Tiistaina Huhtikuun 26 p — Tuesday1 April 26th
No-17
Yhteiskunnallista tuhlausta
(Jatkoa ensimälsettä si fitfta}
_ _ —
setta muotikeinottelijain saaliiksi ja
Sehän sen tekee sitten vielä mara
kattimaisemiriaksi Koko humbuuki
on vaan yksi niitä kapitalistisen jär
jestelmän mätäpaiseita ja pysyy niin
kauan kuin tavaraa tuotetaan voittoa
eikä tarvetta varten Kaiken edellä
mainitun on ainakin osa työläisiä
jo kauan käsittänyt' sekä paljon muu
takin Tässä kuitenkin — se otetta
koon huomioon — on kysymys aino
astaan tuotteiden jaosta nykyaikana
eikä tuotannosta Sen 'kaikkein silmiin
pistävimmistä järjesttömyyksistä
Niinpä onkin syntynyt esim osuus
liike seurauksena tuotteiden jaossa
tapahtuvan tuhlauksen ja riiston oi
valtamisesta Samoin kuin unionisti
nen liike on seuraus tuotannossa ta
pahtuvan riifton kiittämisestä Mutta
suurelle osalle onkin jäänyt vaan
noiden pintailmiöiden vaistomainen
käsitys korkcommnki tiedoksi yhteis
kuntajärjeslyksestä Niinpä onkin suu
ria joukkoja jotka näkevät ko)-r
epäkohtien rotlcni-mn joko pelkäsfä
osuustoimintaliikhc-r-sä tni umoHik
U -i:- nimr i-fn s:"-n iäri-ivmäliä
nsie niteeltä ralia jnä viimein tyh-t
vSonluokan käsiin Saranan akkiin
on luettava ne sosin!i-'tiikin jotka
vidä tähän ira!mn niWi usVf
että pelkkä
sn rauhassa viimein
iv nkuiii c in '-':
'n
Joi!
m
tiivtyv
l
niinen vie kaM-cs
Amääiään kn
iimnnrlla voi
Tntuvla t-jloii
taistelussa tai ei muinaismuistoon
sillä se on( niin monilla esimerkeillä
todettu
Vasta bolshevistinen vallankumous
Venäjälläkin teki mahdolliseksi sen
taloudellisten järjestöjen voittokulun
mikä siellä on havaittavissa samalla
kun se asetti niille kokonaan uudet
tehtävät Valtio on yksityisomistus
oikeuden synnyttämä Yhdessä ne
ovat kasvaneet ja yhdessä ne myöskin
häviävät Mutta hävittäessään yksityis
omistusoikeutta tarvitsee työväestö
valtiota (ei kapitalistista vaan sellais
ta jossa on sananvalta ainoastaan työ
läisillä) kun se on loppuun suori
tettu kuolee valtio itsestään sillä ei
kenenkään päähän pälkähdä ylläpi
tää sellaista laitosia josta ei ole ke
nellekään mitään hyötyä Koska yk
sityisomistusoikeus on syynä maail
masta vuosituhansia kestäneeseen
sortoon ja vääryyteen niin on luon
nollista että ainoastaan se poistamal
la voidaan poistaa sen seuraukset
Sosialistinen vallankumous myöskin
tulee hävittämään sen tuotteiden jaos
sa 'tapahtuvan järjesitömän tuhlauk
sen sillä silloin tuotetaan ja tietysti
myös jaetaan tarvetta eikä voittoa
varten Silloin tulee myöskin kaupun
pailta häviämään niiden nykyinen ul
kruisu Na lukemattomat pikku kau
pat tulevat vaihtumaan muutamiin
suurempi::! kunnoljisiin liikekeskuk
siin s:'tn tehden tilaa ihmisasunnoil
le sokä iduille hyWyKsil'e kiUok-iile
ToJt!pnak5:pc5ti myös kaupungin ja
: A-m c-kvincn evoava!uiis tu-
tyävä n
niin :'U"')-i c':
