requlra an afflrmed trantlatlon acconflng to Act of Oct IBth 1817
The State Historioi SocbA
NH IV VEKFI AR
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
XX N E N K ANNATTAJA
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
No 1 3
Tiistaina Maaliskuun 29 p — Tuesday March 29th
1921— Yhdestoista Vuosik
L UOKKASIVEELLISYYS KA UNOKIRJALLISUUS
Thlt laaue of ch Toveritar
Me emme etsi siveellisyyden oi
kean siveellisyyden mittakaavaa us
kovaisten tavoin aina ja kaikkialla
paikkansa pitävistä "jumalallisista
käskyistä" joka on kirjoitettuna raa
matussa emme pidä oikean ja vää
rän mittakaavan perustuvan johon
kin synnynnäisten oikeustajuntaan
ihmisen oleelliseen luontoon" (Hu
go Grotius) tai meistä riippumat to
rnaan olemukseltaan ehdottomaan to
delliseen velvollisuuden tuntoon (Im
manuel Kant) Yleensä emme kehit
tele oikean ja väärän mittakaavaa
mistään ilmestyksistä ja vaistoista
Mutta emme myöskään ole niin nai
villa kannalla että uskoisimme ih
misten tekevän oikein siksi että "hy
vin kehittynyt ihminen4 tuntee suu
rempaa nautintoa palvellessaan lä
himaistaan kuin tyydyttäessään omia
ahtaita halujaan"
Käsityksemme siveellisyydstä oike
asta ja väärästä nojaa Darvinin ke
hitysoppiin Darvin todistaa että
voimallisemmat vaikutteet kaikessa
elimellisessä elämässä ovat itsesäilytys-
ja lajin säilytysvaisto Kuulu
runoilija Schiller sanoo saman aja
tuksen runollisesti sanoessaan että
ihmistä ja ihmiselämää eteenpäin vie
kaksi valtavaa viettiä: nälkä ja rak
kaus Olemassaolon ankara taistelu
se siis synnyttää kaikki elämän il
miöt ja niinpä myös siveellisyyden
Alemmilla asteilla on tämä ankara
olemassaolon taistelu "kaikkien so
taa kaikkia vastaan" Vähitellen kui
tenkin ihmiseksi kehittynyt eläin al
kaa huomata että olemassaolon tais
telulle osottautuu eduksi liittyä tois
ten yksilöiden kanssa yhteen kollek
tiiviseksi ryhmäksi ja näin vähitellen
lakkaa taistelu saman lajin yksilöiden
välillä ja sijalle astuu yksilöiden kol
lektiiviset taistelut vihollisia jia ja hei
tä ympäröiviä luonnonvoimia vastaan
Suvuksi ja heimoksi yhtyneiden yk
silöiden välillä kehittyy nyt määrät
tyjä suhteita jotka tavaksi muuttuen
määrittelevät yksilön moraalisen käyt
täytymisen toisiin saman ryhmän yk- Meikäläisten taholla jolloinkin pu
silöihin (lähimäisiin) Näin syntyy hutann hieman ylimielisesti kauno
siveellisyys ja kun siveyssäännöt eh- kirjallisuudesta ja pidetään enempi
dotonta tottelevaisuutta vaativiksi ta- arvottomana ajanvietteenä kaunokir
voiksi muuttuen kulkevat perintönä Jallisten teosten lukemista Kuul
sukupolvesta sukupolveen niin se ai- kaamme seuraavassa kirjoituksessa
kojen kuluessa muuttuu ihmisen luon- mitä Maxim Gorkij sanoo kaunokir
teen ominaisuudeksi vaistomaiseksi jallisuudesta:
tunteeksi joka näyttää lopulta syn- "Maapalloa ei ympäröi pelkkä il
nynnäiseltä man ja valon verho mutta erilaisten
Vielä on mainittava että tämä luovien henkisten voimien vaikutus
alkuperäinen tapasiveellisyys määrit- piiri tarmomme virtaukset josta on
telee kyllä heimon jäsenten välisiä kudottu taottu ja muovailtu kalkki
suhteita mutta lakkaa kaikki siveelli- se miltä pysyy ikuisesti siitä piiristä
nen velvoitus kun tulee kysymykseen ovat peräisin valtavat aatteet ko
suhde vieraaseen heimoon ja sen yk- neittemme korvia huumaava moni
silöihin Edelleen voimme todistaa mutkaisuus mahtavat temppelit jot
että niin kauan kuin alkuperäinen ka lävistävät huimaavien vuoristojeo
heimo elää kommunistisessa tuotannos kalliot siitä ovat peräisin kirjat
sa ja jaossa ei tapasiveellisyyttä suu- taulut runot miljoonat tonnit rati
resti rikota mutta kun syntyy eri yh- taa jotka siltoina halkovat leveitä
teiskuntaluokat silloin myös siveys- virtoja jotka riippuvat ilmassa niin
säännöt eivät ole enää niin sitovia ihmeellisellä keveydellä — siitä juon
Tämä todistaa vaan oikeaksi sen et- taa juurensa kaikki runous samalla
tä siveellisyys moraali on syntynyt kertaa painava ja hieno jalo ja herk
