Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish Working Women in America
TOVERITAR
Tiia State Historicul Society
:! auch aa requlre an affltmcd tranalatlon according te Act ot Ocfc Itth 1117
Thla Istua of t
Painos 10316 Tiistaina Huhtikuun 19 p— Tuesday April l9th
1921— Yhdestoista Vuosik
No 16
Suomalaisille
Kuinka tavattoman tärkeätä on val
lankumouksellinen järjestämis- ja kas
vatustyö erikoisesti juuri työläisnais
tenkin keskuudessa siitä antaa jon
kunlaisen käsityksen alla julkaistu
'Soviet Russiasta" suomentamani ar
tikkeli kokonaisuudessaan ja erikoi
sesti se lause: "Venäjän vallanku
moukselliset puolueet eivät ennen So-vietti-Tasavallan
nousua koskaan puu
hanneet erikoisesti juuri 'naiskysy
myksen' suhteen" ja mitä tästä on
ollut seurauksena sen tämä kirjotus
mitä painavimmilla tosiseikoilla nyt
tuo julki Lukekaamme siis tarkasti
mitä se sanoo:
Työläis- ja talonpoikaisnainen Venä
jän yhteiskuntaelämässä
Pitkän aikaa on jo Venäjän kom
munistipuolue lakien pohjalla koetta
nut löytää keinoja joidenka avulla
se olisi saanut naiset ottamaan osaa
yhteiskunnalliseen ja politilliseen elä
mään Venäjällä Venäjän vallanku
moukselliset puolueet eivät ennen So-vietti-Tasavallan
nousua koskaan puu
hanneet erikoisesti juuri "naiskysy
myksen" suhteen Naisilla käsitettiin
aina olevan yhdenlaiset tai tasa-arvoi-set
edut puoluetoiminnassa ja niinpä
ottivatkin naiset toimintaan osaa sa
malla tavalla kuin miehetkin organi
seeraajina aatteenlevittäjinä ja puhu
jina Nainen taisteli barrikaadeilla ai
van kuten mieskin ja terroristisissa
järjestöissä olivat naiset pommien
heitossa aivan luonteenomaisena piir
teenä Luonnollisestikin vallanku
mousliikkeen alkuaikoina kun toimin
ta oli kaikinpuolin laitonta (maan
alaista) silloin olivat ne naiset aino
athan tilaisuudessa ottamaan osaa
toimintaan jotka olivat saaneet kor-
kemman koulukasvatuksen ja jotka
csottautuivat omaavansa oikein eri
koisen innostuksen ja tahdonvoiman
ja saattoivat onnistua vapauttamaan
itsensä ympäristöstään siinä määrin
että voivat ottaa osaa vallankumo
ukselliseen työhön Myöhemmin kyl-
Klara Zetkinin kirjottama ohjelmaluonnos iyöläisnaisliikettä varten
1) Kolmannen Internationaalen
toinen kongressi puolestaan vahvistaa
ensimäisen kongressin päätöslausel
man siitä että on välttämätöntä ho
rättää proletarlnaisten laajoissa jou
koissa luokkatietoisuus kasvattaa
heidät kommunistisessa hengessä ja
liittää heidät yhteen päättäväisinä
selvästi päämäärästään tietoisina it
seuhrautuvana kommunistivallanku
moukselllsina naisina Välttämätöntä
on proletarinaisten mitä tarmokkain
osanotto taisteluun kapitalismin ku
kistamisessa ja kommunismin toteut
tamisessa Kaikille naisille täytyy tur
vata - täydelliset yhteiskunnalliset oi
keudet että he voisivat kehittää sekä
kasvatuksellisen ja ammatillisen toi
minnan että äitiyden alalla solidaari
suuden siteillä yhteiskuntaan koko
naisuudessaan sidotun vapaan ihmis
yksilön kaikkia puolla Proletariaatin
tulee - saavuttaa yhteenliittymisyyttä
ja voimaa voittaakseen vallankumouk
sellisessa taistelussa porvarillista jär
jestelmää vastaan ja samoin uuden