i-ks--!Tiää-i 1pl'-}'-
-tin-ta niin en '
L-in ii-ur k rt a n
v-' k n n Vt
l ta:-! i-v - W
r?n rT-a iT'1 m i
Toisella ):="-
i V olla jo--viiiksen
:uli-
:in:iunia:n
lviii!':
mään 'yi
iiään r-:
suurvil
än pi-n-ikk
A l:ä
v:ä i c-
:-Vill n
tul:
Tungokseen asti täysistä työmark
kinoista on työvoiman ostajille teol
lisuusmagnaateille suuri taloudellinen
etu Emme ensinkään ihmettele mik
si he niin hyvin palkkavat mustatak
kejaan saarnaamaan yksinkertaisille
köyhille ihmisille kristillisen haureus
rakkautensa käskyä: "lisääntykää ja
täyttäkää maa" taikka kun määrätyt
tieteen naamarilla verhotut herras
miehet selittävät että isompi määrä
"työtätekeviä käsivarsia" lisää myös
kin elämisehtoja ja samalla koko y
leistä hyvinvointia Tämä voisi mah
dollisesti olla totta toisenlaisten olo
suhteitten vallitessa mutta niin kauan
kun näitä "käsivarsia ja lihaksia"
jotkut harvat käyttävät hyväkseen ja
elämisen välineet ovat rosvojen kyn
sissä ei ainakaan "käsivarsien ja li
haksien" lisääntyminen koidu ylei
seksi hyvinvoinniksi ja siunaukseksi
suurelle enemmistölle vaan päinvas
toin kiroukseksi
Yleensä olemme herkkiä tuomitse
maan kikonvikkureita joukossamme
mutta unohdamme sen- tosiasian et
tä tväiäiset itse suuren lapsituotan
non takia vaalivat tätä pelturuu"la
pcv?:l:ati Sillä useimmassa tapauk
sena juuri työtiailkiiiCHlen ääiira
miilecn 'ky Läyinkien on syynä lakko-pettm-:necn
£tm tiUm-t on usein
:n'jii:'u syyrä riihen että lyöläis
mcriknk "t aiiinutuiit salaväko- n
tj:!-:-tsm-i-ri Ää järjestelmää jota
vaL::ian h:'d''n vanheiTipaiu1 vclj-ii-sä
ja i'oiis iaite-livat
- Täik:: en cm -n huikkiinsa p-jl'ä-iiis-
i-n 'n kutoi eek-ks-Siä on v'i
l!!n y! ninVän-in iä i~:vt tyämuk-
m" v ] au'o jonka pucie-sia Mtil-
kiile
: k 11--:- luk-c malJollii-k-i maal
uu I iin k:uirin"ii'Ja':n ir-nti-
tahansa on lukuisien lapsilaumojen
maailmaan saattaminen käytännön
kannalta katsottuna työläisille vahin
gollista Tämän vastapainoksi voivat jot
kut Bosialistisestikin ajattelevat työläi
set vedota marxilaiseen kurjistumis
ja luhistumisteoriaan (teoria joka
köyhyyden hädän ja äärimmäisen
kurjuuden nopean lisääntymisen kaut
ta näkee läheisen lopun riistojärjes
telmästä) että kaikki tämä ainoas
taan jouduttaa lopullisen yhteentör
mäyksen tulemista
Mutta todellisuudessa kuten edellä
on viitattu äärimmäistä taloudellista
kurjuutta seuraa myöskin äärimmäi
nen henkinen kurjuus — tylsistynei
syys Niin kauan kuin hukkuva 'voi
kiinni tarrata laudanpalasesta tais
tele i hän uutterasti elämästä ole
massaolollaan mutta kun hän vajoaa
veden alle on taistelu lopussa ja
seuraa kuoleman hiljaisuus Asian
laita on aivan samallainen yhteiskun
na'!kesra oläiiäcjä On olemansa sel
laista tilannutta jota voi nimittää
hukkum!s~k i nimittäin sitä kun
köyhyys liiiy niin huutavan raskaaksi