olemassaolon taistelun kautta ja si- kä
yeellisyyden tarkoitusperä on ihmisen _X]yn Ja lahdon voltettua luonnon
ja ihmssuvun elämän ylläpitäminen elementit ja eläin joka asuu ihmisia
ja kehittäminen ennen kaikkea in- „a wl_„ 4Hri„ttävät io3ma(tK
myyden rautamuuria iskevät älyn
Luonnollinen valinta ja lajin säily- mB _limifl „ ' ah ' ' h' „
tysvaisto on siis luonut siveellisyyden keutetul)a ylpeydelIä äIymme rajatt0
mutta mikä aiheuttaa siveellisyyden raas(a ponni6teIusta ja pain jskelsta
ponnistelusta jotka mitä loistavim
milla ja kauniimmalla tavalla ilmai
see kirjallisessa ja tieteellisessä luo
misessa Kirjallisuuden suuri arvo
on siinä että se syventää tuntoam
me että se laajentaa elämän tunte
mustamme antaa muodon tunteillem
me ja meissä herättää tämän elämyk
sen: kaikki aatteet kaikki työt ko-
maarattya kQ henkinen maai]ma ovat luodut ih
misten verellä ja hermoilla Se sa
noo meille että kiinalaisten Hen-Toy
on yhtä kuolettavasti tyydyttämätön
naisten rakkaudesta kuin espanjalai
nen Don Juan että abyssialainen ru
noilija laulaa samaa laulua rakkau
den ilosta ja tuskista kuin joku rans-
misen taloudellisen toiminnan turvaa
minen
tunnon edelleen kehittymisen? Marxin
mukaan siveellinen tunto kehittyy e
delleenkin olemassaolon taistelussa
mutta niin että aineelliset tuotanto
tavat tulevat määrääjiksi Näin muo
dostuu siveellisyys sikäli kun siveel
liset käsitteet kuuluivat inhimillisen
toiminnan taloudelliseen piiriin (yh
teiskunnallinen siveysoppi) luokkasi-
veellisyydeksi tukemaan
yhteiskuntaluokkaa ja sikäli kuin si
veeliiset ihanteet ovat tämän talou
dellisen piirin ulkopuolella ja vastaa
vat koko ihmiskunnan todellista pa
rasta ovat ne tämän luokkasiveelli
syyden turmelemia
kalainen että sama pateettisuus val
litsee jonkun japanilaisen geishan ja
Manon Lescaut rakkaudessa että mie
hen ikävyyden tunnetta joka koettaa
löytää naisessa sielunsa toisen puo
liskon on polttanut ja polttaa aina
kaikkien maiden ja aikojen ihmisten
sama lemmenliekki
Salamurha on yhtä tuomittava
Aasiassa kuin Europassa saituri!
venäläinen PIushkinon yhtä eurkutuf
tava kuin ranskalainen Granted
kaikkien maiden Tartuffet ovat tois
tensa näköisiä misanttoopit ihmisvi
haajat ovat kaikkialla yhtä kurjia J-
jokainen on alati ihastunut Ecn Qui
joten sukkeluuden ritarin varjon kos
ketuksesta Ja vihdoin kaikki ihmi
set puhuvat kaikilla kielillä vain Ka
masta aiheesta: itsestänsä ja kohta
lostansa Kaikkialla muistuttavat toi
siansa ihmiset joihin luonto on vuo
dattanut alhaisia vaistoja ykuin älyn
maailma tarjoo rajattoman vaihtele
vaisuuden Kaunokirjallisuus antaa vakuutta
valla selvyydellä tämän rajattoman
yhdenvertaisuuden ja tämän alitulrn
eroavaisuuden — kirjallisuus tiimi
elämän elävä peili joka heijastaa
henkisen elämämme kaikki moni
mutkaisuudet tyynollä alakuloifmmkl
la tai vihalla Dickensin heleällä nau
rulla tai Dostojewskin kauhealla ul
komuodolla toiveittemme koko maa
ilman jokapäiväsyyden seisovat lä
täköt sankaruutemme ja kehnputem
me kohtalon edessä rakkauden roh
keuden Ja vihan voiman teeskonto
lymme alhaisuuden ja valhoitteium'
häpeällisyyden innoittavan tyhmenty
misemme ja loppumattoman Uuntu
lumme kuolemaa vastaan liikuttavat
toivomme ja pyhät poriiitötittouiino
— kaiken sen josta maailma elää
kaiken joka panee ihmisten sydämet
sykähtelemään Kun kirjallisuus tut
kistelee ihmistä säälivän ystävän rii
millä tai tuomarin tuimalla katseel
la kun se tuntee ihmisen kanssa
'TVa M11
fTatVna tmcUi lw11a
AJAN LAULU
Juhlaruno kirj Richard Pesola
Synkkä ompi ajanlaulu
jota maailma laulelee
synkempi vielä ajantaulu
mitä kansat katselee:
Tykit jyskää vuotaa veri
vihan voimat vallitsee
aika häilyy niinkuin meri
jota myrsky hallitsee
Päivät ovat raskaat nämä
askartaa orjamielin
vaikea onpi aika tämä
laulaa juhlakielln
Kaikkialla valitusta
sorronkyytä saastaa
hetki onpi kolkko musta
oikeutta haastaa
Tämäkö nyt sivistyksen
on tulos — suuri pyhä'
tämäkö nyt valistuksen
vaikutusta yhä?
