Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 31, 1921)
Tiistaina Toukokuun 31 p — Tuesday May 31 st No 22 Kumottsmielinen pappi Jean Meslier (Jatkoa enslmSlserta sivulta) ten nylkijöiksi! Minä moittisin tei tä teidän pelkuruudestanne kun an natte hirmuvaltiaiden niin kauan elää ettekä ravista niskoiltanne hirmuval taisen hallituksenne vihattua iestä" "Kaikkien maitten köyhälistöläiset liittykää yhteen! Liittykää yhteen jos hennotte vapauttaa itsenne yhtei sestä kurjuudestanne! Rohkaiskaa toisianne käymään niin jaloon ja tär keään yritykseen! Alkakaa ensin sil lä että salaa ilmoitatte toisillenne ajatuksenne ja halunne Levittäkää taitavasti kaikkialle lentokirjasia jot ka koko maailmalle selittävät uskon tojen erehdykset ja taikauskon tyh jyydet ja kaikkialla saattavat viha tuksi maailman kuninkaitten ja ruh tinaitten hirmuvaltaisen hallinnon! Auttakaa toisianne tässä niin oikeas sa ja välttämättömässä asiassa joka koskee kaikkien kansojen yhteistä onnea Yhtyneinä onnistuu kansojen kukistaa sortajiensa valtaistuimet hä vittää aatelin ja rikkaitten herruus Kaikki keskinäiset riitaisuudet ja vi hamielisyydet täytyy kansojen tukah duttaa kääntää kaikki viha ja kaikki harmi yhteistä vihollista ylimielistä pöyhkeää ihmissukua vastaan joka saattaa kansat kurjuuteen ja ryöstää heiltä heidän työnsä parhaat hedel mät Kun sitten korkeat hirmuval tiaat ministereineen kuvernööreineen veronkantajineen ja virkamiehi neen ylpeä aateli prameat prelatit piispat ahotit munkit ja kaikki muut rikkaat herrat ja naiset jotka elävät vain köyhän kansan työstä on kar toitettu ja kansat vapautettu ja sor tava yhteiskuntajärjestelmä kukistet tu silloin on uusi yhteiskunta luota va" Tällaista "sosialidemokratiaa" saar nattiin 1700-luvulla Minne Be on tä nään hävinnyt? Miksi tänään kut sua "Sosialidemokratian historiaksi" teosta joka kuvaa köyhälistön ku mousaatteiden ja kumouslilkkeitten historiaa? Onhan sosialidemokratia tänään vain kumouksellisten aattei den ja -liikkeitten innokkain vastus taja AMMATTIOPE TUSTA NAISILLE (Hiljattain ilmetyneessä "Pravdan" numerossa) Nykyään Venäjällä naiset saavat saman palkan kuin miehetkin sa manlaisesta työstä Tämä on todella kin suuremmoinen edistysaskel oi keaa tasa-arvoisuutta kohden Tästä huolimatta mies tavallisesti kuitenkin vielä ansaitsee enemmän kuin nai nen Tämä johtuu siitä syystä että mies on hallinnut sitä taikka tätä erikoisammattia johon harjaantumi seen hän on käyttänyt lyhyemmän tai pitemmän ajan koska hän täten on n k ammattityöläinen Naiset ainoastaan poikkeustapauksissa ovat vielä nykyään ammattityöläisiä Tä hän ei suinkaan ole syynä se että olisivat kykenemättömiä ammattia oppimaan mutta syy on siinä että he ovat niin pitkän ajan olleet sidot tuja kotitaloustehtäviin ja yleensi syrjäytetty mahdollisuuksilta valmis tautua ammattityöhön tehtaissa vaan sensijaan ovat suurimmaksi osaksi joutuneet tehtaisiin vastoin tahtoaan olosuhteiden pakottamana ammattl- taitoisten työläisten kilpailijoiksi Ettei naiset tulisi tuomittua raskaa seen ja halpapalkkaiseen työhön on tärkeätä että he saavat ammatti opetusta Nykyään on tavaton puute ammatti taitoisista työläisistä Sovietti-Venä-jällä Voidaksemme jälleen palaut taa teollisuudet ja maanviljelys-alueet täyteen käyntiin ja myöskin ko hottaa niiden tehoisuustaso täytyy meillä olla ammattitaitoisia työläi siä Me tarvitsemme niitä niin suu ressa määrässä että olisi nauretta vaa ajatella että tällä alalla kilpailua miesten ja naisten välillä voitaisiin edes saada aikaan Koko työväen luokan harrastuksella on ulottaa am mattiopetusta niin monelle työläis- miehelle ja naiselle kuin mahdollista On välttämätöntä että emme salli tämän asian yhteydessä Vanhojen traditsioonien määrätä niitä laitok sia jotka ammattitaitoa opettavat vaan että naisille annamme yhtäläi sen tilaisuuden kehittää niitä taipu muksia ja kykyjä jotka heiltä tähän saakka on ollut kiellettyä entisten vallitsevien ennakkoluulojen takia Sota joka syöksi naiset uusille