että fyys'!linen ja henkinen lykiisiy--yyj
vk: voiton taistelusta ja jä-l-31e
jää'uin iyhiä olernasraolo
Tiiltä asirfita sanotaan hyvin sat
tuvuli ruol-i-jkieliocssä vasemmisto-
')s aiisLiae::
huo
c'Uietf:i
LaUna
- iilicaiiirsa Kotia ios-v-a:M:
"Kurjuus painra
ntaa lajia ja tylsintyrtää
i':i:n rr to iiii 11 a : 11 VOI
tii! i-oja ep'itoivci::iin ka
li: :uli-a r-:itiäu valk-n-turlcliiscsti
rariikaa-
ii-aulirnTin Kurj-iuJen ja
ään nääiilivtläniiiäi jou-
kkak-k
e mutta
n
' ' ::n liri oi'! oilna l!ä:'ä
1 n a läkä :M '-m Ii1:! i
!: j a o'r-1 HV saolai:l tl::-l-
1 rl:
-ia un a aa
a r ' ia cr-
ial
an J'i
ii(l
luhii pr
n t i
k-n l ujkui 1 ' i Minri mnat trus
ti i :i :nrr' h-' lmr!b:mrit y m
ja jonka tiar1:!::!:::!1 on iyäa-a :r-j-stiäjcn
tuin amin'n J"c:U miiivma
Liike on jo iilutäinit jälji-toiisii 4-1 l
hän valtioon ja elä i ie 'iin ii onnistu
on fällä K-htorti vakion voimaktiiiit
käyU-tläviuään Mutt c ci rorUts
silä ottä tuolkiiuet jSrjB-tymiict olisi
lieitfttiivii siknTii Päinvnitoin on
siihen pyrittävä yh5 vniniaLlaammin
Sillä esim taloui!cl!i::il!a järjealtiilläkin
on tärkeä tehtävä vallankumouksen
jälkeenkin tuotannon järjestäjänä yli
menokautena kapilalii-inista sosialis
miin On vaon kiusittava työläisistä
ne harhakäsitykset joiden mukaan
yksistään raulialisen kehityksen ja jär
jestymisen avulla piiästään päämää
rään ottamatta huomioon valtiota ol
lenkaan Knikellaiset työläisten vähä
pätöisetkin liikehtimiset joutuvat kos
ketuksiin valtiovallan kanssa tavalla
tai toisella Sempä tähden nykyaika
na enemmän kuin koskaan ennen on
työläisten pyrittävä käymään käsiksi
itse valtiovaltaan Sillä kaikki työläis
ten laajaperäisimmät taistelut kapi
talismia vastaan kiertyvät lopulta
taisteluksi valtiovallasta siitä ei pääs
tä yli eikä ympäri Vain siltä pohjalta
on työläisiä kasvatettava ja järjestet
tävä tehtäköönpä se sitten missä ni
messä tahansa On jo aika heittää
väittelyt siitä onko valtiollinen toi
minta tarpeellista työläisille luokka
yk
kat-o:-
laifra r:' '--i! lm la tyiiva-:! mu klMl
m-l-t-il lv:-' Uli:'' El i-l til!i-i V 1-
aa yä no!! r i :n
järkiärä tekona
vavn kiiisiliää riiä r-a on (-JaMi-la t)u
J: J1 mj Uin luvHiana Sikäli kun
In-icn lukua ääiä li-iiäauyy kiijhäj
tu työiän kcalria li-:ää::t} y puute a-masi-a
siiliteeiisa ja läinä avna-iK-n
luiju-i-i painaa työväenluokkaa koko-naii-uudn:
-aan
Lapset eclu lavat ' tulcvaisuurlcn työ
pääonina on jonkun sanottu ja 101
työmarkkinoilla on suuri tungos las
kee tämän pääoman arvo
Tässä lauseessa on sanottu selvä
totuus vaikkakin se voi tuntua van
hentuneella niistä jotka ammattijär
jestöjänsä avulla ovat tottuneet osak
si tätä seikkaa määräillä Ammatti
järjestöillä kylläkin on jossain mää
rässä sanontavaltaa työpaikkoihin näh
den mutta jo tungos työmarkkinoilla
olisi pienempi olisi taloudellisilla jär