järjestelmän vallankumouksellisessa
rakentamisessa saavuttaa mainitun
päämäärän saavuttamisen yhteiskun
nalliset edellytykset
2) Vanhan- ja uudenajan historia
opettaa meille että yksityisomistus
on viimeinen ja pahin syy siihen että
työläisnaisille
la naisvallankumouksellisten lukumää
rä lisääntyi ja laajeni sekä samalla
kiinnitti huomiota laajemmissa työ
läisjoukoissa Mutta he edelleenkin
olivat paikallisena joukkona mukana
Jälkeen vallankumouksen Venäjä tar
vitsi suunnattoman joukon vallanku
mouksellista väkeä Onnettomuudek
si oli aivan mahdotonta täyttää näin
suurten joukkojen tarvetta ja vielä
edelleenkin on paljon tekemätöntä
työtä tällä alalla Venäjän kansasta
olivat naiset enemmän takapajulla
kuin miehet ja sentähden olikin vält
tämätöntä luoda oikein erikoinen tek
nillinen koneisto joka kehitettiin si
ten että jokaiseen puoluekomiteaan
järjestettiin erikoinen naisosasto Saa
da tämä naisten keskuudessa toimi
tettava työ riippumattomaksi muista
osastoista oli se uutuus Venäjällä
jonka tähden sitä ei saatukaan käy
täntöön ilman hankausta ja vastaväit
teitä loppumatonta sarjaa vastalausei
ta ja protesteja pienen vähemmistön
taholta ennenkuin se hyväksyttiin
Kun tähän toimeen ryhdyttiin niin sii
hen käytiin käsiksi puhtaasti käy
tännöllistä tietä Olihan aivan mah
dotonta suurilla teoreettisilla suunni
telmilla lähestyä luku- ja kirjoitustai
dottomia työläis- ja talonpoikaisnai
sia jotka vuosituhansia olivat olleet
riippuvaisuuden sorronalaisuudessa
Käytännöllinen elävä työ heidän
heidän perheidensä ja lastensa kes
kuudessa tilanteen parantamiseksi
auttoi yksinkertaisiakin työläisnaisia
käsittämään sen erotuksen mikä val
litsee nykyisyyden ja menneisyyden
välillä Tämän tähden agitatsioni
toiminnallisesti (teon agitatsioni) tuli
siksi tunnuslauseeksi jonka mukai
sesti edellä selostettu työ suoritettiin
Venäjän naisten laajojen joukkojen
keskuudessa
I) Nämä naisosastot järjestivät suu
ren joukon puolueettomia kokouksia
naisten keskuuteen joidenka tarko
tuksena oli tutustuttaa naisia niihin
kysymyksiin joiden ratkasemiseen
mies pitää valtansa ja herruutensa
alaisena naista Vain yksityisomis
tuksen syntymisen ja vakiintumisen
ohella sekä orja että nainen ja hänen
lapsensa saattoivat tulla miehen o
maisuudeksi vain sillä pohjalla että
yksi ihminen pitää toista valtansa
alla saattoivat kehittää naisen riip
puvaisuus vaimona ja äitinä miehes
tä hänen alaisensa miehen vallan
alaisena oikeuttomuutensa perheessä
ja yhteiskunnallisessa elämässä Ja
tämä riippuvaisuus on säilynyt aina
tähän asti niinsanottujen sivistyskan
sojen keskuudessa niiden tavoissa ja
ennakkoluuloissa oikeudettomuutena
tai ainakin naisen oikeuksien supista
misena lain edessä hänen huonon ase
mansa perheessä valtiossa ja yhteis
kunnassa häneen kohdistuvana hen
kisenä holhouksena ja älyllisenä ta
kapajuisuutenaan Äidin työn liian
pieneksi arvioimisena yhteiskunnalle
Europfn sivistyskansojen keskuudes
sa tähän asiaintilaan on myötävaikut
tanut se seikka että nainen ammatti
kuntajärjestyksen kehittyessä tuli
sysäytettyä yhteiskunnallisen tavara
tuotannon piiristä ja oli pakoitett'1
