Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish Working VVomen in America
TOflKITAR
Thla Issue of th Toveritar contaln no artlclea tueh aa requlre an afflrmed tranilatlon aecordlng to Act of Oct IBth 1117
No 24
Painos 10158
Tiistaina Kesäkuun 14 p — Tuesday Jiine I4th
1921 — Yhdestoista Vuosik
ÄITIEN YHTEISKUNNALLINEN
(Eri lähteitten muk T H)
(Jatk edell numeroon)
Tanskassa määrää laki tehdastyössä
oleville lastensynnyttäjille neljän vii
kon lepoajan synnytyksen jälkeen ja
ainoastaan siinä tapauksessa saa nainen
aikasemmin jälleen ryhtyä työhön
että hän lääkärin todistuksella toteaa
ettei siitä koidu vaaraa hänelle itsel
leen eikä lapselle Puheenalaisena
lepoaikana voi lapsensynnyttäjä varat
tomuuden nojalla saada apurahaa
kunnan varoista eikä tätä avustusta
saa lain kannalta lukea vaivaisavun
luontoiseksi Sairasvakuutus ei ole
pakollinen mutta hyväksytyt sairas
kassat joissa on noin puolet naisia
6aavat valtiolta melkoista avustusta
Sairaskassan säännöt voivat sisältää
määräyksen apurahan antamisesta
kerta kaikkiaan kassanjäsenelle syn
nytystapauksessa ja taudin kohdates
sa on hän oikeutettu kahdeksannesta
päivästä lukien synnytyksen jälkeen
saamaan tavallisen sairasavun joka ei
saa olla suurempi kuin kaksikolman
nesta hänen keskimääräisestä työan
siostaan eikä 40 äyriä pienempi
Italiassa ei tehdaslaitoksessa palve
leva nainen lain mukaan saa olla
työssä neljän viikon aikana jälkeen
synnytykseni lääkärin suostumuksella
voidaan kuitenkin tämä aika eräissä
tapauksissa lyhentää kolmeksi viikok
si Lapsensynnyttäjäin avustamiseksi
on jo kauvap ollut pohdinnan alaise
na kysymys ns äitiysrahastojen pe
rustamisesta Hallitus on siinä suh
teessa antanut edustajakamarille eri
näisiä ehdotuksia Näiden ehdotusten
mukaan tulisivat kaikki tehdaslaitok
sissa palvelevat 15 ja 50 ikävuosien
välillä olevat naiset vakuutuspakon
alaiseksi Tästä koituvat kustannuk
set jaettaisiin vakuutettujen ja työn
ostajien kesken niin että edelliset
suorittaisivat 75 penniä vuodessa ja
jälkimäiset niinikään 75 penniä jokai
sen vakuutetun puolesta ja kukin
lapsensynnyttäjä saisi sitten avustusta
keitä kaikkiaan kolmekymmentä lii
raa Ranskassa on kysymys toimenpi
teisiin ryhtymisestä lapsensynnyttäjien
avustamisesta jo kauvan ollut poh
dinnan alaisena ja edustajakamarissa
monta kertaa ollut esillä Vuonna
1909 hyväksyi edustajakamari lain
jonka mukaan nainen voi ilmoitet
tuaan syyn työnostajalle keskeyttää
työnsä tehtaassa kahdeksaksi viikoksi
ennen ja jälkeen synnytysajan eikä
työnostaja ole oikeutettu sinä aikana
purkamaan hänen kanssaan tehtyä
työsopimusta joutuen muuten kor
vausvelvolliseksi Suomessa työväensuojeluslakiin saa
tiin jo vuonna 1909 seuraava pykälä:
' — Naista joka on synnyttänyt
lapsen älköön pidettäkö työssä nel
jänä ensimäisenä viikkona synnytyk
sen jälkeen
"2 — Älköön myöskään kehittynees
sä raskauden tilassa olevaa naista pi
dettäkö työssä joka siinä tilassa on
voi se olla vahingollista"
Tuokin vaivainen säännös saatiin
ilman että synnyttäjille maksetaan
mitään korvausta Korvauskysymyk
sen ratkaisu jäi silloin toistaiseksi
Myöhemmin oli kysymys äitiysvakuu
tuksen aikaan saamisesta uudelleen
eduskunnassa käsiteltävänä useita eri
