessa ja jälkimäiset niinikään 75 penniä jokai sen vakuutetun puolesta ja kukin lapsensynnyttäjä saisi sitten avustusta keitä kaikkiaan kolmekymmentä lii raa Ranskassa on kysymys toimenpi teisiin ryhtymisestä lapsensynnyttäjien avustamisesta jo kauvan ollut poh dinnan alaisena ja edustajakamarissa monta kertaa ollut esillä Vuonna 1909 hyväksyi edustajakamari lain jonka mukaan nainen voi ilmoitet tuaan syyn työnostajalle keskeyttää työnsä tehtaassa kahdeksaksi viikoksi ennen ja jälkeen synnytysajan eikä työnostaja ole oikeutettu sinä aikana purkamaan hänen kanssaan tehtyä työsopimusta joutuen muuten kor vausvelvolliseksi Suomessa työväensuojeluslakiin saa tiin jo vuonna 1909 seuraava pykälä: ' — Naista joka on synnyttänyt lapsen älköön pidettäkö työssä nel jänä ensimäisenä viikkona synnytyk sen jälkeen "2 — Älköön myöskään kehittynees sä raskauden tilassa olevaa naista pi dettäkö työssä joka siinä tilassa on voi se olla vahingollista" Tuokin vaivainen säännös saatiin ilman että synnyttäjille maksetaan mitään korvausta Korvauskysymyk sen ratkaisu jäi silloin toistaiseksi Myöhemmin oli kysymys äitiysvakuu tuksen aikaan saamisesta uudelleen eduskunnassa käsiteltävänä useita eri kertoja vaan käytännössä ei sitä vie läkään liene toteutettu Ylläolevat tiedot Europan eri mais ta ovat ennen sotaa vallinneesta tilan teesta Vaan viimeisen imperialisti sen sodan aikana oli porvaristokin pakoitettu tunnustamaan että yhteis kunnan on ryhdyttävä tarmokkaam min turvaamaan äitejä ja heidän avut tomia lapsiaan Tämä johtui ensi kädessä siitä että avioliittoja solmit tiin vähemmän kuin ennen koska nuoret miehet riistettiin sotrkentille ja toiselta puolen esiintyi voittamat tomia taloudellisia esteitä Ravinto vaatteet vuokrat ja yleensä elämän kustannukset kohosivat niin korkealle että se vaikeutti kotien perustamista Tästä luonnollisena seurauksena oli se että syntyväisyya — kokonaisuu dessaan väheni — vaikka se suureni kin avioliiton ulkopuolella ns "sota lapsilla" Työnriistäjät näkivät huutavan vaa SUURENA MERKKIPÄIVÄNÄ Ne nousivat sorronmuuria vastaan ne vyöryivät kuin meri vaahtinen hurja mies muistaen puolisoaan seka lastaan ja ylkä aatelien armahintansa ja armas seuraten sankariansa koko pohjakerta nälkäinen kurja mut kaipiotäysi ja janoava uutta mitä nyyhkyttänyt oli vuossadat haikeet mitä varronnut vaivat kun viilsivät vaikeet: työn siunausrunsasta vastaisuutta Ne pyysivät saada vain kättensä teelmät ne pyysivät niittää kylvönsä heelmät ja ikeestä päästä ja loukoista nousta ylös kirkkauteen elon runsaan ja välkeen Vain siksi ne kantoivat kalpaa ja jousta vuoskymmenten orjuuden jälkeen Ja he riensivät sorronmuuria vastaan kuin vyöryvä vaahtinen meuraava meri ja intona uhraus ainoastaan jos kulkikin kuolo jos vuotikin veri Ja iskuista orjain vapis vallit jo vainon tuta sortajat sai koko syidensä painon oli läsnä tilipäivä jo viimeinen suuri väen voittoisan selkään kun hyökkäsi hunnit HUOLTO JA" PIKKUPARANNUKSET ran lähenevän heitä elleivät työläis lytöt (samalla kuin miljoonittain lah tasivat työläisnuorukaisia) tuota uu sia ihmisiä maailmaan kanuunain ruu aksi tulevaisuudessa ja mikä tärkein tä täyttämään vähenevää teollisuuden reserviarmeijaa Elleivät tehtaitten porttien taustat ole täynnä työvoimansa kauppaajia tietää se sitä että työläisillä on suu remmat edellytykset vaatia parempaa palkkaa ja parempia oloja Tämä "vaara" siis on muuttanut porvarillisen moraalin kelloon uuden kielen Tästä kuvaavana esimerkkinä voi lainata sodan aikana kapitalististen lehtien toimitusosastosta otetut seu raavat rivit: "Naiselle joka on tulemassa 'sota lapsen' äidiksi joka on tekemässä sellaisen uhrauksen ihmissuvun jatka miseksi tulee antaa anteeksi Nainen ei voi antaa elämäänsä taistelussa niinkuin mies hän on toisessa kut sumuksessa mihin