Orjuus ja kurjuusko on
tulos siitä työstä
mi sanottu on valohon
johtavan kansat yöstä?
Niinpä niin Tulos tää
on valtaluokkain luoma
Miss' versoo uutta elämää
sen eroittaapi uoma:
Toisella puolen sitä on
pantsaroitu valta
toisella puolen voittohon
käyvät orjat sorron alta
On taistelua on melskettä
ja kalvat kalskuaipl
Vanha maailma uuden tieltä
väistyä nyt saapi —
Tuo uusi maalima kimmeltää
nyt orjaln silmiin yössä
se loihtii uutta elämää
min' perustus on TYÖSSÄ
Nyt idän taivaalla hehkuvat ruskot
ja vilkkuvi toivojen valot
häipyvät siellä vanhat uskot
ja voittavat aattehet jalot
Se merkki on aamun koitosta
ja oikean suuresta voitosta
Vaikka synkältä kuinka nyt näyttääpi
ja yöhyt on yllämme musta
niin toivo vain mielemme täyttääpl
tuoden rintoihin lohdutusta:
Kohta päättyvä on tämä synkeä yö
ja valtahan nousee TYÖ
Se nousee vuoretkin siirtää pois
jos ne eteenpäin kulkua estää
se tämä kurjuuskansamme vois
vaikka mitäkin vaivoja kestää
kun voiton toivo sitä kannustaa
ja se omalle asialleen uhrata saa
Nyt lippumme alle astuos vain
sinäkin sorron lapsi
se vahvin turva sinulle on a in'
olet vaikka jo harmajahapsi:
Se kutsuvi rientohon virkeään
OIKEAN ELÄMÄN etsintään
Siis: sisko veli — kuka lienetkin
ällös lippuamme enää kaihda
voimaamme lisäävät pienetkin
vanha aatteesi jo uutehen vaihda
Se vain sulle voiton tuo
ja parhaimman onnen suo
III
Nyt tervetuloa työläisorjat
juhlanamme tänne
täällä saakoon aatteet norjat
täyttää elämänne
Tää on meidän touon päivä
aatteemme kylvön aika
Pois nyt yltä arki häivä
musta mielen taika!
Me olemme valon joukkoa
ja airueita uuden ajan
me pengomme joka loukkoa
ja herätämme joka majan
Me sodimme vastaan valheita
ja unta tiedottomuuden
Me vihaamme sortajia korskeita
noita esteitä ajan uuden
Me olemme kauan kärsineet
tätä yhteiskuntaamme kurjaa
kuin koirat luita järsineet
ja sietäneet osaamme nurjaa
Me olemme ryysyjä kantaneet
ja hikoilleet orjina työssä
me olemme kaikemme antaneet
Ja eläneet hengen yössä
Mut tt tä emme enää kauempaa
voi millään hintaa kestää
voimmehan vääryyttä alhaimpaa
toki yhteisvoimin estää
Taistohon käymme kuin miljoonat
muut
joiden elämä on onnetonta
Nyt alas huutavat tuhannet suut
tätä vääryyttä pohjatonta
Tämä joukko rohkea ja tyytymätcin
on majakkatulemme yössä
Tämä elämä jcs onkin sietämätöin
toki pelastus siitä on työssä
Sitä työtä me täällä teemme nyt
ja toivomme satoa sankkaa
Ei entinen työmme ole häipynyt:
SE KASVAA JO ORASTA VANKKAA
(Sulkujen sisäliä Iiuoniautettakoen
että tämä runo on lausuttu A la-Michiganin
kesäjuhlilla v 3938 Tetri)!
Musa Mioh — Tekijä)