kertoja vaan käytännössä ei sitä vie
läkään liene toteutettu
Ylläolevat tiedot Europan eri mais
ta ovat ennen sotaa vallinneesta tilan
teesta Vaan viimeisen imperialisti
sen sodan aikana oli porvaristokin
pakoitettu tunnustamaan että yhteis
kunnan on ryhdyttävä tarmokkaam
min turvaamaan äitejä ja heidän avut
tomia lapsiaan Tämä johtui ensi
kädessä siitä että avioliittoja solmit
tiin vähemmän kuin ennen koska
nuoret miehet riistettiin sotrkentille
ja toiselta puolen esiintyi voittamat
tomia taloudellisia esteitä Ravinto
vaatteet vuokrat ja yleensä elämän
kustannukset kohosivat niin korkealle
että se vaikeutti kotien perustamista
Tästä luonnollisena seurauksena oli
se että syntyväisyya — kokonaisuu
dessaan väheni — vaikka se suureni
kin avioliiton ulkopuolella ns "sota
lapsilla" Työnriistäjät näkivät huutavan vaa
SUURENA MERKKIPÄIVÄNÄ
Ne nousivat sorronmuuria vastaan
ne vyöryivät kuin meri vaahtinen
hurja
mies muistaen puolisoaan seka
lastaan
ja ylkä aatelien armahintansa
ja armas seuraten sankariansa
koko pohjakerta nälkäinen kurja
mut kaipiotäysi ja janoava uutta
mitä nyyhkyttänyt oli vuossadat
haikeet
mitä varronnut vaivat kun viilsivät
vaikeet:
työn siunausrunsasta vastaisuutta
Ne pyysivät saada vain kättensä
teelmät
ne pyysivät niittää kylvönsä heelmät
ja ikeestä päästä ja loukoista nousta
ylös kirkkauteen elon runsaan ja
välkeen
Vain siksi ne kantoivat kalpaa ja
jousta
vuoskymmenten orjuuden jälkeen
Ja he riensivät sorronmuuria vastaan
kuin vyöryvä vaahtinen meuraava
meri
ja intona uhraus ainoastaan
jos kulkikin kuolo jos vuotikin veri
Ja iskuista orjain vapis vallit jo
vainon
tuta sortajat sai koko syidensä painon
oli läsnä tilipäivä jo viimeinen suuri
väen voittoisan selkään kun hyökkäsi
hunnit
HUOLTO JA" PIKKUPARANNUKSET
ran lähenevän heitä elleivät työläis
lytöt (samalla kuin miljoonittain lah
tasivat työläisnuorukaisia) tuota uu
sia ihmisiä maailmaan kanuunain ruu
aksi tulevaisuudessa ja mikä tärkein
tä täyttämään vähenevää teollisuuden
reserviarmeijaa
Elleivät tehtaitten porttien taustat
ole täynnä työvoimansa kauppaajia
tietää se sitä että työläisillä on suu
remmat edellytykset vaatia parempaa
palkkaa ja parempia oloja
Tämä "vaara" siis on muuttanut
porvarillisen moraalin kelloon uuden
kielen Tästä kuvaavana esimerkkinä
voi lainata sodan aikana kapitalististen
lehtien toimitusosastosta otetut seu
raavat rivit:
"Naiselle joka on tulemassa 'sota
lapsen' äidiksi joka on tekemässä
sellaisen uhrauksen ihmissuvun jatka
miseksi tulee antaa anteeksi Nainen
ei voi antaa elämäänsä taistelussa
niinkuin mies hän on toisessa kut
sumuksessa mihin sisältyy elämän
uudistaminen ja joka täyttää tämän
kutsumuksensa tekee suuremman uh
rauksen kuin se joka noudattaa muo
dollisuuksia" Englannissa oli näitä sotalapsen äi
tejä mrs Pankhurstin mukaan vähin
täin 37000 tarvitsemassa yhteiskun
nan avustusta Samallaisia "sotatila"-
kun suistua sorronmuur oli juuri
ja tappion toi viime taistelun tunnit
Mitä miehuus ei vihamiehelle taannut
mitä voittanut ei väkivoimalla
kalvalla
sen saavutti nain petoskaupalla
halvalla —
cns kertaa ei petos urhoja kaannut — :
myi maan&akin ennen kuin tunnusti
kansan
kuin kirvoitti kahleet ja aukaisi ansan