sisältyy elämän uudistaminen ja joka täyttää tämän kutsumuksensa tekee suuremman uh rauksen kuin se joka noudattaa muo dollisuuksia" Englannissa oli näitä sotalapsen äi tejä mrs Pankhurstin mukaan vähin täin 37000 tarvitsemassa yhteiskun nan avustusta Samallaisia "sotatila"- kun suistua sorronmuur oli juuri ja tappion toi viime taistelun tunnit Mitä miehuus ei vihamiehelle taannut mitä voittanut ei väkivoimalla kalvalla sen saavutti nain petoskaupalla halvalla — cns kertaa ei petos urhoja kaannut — : myi maan&akin ennen kuin tunnusti kansan kuin kirvoitti kahleet ja aukaisi ansan Ja herpautui väen kahlitun paineet alas muurin harjalta syöstihin orjat palas lähteilleen meren myrskyisen laineet verin sortuivat luokkamme sankarit sorjat ja kaikki mi maas oli alhaista saastaa -min nautinto kansaa riistää ja raastaa se kuohahti kuin lokapaisumus pinnalle ja sorti ja tallas ja teilas ja tuhos ja kerskaten nous varas murhaajan rinnalle — rikos raakuus ja rutsa joka ilmalla uhos Ja koskaan ei niin kolkkoa yötä kuin yÖ mikä varjosti raiskaustyöta kun kylvettiin joka suunnalle surmaa Ja sentään taas sees nousee jo huomen ja sentään taas teko joukkoja hurmaa ja uusi on uskallus uurtaja-Suomen — Henkipatto äitejä ilmestyi kaikkialle missä sota joukkoja pidettiin koolla) niitä oli Ranskassa ja Belgiassa j ne Englanti laiset sotilaat ja etenkin upseerit eli vät julkisesti "suhteissa leirien lä hettyville kerääntyneitten ranskatta rien kanssa Saksalaisleireilla Belgi assa oli sama suhde vallitsemassa belgialaisten ja saksalaisten sotilait ten kanssa Kuten jo ylläolevasta käy selväksi täytyi porvariston oman asemansn turvaamiseksi ryhtyä avustamaan vnf tion myötävaikutuksella ensin "tota-tila'-aitejä joka sittemmin lienee Btm nut laajemman lasten ja äitien suo jelemisen sekä avustuksen luonteen kuten Federated Pressin tiedonannosta eelviää V 1918 — 19 Suur-Britnnnia kulut ti 285500 puntaa hallituksen varoja lasten hyvinvointitarkotuksiin V:nna 1918 Ranskan hallitila luovutti 650 000 frangia - samaan tarkotukseen oc kä sen lisäksi 3000000 frangia mui hin lasten ja äitien suojelusta iket uk siin V 1919 Belgian hallitus hyväk syi ehdotuksen jonka mukaan halli tus korvaa puolet niistä kuluista jot ka johtuvat terveyskeskuksien ylläpi tämisestä seka lasten hyvinvointi)) ön suorittamisesta Lasten suojelustyön laajentumiselta kaikkialla on ollut seurauksena ct la lasten kuolevaisuus on hiljalleen vä- lientynyt raportti osottaa m m kuin ka vuonna 1916 sotatilanteesta huo limatta lasten kuolevaisuus oli pie nemmässä pisteessä kuin koskaan s iti ennen Lasten yleinen tila Belgiassa sodan loppupuolella kuvattiin parem maksi kuin normaaliseksi joka johtui suurimmaksi osaksi terveyskeskuksien työstä Niiden lukumaä ra kohosi so dan aikana 70:sta 700:aan Ranskas sa on lasten kuolevaisuus kaikista n! haisin Pariisissa jossa lasten suojelu on kaikista korkeimmillaan ja josoa äidit lapsineen voivat käyttää hyväk seen lukuisia terveyskeskuksia seka niiden johdossa olevien lastenhoito spesialistien apua Englannissa ja Waleeissa lasten kuolevaisuus laskeu tui J 2 8 aan tuhatta kohden vuodelta 1 90 1 vuoteen 1910 mennessä jolloin lastensuojelustoiminpiteet edistyivät huomattavasti Sitä edellisen kymme nen vuoden ajalla lasten kuolevaituus oli 1 53 jokaista tuhatta kohden Kun sitten siirrymme kotinurkkia tarkastelemaan niin huomaamme ct- tä edessämme on suuri työ ennenkuin olemme saavuttaneet edes näinkään vaatimattomia pikkuparannuksia Yh dysvaltain kongressilta mitä useim missa Europan maissa on jo käytän nössä Yhdysvalloissa ei ole minkäänlaista suojeluslakia joka suojaisi äidiksi tu levaa naista kapitalistista riistoa vaa taan — ehnen tai jälkeen synnytyk sen Minkäänlaista avustusta 'apt en synnyttäjille ei myöskään ole lainlaa- ( Jatkoa toisella sivulla)