rajoittamaan toimintansa yksinomaan
kotitalouteen ja oman perheensä pii
riin Sitä varten että nainen tulisi täy
heitä osaaottamaan tarvittiin Koke
mus osotti että näistä neuvotteluko
kouksista tuli kommunismin joukko
kouluja ja lähteitä joista voidaan am
mentaa voimat uuden elämän luomi
seksi 2) Kokonaan uusi muoto harjot
taa agitatsionia ja aatteen levittämis
tä olivat naisten tehdasedustajien ta
lonpoikaisedustajien kokoukset Kai
kissa kaupungeissa oli tällaisia edus
tajia heidät valittiin tavallisesti joka
paikassa saman lukumäärän perus
teella nimittäin yksi jokaista 50 koh
ti ja heidän toimintakautensa oli kol
me kuukautta He olivat jatkuvassa
kosketuksessa ja vuorovaikutuksessa
tehtaissa työskentelevien työläisnais
ten kanssa Tekivät näille tiliä toi
minnastaan He ottivat aktiivisesti
osaa niihin moninaisiin tehtäviin joi
ta Soviettihallituksen eri laitosten ja
elimien taholta suoritettiin Näiden
naisedustajain kokouksessa systemaat
tisesti järjestettiin keskusteluja kai
kista niistä kysymyksistä jotka koski
vat Soviettijärjestelmää sen ohjelmaa
ja rakennetta Sen kolmen kuukau
den kuluttua jonka nämä edustajat
olivat toimessaan tämän toimen ylei
senä luonteenomaisena vaikutuksena
heihin oli että useammat näistä puo
lueettomista edustajanaisista liittyivät
kommunistipuolueeseen
3) Aivan yhtä vaikeata oli lähes
tyä perheen äitejä kuin oli ollut maa
seuduilla päästä kosketukseen talon
poikaisnaisten kanssa Mutta työ on
jo alettu tälläkin alalla ja missä ikä
nä on toimittu systemaattisesti siel
lä on saavutettu hyviä tuloksia Jo
kaisessa piirissä on mies taikka nais
järjestäjä joka kulkee asunnosta toi
seen ja kokoaa perheenäitejä yhteisiin
kokouksiin ja koettaa tutustuttaa ja
innostuttaa heitä asuntokomiteain teh
täviin Jokaisessa Pietarin tällaisessa
kokouksessa valitaan yksi naisedusta
ja työläisnaisten osastoon Lokakuus
sa vuonna 1920 oli Pietarissa 1000
tällaista naisedustajaa
4) Ammattiunioista jotka ovat
työväenluokan joukkojärjestöjä teh-
sin tasa-arvoiseksl — todellisuudessa
eikä ainoastaan tyhjissä lakipykälissä
jotka jäävät vain paperille etlä hän
kuten mieskin voisi mahdollisuuden
vapaasti kehittää ihmisellistä yksilöl
lisyyttään sitä varten on välttämätön
tä kaksi pää ehtoa Täytyy ensiksikin
hävittää tuotantovälineitten yksityiti
omistus asettamalla sensijaan yhteis
kunnallisen omistuksen toiseksi on
välttämätöntä sijoittaa naisen toimin
ta yhteiskunnallisen tuotannon pro
sessiin sellaisessa yhteiskunnassa jo
ka ei enää ole tunteva orjan riistä
mistä Vain naiden kahden ehdon
täyttyminen vapauttaa vaimon perho
elämästä ja äidin taloudellisesta riip
puvaisuudesta mieheensä nähden ja
teollisuuselämässä proletaarinaisen
joka tekee ammattityötä — taloudel
lisesta sorrosta ja kapitalistisesta
riistosta Silloin eivät naisen arvok
kaat voimat ja lapset enää tule tu
houtumaan hänen yksipuolisten ja lii
an raskaitten tehtäväinsä vuoksi jot
ka kotitalous äidin velvollisuus ja
ammattityö hänelle sälyttävät Silloin
avautuuu näiden molempien toiminta
muotojen sopusointuinen yhdistämi
sen mahdollisuus Vain näiden kau