jestöillä paljon helpompi määrätä
palkkasuhteita eikä niiden alinomaa
taivitseisi olla sotajalalla pelkästään
suuremman palkan ja työpäivänly
hennyksen puolesta eli toisin sanoen
alinomaa askarrella kapitalistisen jär
jestelmän paikkaushommissa vaan
voisivat suunnata taistelunsa palkka
järjestelmän täydelliseen poistamiseen
ja sosialismin toteuttamiseen
11 F':tä
smn-i k:-'-tulva kfäii !u-juufa alil
la n iiMii Ha riiivik!:n -uii c
käsei ia kaikin l-ivtin va:!:ci'laa p-a-laisi
isctlin nc:iijiin knikuii
Hj v:n tnvaili-la on että valvcul
nut ja innostunut tave: uu-s li
nain:-:- joka ennen tarmokkaasti V'1
ottanut osaa 1 jokkataist-kilin
neiiä jossain tyävä'mjärjesiMä jae
naimisiin mentyään ei enää voi niin
tehdä Hcilli! syniyy useampia lap
sia kumpikin joutuu ankarammin
kuin koskaan ennen raatamaan per
heen elatukseksi ja hengen pitimiksi
ja sen kautta pakosta joutuvat he va
joamaan fyysilliseen ja henkiseen
tylsyyteen Seurauksena on että nä
mä entiset innostuneet toverit häviä
vät joukostamme ja jättävät aukon
luokkataistclurintamaansa Niille jot
ka työväenliikkeessä työväestön jär
jestämistyössä ahertavat on hyvin
tunnettua se seikka että sellaiset
työläiset joilla on suuri perhe ja
joille köyhyys on näyttäytynyt pelot
tavimmassa hahmossaan ja jotka täy
dellisesti ovat kadottaneet toivon pa
rempaan ja uskon itseensä ja voi
maansa avat juuri vaikeimmat jär
jestää Ja useammassa tapauksessa
ovat nämä takapajulla olevat juuri
suurten perheitten isiä ja äitejä
Kaiselemmepa asiaa miltä puolelta
i:iääii:- an
ranhimista
ä j-ik iä- 'a hci-iän I ipii-'-arn '--i-k-i
1 : -kl 1 it-tcina n turirto] as tyävä-
-!ikrn j'"-:n jekn voi ja -eka en
1-vk-ä oli :a ocr-a tnkil-iklin lyliäin
kioknn vnpnustaiiti-Iussa ! yUftin
nykyisissä olaissa on i-nnhäoio-n tyt
tää tätä heidän luokalleen ii rketiä
:-!vakiM:iii!n illoin kun lapsilauma
0-1 siu-ti joii-vasicin 50 pars-mininkin
käy muhrloriiseksi silloin kun lasten
siiltlimi-fsi-ä ymmärretään kayllöä
jäik--ii ja kun jaksetaan vapautua
!-: n rk k olualoista
Naiiasra oleva luokka päinvastoin
kouttca kiihottaa työläisiä siittämään
mahdollisimman paljon lapsia koska
niistä koituisi heidän riistelläväkscen
tarpeeksi paljon tuotannon reservi
armeijaa Yleensä ei meidän ja ka
pitalistiluokan välillä saa':a olla min
kään!assra etujen yhtymäkohtia - Se
pitää paikkansa tässäkin kysymyk
sessä sillä suuret lapsilaumat ovat
omansa pitämään niiden huoltajia
nöyrässä kuuliaisuudessa riistäjäluo
kalle kasvattaa sille loppumattomiin
nöyriä palvelijoita vastaisuuttakin var
ten jotavastoin tietoiset työläiset kes
kittävät voimiaan kapitalismia vas
taan ja kohdistavat kaiken huomionsa
siihen että heidän jälkeläisensä myös
kin tulevat tätä taistelua jatkamaan
ellen ät he itse sitä loppuun asti en
nätä suorittaa
M H