työaloille on jo pirstonut suuren o saan näistä vanhoista ennakkoluulois ta mutta ne on myöskin hävitettävä tyystin mikäli on kysymyksessä nai sille ammattiopetuksen antaminen Naisia ei saa opettaa paltaamaan ne näliinoja neulomaan koruompelua vaan sensijaan ymmärtämään sään töperäistä taloudenhoitoa ja maanvil jelystä karjanhoitoa teknologiaa jne toisin sanoen kaikkia niitä tuotannon aloja joihin Talonpoikien ja Työläis ten Tasavalta kipeimmin tarvitsee ammattitaitoisia työläisiä Suomentanut M H MITEN KORJATA SE EPÄKOHTA KUIN NAISILLA El OLE AIKAA LUKEMISEEN Toverittaren No 17 kehoitetaan nai sia tai miehiä vastaamaan kysymyk seen: Miten voitaisiin korjata se epäkohta jota useat naiset valittavat että ei ole aikaa lukea Toveritarta ja sen perusteella sitten kieltäytyvät tilaamasta lehteä Vastaukseni on että jokaisella naisella on aikaa lu kemiseen kun vaan ensin lakataan uskomasta että ei ole aikaa ja sit ten lakataan käyttämästä sitä veruk keena kuin Toverittaren tai jonkun muun lehden asiamies puhuu sano malehden tarpeellisuudesta ja ke hoittaa tilaamaan lehteä Vuodesta 1906 olen ollut suurimman osan ajasta puhujamatkoilla tunnen Yhdysvaltain ja Canadan raataja-naisia ja heidän taloudellista asemaansa lähemmin kuin ne jotka eivät koti kulmiltaan paljon liiku Tunnen s1 o ja maanviljelijäin vaimoja jotka te kevät uskomattoman paljon työtä heillä on tavallisten taloustöiden o hella karjatalous ulkotöitä kasvis mailla suuremmassa määrässä vaat teiden paikkaustyötä ja suurella osal la lapsilauma hoidettavana Katsel lessa heidän asemaansa tunnen Byn keiiä vihaa tätä järjestelmää vas taan järjestelmää joka on työllä ris tiinnaulinnut niin monta elämänha luista toivorikasta ihmiselämää niin että heillä on vuorokaudet toisensa jälkeen vaan työlä joka odottaa te kijää Ja nuo naiset kuitenkin luke vat Toveritarta ja vielä kirjoittavat kin siihen Jenny Trast Palisade Minn on yksi viimemainituista Hä nellä on esim aikaa kirjoittaa leh teen ja edellämainituilla- maanvilje lijänaisilla on aikaa lukea lehteä niin on myös jokaisella naisella ai kaa lukemiseen kuin vaan lakkaa uskomasta että ei ole aikaa ja kuin saa sen varmuuden että meillä pitää olla aikaa lukemiseen ja tietojemme laajentamiseen Kapitalismi ei ku kistu itsestään riistetyn ja sorretun luokan täytyy kyetä se kukistamaan Tuon suuren työn eteenpäin viemi seen on ensimäinen tehtävä agitatsio ni joukkojen laajentamiseksi ja sit ten agiteerattujen kasvattaminen ym märtämään luokkataistelun taloudel lisen perustan joka pakoittaa liik kumaan ja sitten päämäärän johon pitää pyrkiä sekä menettelytavat joita käytetään päämäärään pääsyn hinnaksi Toveritar on hyvä agi tatsioni väline ja jokaisen tietoisen naisen on pidettävä yllä agitatsionl välineitä siksi jokainen nainen tilaa maan Toveritarta — Sanna Kannasto SUOMELA WASH Keväinen tervehdya kaikille Tove rittaren lukijoille No niin Sitä köyhälistön evanke liumia aaimme kuulla täällä kolmena iltana perättäin 17 — 18 — 19 p:nä toukok puhui täällä toveri K Tuomi nen Edeltäpäin ennuatettiin että ei vät ne kantofarmarit jakaa kuunnella puhujaa kolmea iltaa mutta aiinä ennustuksessa erehdyttiin Kaikki vain jaksoivat tulla ja hyvin tykkäsivätkin kuulla puhujan selos tuksia etenkin Suomen sisällissodan vaiheista joita hän on ollut omin sil min näkemässä Kaikilta oien kuullut kehumista enempi kuin mitään muu ta Mitään kysymyksiä puheiden joh dosta ei kukaan tehnyt Työttömyyakysymys ei täällä siltä kannalta haittaa tee etteikö- olisi mitä tekisi Onhan sitä työtä aamus ta iltaan myöhään niin paljon kuin vain tehdä ennättää mutta 8e on sel laista työtä että näyttää ettei siitä saa koakaan palkkiota Niinollen on moni pakoitettu hakemaan komppani oilta työtä jota kumminkin on nykyi sin aivan mahdoton saada Joa on nistuu saamaan jotakin työtä niin palkka on sitten niin halpa ettei sillä puute paljon pakene Farmituotteista ei nykyisin makseta niin paljon että 8e riittäiai edes eläin ten ruokaan Itse saa koittaa olla syömättä Kananmuniata