den ehdon täyttäminen on takeena
siitä että nainen kaikin puoiisestl
kehitettyäan voimiaan ja kykyjään
tiin nyt työläisnaisten politilligia kas
vatuskouluja 5) Talonpoikaisnaisten keskuudes
sa työskenteleminen on sangen vai
keata joka sentähden ei olekaan tuot
tanut niin loistavia tuloksia kuin mi
tä on saavutettu tehtaissa työskente
levien naisten keskuudessa Venäjän -talonpoikaisnaisilla
on pikkuporvaril
linen mailmankatsomus hänen tietä
mättömyytensä sekä hänen miehes
tään ja perheestään riippuvaisuutensa
kaikki nämä ovat ne esteet jotka täy
tyy ensin voittaa ennenkuin tnlcn
poikaicnaisessa itsetietoisuus herää
Mutta vastuksista huolimatta vnlcn
säteet alkavat jo loistaa vuossataijen
pimeyden lävitse vaikkakin se viti
on heikkoa Sekä maalla että kau
pungissa pannaan toimeen puolueet
tomia kokouksia Talonpoikaisnaisct'
jotka tulevat edustajina näihin koko
uksiin useinkin kuuntelevat kommu
nistisia puhujia epäluottamukselta e
sittävät heille ylenpalttisen miUivän
kysymyksiä protesteeraavat ja kui
tenkin lopuksi ilmottavat clevnnsa
valmiita liittymään kommunistipuolu
eeseen ja kannattamaan Soviettihalli
tusta sen toiminnassa Talonpciktiis
naiset ottavat osaa klupien kirjasto
jen ja ryhmien y m järjestämiseen
Erityisemmin ovat nuoret tytöt tar
mokkaita näissä tehtävissä
6) Se työ mikä on sucrilrlliiva
maataviljelevien talonpoikaitna isien
kuin myös maaseudun kommunistisis
sa yhdyskunnissa ja ko-operativixissa
osuuskunnissa olevien naisten keskuu
dessa muodostaa huomattavan oon
vallankumouksellisesta agitalsioninta
Nämä luokat muodostavat puolipro
letaarisen elementin ja kun heidiit en
sin saadaan liittymään maanviljclys
kommuuneihinr niin on heidiit ver
rattain helppo järjestää
Yli koko Sovietti-Venäjän ctltivafc
naieet osaa kommunistisiin lauantai
taikoihin jolloin työläiset tekevät va
paaehtoisesti työtä suoranaisesti So
vietiitasavallan hyväksi Syyskuussa
1920 Moskovassa kommunistisiin lau-
Mttv mi— n
tulee yhdenvertaiseksi taeavelvoiM
seksl Juovaksi työntekijäksi yhden
vertaisten ja tasavelvollisten työtiilh
keväin yhteiskunnassa Silloin hiinon
ammatillinen toimintansa sulautuu
yhteen äitiysvelvollisuuden kalinsa
yhtenäisen valmiiksi eliimänlolmin
nan piiriksi
3) Porvarillinen naisliike on osoit
tautunut kykenemättömäksi hankki
maan täyttä oikeutta ja ihmisarvoa
kaikille naisille Tietysti so on saa
vuttanut sangen tärkeän periaatteel
lisen menestyksen: porvarillinen yh
teiskunta ja valtio ovat oivallisesti
luopuneet siitä ennakkoluulosta että
nainen on suhteellisesti vähempiar
voinen ja samalla kun he ovat tun
nustaneet hänen oikeudellisen tasv
arvoisuutensa ovat he myös tunnus
taneet hänet yhteiskunnallisesti yh
denarvoiseksi miehen kanssa Mutia
käytännössä noitien vaadittavien nail
ten oikeuksien toteuttaminen cn pää
asiallisesti vaan kapitalistisen järjes
telmän palauttamista omiHtavain luok
kain naisten etuja silmällä pitäen
Proietfiarinaisten työkansan tavaton
enemmistö päinvastoin jää edelleen
kin sorron ja riiston uhriksi Ja he i
dän yksilöllisyytensä oikeutensa J-i
etunsa kohtaavat vain halveksumista
(Jatko toisella sirolla)