Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (April 19, 1921)
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish Working Women in America TOVERITAR Tiia State Historicul Society :! auch aa requlre an affltmcd tranalatlon according te Act ot Ocfc Itth 1117 Thla Istua of t Painos 10316 Tiistaina Huhtikuun 19 p— Tuesday April l9th 1921— Yhdestoista Vuosik No 16 Suomalaisille Kuinka tavattoman tärkeätä on val lankumouksellinen järjestämis- ja kas vatustyö erikoisesti juuri työläisnais tenkin keskuudessa siitä antaa jon kunlaisen käsityksen alla julkaistu 'Soviet Russiasta" suomentamani ar tikkeli kokonaisuudessaan ja erikoi sesti se lause: "Venäjän vallanku moukselliset puolueet eivät ennen So-vietti-Tasavallan nousua koskaan puu hanneet erikoisesti juuri 'naiskysy myksen' suhteen" ja mitä tästä on ollut seurauksena sen tämä kirjotus mitä painavimmilla tosiseikoilla nyt tuo julki Lukekaamme siis tarkasti mitä se sanoo: Työläis- ja talonpoikaisnainen Venä jän yhteiskuntaelämässä Pitkän aikaa on jo Venäjän kom munistipuolue lakien pohjalla koetta nut löytää keinoja joidenka avulla se olisi saanut naiset ottamaan osaa yhteiskunnalliseen ja politilliseen elä mään Venäjällä Venäjän vallanku moukselliset puolueet eivät ennen So-vietti-Tasavallan nousua koskaan puu hanneet erikoisesti juuri "naiskysy myksen" suhteen Naisilla käsitettiin aina olevan yhdenlaiset tai tasa-arvoi-set edut puoluetoiminnassa ja niinpä ottivatkin naiset toimintaan osaa sa malla tavalla kuin miehetkin organi seeraajina aatteenlevittäjinä ja puhu jina Nainen taisteli barrikaadeilla ai van kuten mieskin ja terroristisissa järjestöissä olivat naiset pommien heitossa aivan luonteenomaisena piir teenä Luonnollisestikin vallanku mousliikkeen alkuaikoina kun toimin ta oli kaikinpuolin laitonta (maan alaista) silloin olivat ne naiset aino athan tilaisuudessa ottamaan osaa toimintaan jotka olivat saaneet kor- kemman koulukasvatuksen ja jotka csottautuivat omaavansa oikein eri koisen innostuksen ja tahdonvoiman ja saattoivat onnistua vapauttamaan itsensä ympäristöstään siinä määrin että voivat ottaa osaa vallankumo ukselliseen työhön Myöhemmin kyl- Klara Zetkinin kirjottama ohjelmaluonnos iyöläisnaisliikettä varten 1) Kolmannen Internationaalen toinen kongressi puolestaan vahvistaa ensimäisen kongressin päätöslausel man siitä että on välttämätöntä ho rättää proletarlnaisten laajoissa jou koissa luokkatietoisuus kasvattaa heidät kommunistisessa hengessä ja liittää heidät yhteen päättäväisinä selvästi päämäärästään tietoisina it seuhrautuvana kommunistivallanku moukselllsina naisina Välttämätöntä on proletarinaisten mitä tarmokkain osanotto taisteluun kapitalismin ku kistamisessa ja kommunismin toteut tamisessa Kaikille naisille täytyy tur vata - täydelliset yhteiskunnalliset oi keudet että he voisivat kehittää sekä kasvatuksellisen ja ammatillisen toi minnan että äitiyden alalla solidaari suuden siteillä yhteiskuntaan koko naisuudessaan sidotun vapaan ihmis yksilön kaikkia puolla Proletariaatin tulee - saavuttaa yhteenliittymisyyttä ja voimaa voittaakseen vallankumouk sellisessa