Ja herpautui väen kahlitun paineet
alas muurin harjalta syöstihin orjat
palas lähteilleen meren myrskyisen
laineet
verin sortuivat luokkamme sankarit
sorjat
ja kaikki mi maas oli alhaista
saastaa -min
nautinto kansaa riistää ja raastaa
se kuohahti kuin lokapaisumus
pinnalle
ja sorti ja tallas ja teilas ja tuhos
ja kerskaten nous varas murhaajan
rinnalle —
rikos raakuus ja rutsa joka ilmalla
uhos
Ja koskaan ei niin kolkkoa yötä
kuin yÖ mikä varjosti raiskaustyöta
kun kylvettiin joka suunnalle surmaa
Ja sentään taas sees nousee jo huomen
ja sentään taas teko joukkoja hurmaa
ja uusi on uskallus uurtaja-Suomen
— Henkipatto
äitejä ilmestyi kaikkialle missä sota
joukkoja pidettiin koolla) niitä oli
Ranskassa ja Belgiassa j ne Englanti
laiset sotilaat ja etenkin upseerit eli
vät julkisesti "suhteissa leirien lä
hettyville kerääntyneitten ranskatta
rien kanssa Saksalaisleireilla Belgi
assa oli sama suhde vallitsemassa
belgialaisten ja saksalaisten sotilait
ten kanssa
Kuten jo ylläolevasta käy selväksi
täytyi porvariston oman asemansn
turvaamiseksi ryhtyä avustamaan vnf
tion myötävaikutuksella ensin "tota-tila'-aitejä
joka sittemmin lienee Btm
nut laajemman lasten ja äitien suo
jelemisen sekä avustuksen luonteen
kuten Federated Pressin tiedonannosta
eelviää
V 1918 — 19 Suur-Britnnnia kulut
ti 285500 puntaa hallituksen varoja
lasten hyvinvointitarkotuksiin V:nna
1918 Ranskan hallitila luovutti 650
000 frangia - samaan tarkotukseen oc
kä sen lisäksi 3000000 frangia mui
hin lasten ja äitien suojelusta iket uk
siin V 1919 Belgian hallitus hyväk
syi ehdotuksen jonka mukaan halli
tus korvaa puolet niistä kuluista jot
ka johtuvat terveyskeskuksien ylläpi
tämisestä seka lasten hyvinvointi)) ön
suorittamisesta
Lasten suojelustyön laajentumiselta
kaikkialla on ollut seurauksena ct la
lasten kuolevaisuus on hiljalleen vä-
lientynyt raportti osottaa m m kuin
ka vuonna 1916 sotatilanteesta huo
limatta lasten kuolevaisuus oli pie
nemmässä pisteessä kuin koskaan s iti
ennen Lasten yleinen tila Belgiassa
sodan loppupuolella kuvattiin parem
maksi kuin normaaliseksi joka johtui
suurimmaksi osaksi terveyskeskuksien
työstä Niiden lukumaä ra kohosi so
dan aikana 70:sta 700:aan Ranskas
sa on lasten kuolevaisuus kaikista n!
haisin Pariisissa jossa lasten suojelu
on kaikista korkeimmillaan ja josoa
äidit lapsineen voivat käyttää hyväk
seen lukuisia terveyskeskuksia seka
niiden johdossa olevien lastenhoito
spesialistien apua Englannissa ja
Waleeissa lasten kuolevaisuus laskeu
tui J 2 8 aan tuhatta kohden vuodelta
1 90 1 vuoteen 1910 mennessä jolloin
lastensuojelustoiminpiteet edistyivät
huomattavasti Sitä edellisen kymme
nen vuoden ajalla lasten kuolevaituus
oli 1 53 jokaista tuhatta kohden
Kun sitten siirrymme kotinurkkia
tarkastelemaan niin huomaamme ct-
tä edessämme on suuri työ ennenkuin
olemme saavuttaneet edes näinkään
vaatimattomia pikkuparannuksia Yh
dysvaltain kongressilta mitä useim
missa Europan maissa on jo käytän
nössä Yhdysvalloissa ei ole minkäänlaista
suojeluslakia joka suojaisi äidiksi tu
levaa naista kapitalistista riistoa vaa
taan — ehnen tai jälkeen synnytyk
sen Minkäänlaista avustusta 'apt en
synnyttäjille ei myöskään ole lainlaa-
( Jatkoa toisella sivulla)