eaimerkikai on aaa nut ainoaataan 1 7 senttiä tuainaata Vieläkö 8itten uutiaviljelijä parem man aaeman aaa kun teolliauuatyö läinen Niin kaiketi joka tapauksessa täälläkin luullaan kun ei työväenliik keelle anneta kannatusta ei pystytä edes osastoa pitämään vireillä Toveri John Hyyppä aikoo kai tulla maalleen koska on huoneen raken nuspuuhissa e — a FINLAND ONT CAN Sananen täältä Finlandista koskapa täsjä meidän pikku "Suomessa" on tapahtunut paljon uutta Täällä oli kauhea murhatapaus v k 20 p:n iltana Eenokki Ranta nykyisin tunnettu Oskari Luodon ni mellä ampui Fiilus Lammin Ensin hän kävi uhkaamassa kolmea päivää ennen kun tämä murha tapahtui Tah toi pojilta kahtasataa dollaria rahaa tahi ellei tule niin kuulia alkaa sa tamaan Nämä pojat Fiilus Lammi Anton Reiman ja jotkut muut olivat kysyneet että mistä syystä hän tah too tämän 200 dollaria Uhkaaja ei vastannut muuta kuin sen että ellei rahaa tule niin kuulia alkaa tulla seinän läpi Uhkaaja silloin väistyi kuitenkin ilman enempää pois Vaan sitten tämä Oskari Luoto vainosi pit kin metsiä ja kolmannen päivän ilta na hän sai tilaisuuden ampua kun nämä mainitut pojat olivat ' kulke massa jossain tiellä Fiilus Lammi ja Anton Reiman olivat olleet Henry Mäen asunnolla Sieltä he olivat läh teneen ostamaan tupakkaa stoorista illallisen jälkeen Sieltä jatkoivat mat kaa etelään menevää tietä jossa vä hän ajan kuluttua kuulivat ampumis ta Stoorinpitäjä ja Fiilus Lammi vie tiin samana yönä sairashuoneelle Fort Francesiin jossa viimemainittu kuoli muutaman tunnin kuluttua ko via tuskia kärsittyään Anton Reiman on vielä kadoksissa Jälkeen tämän murhatapauksen tunnusti O }~uoto 8yylliayytensä poliisille ja selitti että O Luodon veljeltä John Rannalta olisivat nämä pojat varastaneet kaksi sataa dollaria rahaa ja pari viskylaa tikkoa sillä aikaa kun John Ranta oli osaston talolla iltamissa Nämä mainitut pojat olivat myös samana iltana naalilla iltamissa ja tulivat kau pungista suoraan naalille ja iltamien loputtua lähtivät A Ridersonin asun nolle jonne saapui heti tämä uhkaa ja O Luoto on nyt linnasaa odotta massa palkkaansa mitä hän työstään tulee saamaan Luoto on tähän hom maan innostunut koskapa useampaa oli pyssyllä uhkaillut Vappujuhlat meillä oli vaan en niistä voi paljon sanoa Yleisöä juh lissa oli vähän syystä kun miehet ovat metsähommissa ja lienee murha tapauskin ollut osaltaan syynä John Rannan vaimo Helena Ranta on tullut mielenhäiriöön Hänet vie tiin Fort Frances'iin saamaan pa rannusta Toivottava olisi että hän paranisi sillä hänellä on kolme las ta joista nuorin on parin vuoden vanha siia lapset vielä ovat avun ja hoidon tarpeessa AK— i LANESVILLE MASS Ompeluseuran myyjäiset ovat olleet ja menneet ja ne onnistuivat hyvin näin pieneen paikkakuntaan nähden Toveritar Olga Oikemus oli puhumas sa Hyvin selvästi toi hän luokka taistelukysymykset esille Puhujia meillä täällä on ollut usei ta Toveri A Hyrske puhui kahtena iltana toukok 10 ja 11 p Siis valis tustyön tekijöitä on ollut ja he ovat puhuneet todellista köyhälistön evin kellumia eikä esiintyneet luokkapet turien asioilla Osaston toiminta näyttää vilkastuvan viikko viikolta Uusia ihmisiä tulee paikkakunnalle ja he yhtyvät loukkoomme "Eteenpäin" lehti alkaa pian tal lustella jokaisen rehellisen työläisen kotiin "Raivaaja" ei täällä enää tee kauppaansa "Työmies" on liian kau kana samoin "Toveritar" uutislehden tarvetta täyttämään Ihanneliiton päättäjäis-iltamat ovat toukok 28 p Lapset antavat ohjel maa ja esittävät näytelmiin "Valon tiellä" Mennäänpä katsomaan mitä lapset ovat ihanneliitossa oppineet varmaankin heillä on nyt ollut entis tä enemmän oppimiseen halua Ompeluseuran kokous on John Hei non talolla toukok IS p Mennäänpä taas kaikin sinne maistelemaan hy viä kahvileivoksia Ei ole täälläkään auttanut mustien voimien toiminta kielittelyt eikä muut ilkeämielisyydet vaan kovasti on menty toiminnassa eteenpäin Siis rohkeutta ja innostusta yhä uusiin ponnistuksiin aatteemme eteen tais tellessa — H M h i