taistelussa porvarillista jär jestelmää vastaan ja samoin uuden järjestelmän vallankumouksellisessa rakentamisessa saavuttaa mainitun päämäärän saavuttamisen yhteiskun nalliset edellytykset 2) Vanhan- ja uudenajan historia opettaa meille että yksityisomistus on viimeinen ja pahin syy siihen että työläisnaisille la naisvallankumouksellisten lukumää rä lisääntyi ja laajeni sekä samalla kiinnitti huomiota laajemmissa työ läisjoukoissa Mutta he edelleenkin olivat paikallisena joukkona mukana Jälkeen vallankumouksen Venäjä tar vitsi suunnattoman joukon vallanku mouksellista väkeä Onnettomuudek si oli aivan mahdotonta täyttää näin suurten joukkojen tarvetta ja vielä edelleenkin on paljon tekemätöntä työtä tällä alalla Venäjän kansasta olivat naiset enemmän takapajulla kuin miehet ja sentähden olikin vält tämätöntä luoda oikein erikoinen tek nillinen koneisto joka kehitettiin si ten että jokaiseen puoluekomiteaan järjestettiin erikoinen naisosasto Saa da tämä naisten keskuudessa toimi tettava työ riippumattomaksi muista osastoista oli se uutuus Venäjällä jonka tähden sitä ei saatukaan käy täntöön ilman hankausta ja vastaväit teitä loppumatonta sarjaa vastalausei ta ja protesteja pienen vähemmistön taholta ennenkuin se hyväksyttiin Kun tähän toimeen ryhdyttiin niin sii hen käytiin käsiksi puhtaasti käy tännöllistä tietä Olihan aivan mah dotonta suurilla teoreettisilla suunni telmilla lähestyä luku- ja kirjoitustai dottomia työläis- ja talonpoikaisnai sia jotka vuosituhansia olivat olleet riippuvaisuuden sorronalaisuudessa Käytännöllinen elävä työ heidän heidän perheidensä ja lastensa kes kuudessa tilanteen parantamiseksi auttoi yksinkertaisiakin työläisnaisia käsittämään sen erotuksen mikä val litsee nykyisyyden ja menneisyyden välillä Tämän tähden agitatsioni toiminnallisesti (teon agitatsioni) tuli siksi tunnuslauseeksi jonka mukai sesti edellä selostettu työ suoritettiin Venäjän naisten laajojen joukkojen keskuudessa I) Nämä naisosastot järjestivät suu ren joukon puolueettomia kokouksia naisten keskuuteen joidenka tarko tuksena oli tutustuttaa naisia niihin kysymyksiin joiden ratkasemiseen mies pitää valtansa ja herruutensa alaisena naista Vain yksityisomis tuksen syntymisen ja vakiintumisen ohella sekä orja että nainen ja hänen lapsensa saattoivat tulla miehen o maisuudeksi vain sillä pohjalla että yksi ihminen pitää toista valtansa alla saattoivat kehittää naisen riip puvaisuus vaimona ja äitinä miehes tä hänen alaisensa miehen vallan alaisena oikeuttomuutensa perheessä ja yhteiskunnallisessa elämässä Ja tämä riippuvaisuus on säilynyt aina tähän asti niinsanottujen sivistyskan sojen keskuudessa niiden tavoissa ja ennakkoluuloissa oikeudettomuutena tai ainakin naisen oikeuksien supista misena lain edessä hänen huonon ase mansa perheessä valtiossa ja yhteis kunnassa häneen kohdistuvana hen kisenä holhouksena ja älyllisenä ta kapajuisuutenaan Äidin työn liian pieneksi arvioimisena yhteiskunnalle Europfn sivistyskansojen keskuudes sa tähän asiaintilaan on myötävaikut tanut se seikka että nainen ammatti kuntajärjestyksen kehittyessä tuli sysäytettyä yhteiskunnallisen tavara tuotannon piiristä ja oli pakoitett'1 rajoittamaan toimintansa yksinomaan kotitalouteen ja oman perheensä pii riin Sitä varten että nainen tulisi täy heitä osaaottamaan tarvittiin Koke mus osotti että näistä neuvotteluko kouksista tuli kommunismin joukko kouluja ja lähteitä joista voidaan am mentaa voimat uuden elämän luomi seksi 2) Kokonaan uusi muoto harjot taa agitatsionia ja aatteen levittämis tä olivat naisten tehdasedustajien ta lonpoikaisedustajien kokoukset Kai kissa kaupungeissa oli tällaisia edus tajia heidät valittiin tavallisesti joka paikassa saman lukumäärän perus teella nimittäin yksi jokaista 50 koh ti ja heidän toimintakautensa oli kol me kuukautta He olivat jatkuvassa kosketuksessa ja vuorovaikutuksessa tehtaissa työskentelevien työläisnais ten kanssa Tekivät näille tiliä toi minnastaan He ottivat aktiivisesti osaa niihin moninaisiin tehtäviin joi ta Soviettihallituksen eri laitosten ja elimien taholta suoritettiin Näiden naisedustajain kokouksessa systemaat tisesti järjestettiin keskusteluja kai kista niistä kysymyksistä jotka koski vat Soviettijärjestelmää sen ohjelmaa ja rakennetta Sen kolmen kuukau den kuluttua jonka nämä edustajat olivat toimessaan tämän toimen ylei senä luonteenomaisena vaikutuksena heihin oli että useammat näistä puo lueettomista edustajanaisista liittyivät kommunistipuolueeseen 3) Aivan yhtä vaikeata oli lähes tyä perheen äitejä kuin oli ollut maa seuduilla päästä kosketukseen talon poikaisnaisten kanssa Mutta työ on jo alettu tälläkin alalla ja missä ikä nä on toimittu systemaattisesti siel lä on saavutettu hyviä tuloksia Jo kaisessa piirissä on mies taikka nais järjestäjä joka kulkee asunnosta toi seen ja kokoaa perheenäitejä yhteisiin kokouksiin ja koettaa tutustuttaa ja innostuttaa heitä asuntokomiteain teh täviin Jokaisessa Pietarin tällaisessa kokouksessa valitaan yksi naisedusta ja työläisnaisten osastoon Lokakuus sa vuonna 1920 oli Pietarissa 1000 tällaista naisedustajaa 4) Ammattiunioista jotka ovat työväenluokan joukkojärjestöjä teh- sin tasa-arvoiseksl — todellisuudessa eikä ainoastaan tyhjissä lakipykälissä jotka jäävät vain paperille etlä hän kuten mieskin voisi mahdollisuuden vapaasti kehittää ihmisellistä yksilöl lisyyttään sitä varten on välttämätön tä kaksi pää ehtoa Täytyy ensiksikin hävittää tuotantovälineitten yksityiti omistus asettamalla sensijaan yhteis kunnallisen omistuksen toiseksi on välttämätöntä sijoittaa naisen toimin ta yhteiskunnallisen tuotannon pro sessiin sellaisessa yhteiskunnassa jo ka ei enää ole tunteva orjan riistä mistä Vain naiden kahden ehdon täyttyminen vapauttaa vaimon perho elämästä ja äidin taloudellisesta riip puvaisuudesta mieheensä nähden ja teollisuuselämässä proletaarinaisen joka tekee ammattityötä — taloudel lisesta sorrosta ja kapitalistisesta riistosta Silloin eivät naisen arvok kaat voimat ja lapset enää tule tu houtumaan hänen yksipuolisten ja lii an raskaitten tehtäväinsä vuoksi jot ka kotitalous äidin velvollisuus ja ammattityö hänelle sälyttävät Silloin avautuuu näiden molempien toiminta muotojen sopusointuinen yhdistämi sen mahdollisuus Vain näiden kau den ehdon täyttäminen on takeena siitä että nainen kaikin puoiisestl kehitettyäan voimiaan ja kykyjään tiin nyt työläisnaisten politilligia kas vatuskouluja 5) Talonpoikaisnaisten keskuudes sa työskenteleminen on sangen vai keata joka sentähden ei olekaan tuot tanut niin loistavia tuloksia kuin mi tä on saavutettu tehtaissa työskente levien naisten keskuudessa Venäjän -talonpoikaisnaisilla on pikkuporvaril linen mailmankatsomus hänen tietä mättömyytensä sekä hänen miehes tään ja perheestään riippuvaisuutensa kaikki nämä ovat ne esteet jotka täy tyy ensin voittaa ennenkuin tnlcn poikaicnaisessa itsetietoisuus herää Mutta vastuksista huolimatta vnlcn säteet alkavat jo loistaa vuossataijen pimeyden lävitse vaikkakin se viti on heikkoa Sekä maalla että kau pungissa pannaan toimeen puolueet tomia kokouksia Talonpoikaisnaisct' jotka tulevat edustajina näihin koko uksiin useinkin kuuntelevat kommu nistisia puhujia epäluottamukselta e sittävät heille ylenpalttisen miUivän kysymyksiä protesteeraavat ja kui tenkin lopuksi ilmottavat clevnnsa valmiita liittymään kommunistipuolu eeseen ja kannattamaan Soviettihalli tusta sen toiminnassa Talonpciktiis naiset ottavat osaa klupien kirjasto jen ja ryhmien y m järjestämiseen Erityisemmin ovat nuoret tytöt tar mokkaita näissä tehtävissä 6) Se työ mikä on sucrilrlliiva maataviljelevien talonpoikaitna isien kuin myös maaseudun kommunistisis sa yhdyskunnissa ja ko-operativixissa osuuskunnissa olevien naisten keskuu dessa muodostaa huomattavan oon vallankumouksellisesta agitalsioninta Nämä luokat muodostavat puolipro letaarisen elementin ja kun heidiit en sin saadaan liittymään maanviljclys kommuuneihinr niin on heidiit ver rattain helppo järjestää Yli koko Sovietti-Venäjän ctltivafc naieet osaa kommunistisiin lauantai taikoihin jolloin työläiset tekevät va paaehtoisesti työtä suoranaisesti So vietiitasavallan hyväksi Syyskuussa 1920 Moskovassa kommunistisiin lau- Mttv mi— n tulee yhdenvertaiseksi taeavelvoiM seksl Juovaksi työntekijäksi yhden vertaisten ja tasavelvollisten työtiilh keväin yhteiskunnassa Silloin hiinon ammatillinen toimintansa sulautuu yhteen äitiysvelvollisuuden kalinsa yhtenäisen valmiiksi eliimänlolmin nan piiriksi 3) Porvarillinen naisliike on osoit tautunut kykenemättömäksi hankki maan täyttä oikeutta ja ihmisarvoa kaikille naisille Tietysti so on saa vuttanut sangen tärkeän periaatteel lisen menestyksen: porvarillinen yh teiskunta ja valtio ovat oivallisesti luopuneet siitä ennakkoluulosta että nainen on suhteellisesti vähempiar voinen ja samalla kun he ovat tun nustaneet hänen oikeudellisen tasv arvoisuutensa ovat he myös tunnus taneet hänet yhteiskunnallisesti yh denarvoiseksi miehen kanssa Mutia käytännössä noitien vaadittavien nail ten oikeuksien toteuttaminen cn pää asiallisesti vaan kapitalistisen järjes telmän palauttamista omiHtavain luok kain naisten etuja silmällä pitäen Proietfiarinaisten työkansan tavaton enemmistö päinvastoin jää edelleen kin sorron ja riiston uhriksi Ja he i dän yksilöllisyytensä oikeutensa J-i etunsa kohtaavat vain halveksumista (Jatko toisella sirolla)