Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, March 22, 1921, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thl Itsue of tho ToverlUr eonUIn no rtlclei ueh requlra an fflrmed trantlttlon aeeordlng to Act of Ocfc IBth 1117
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH WORKING VVOMEN IN AMERICA
AMERIKAN SUOMALAS
TEN TYÖLXISNAI8TEN
X Ä N E N K ANNATTAJA
Painosi 01 70
Tiistaina Maaliskuun 22 p— Tuesday March 22nd ' 1921-
otoista Vuosik
No 12
VIIMEINEN ORJATAR
KIRJ ALEX A KOLLONTAY
Vuosisatoja on Itämaan nainen vai
ennut ja vasta Venäjän köyhälistön
vallankumouksen mahtava vyöry on
nistui herättämään hänet vuosisatoja
kestäneestä horrostilastaan Sanoma
sosialismista yhteistyöstä ja yhteiskun
nallisesta järjestyksestä jotka nojau
tuvat toveruuden sukupuolten yhden
vertaisuuden ja yleisen solidarisuuden
perusteisiin vieri myrskyn sanomana
kaukaiseen Itään saakka ravistellen
sen moninaiset kirjavat joukot he
reille Itä rupesi liikehtimään Vuosi
satojen viha käskynhaltijoita ja rik
kaita kohtaan sydämessään kohosi
köyhyys kurottautuen punaista lippua
kohden joka on vapauden yhden
vertaisuuden ja yhteistyön tunnus
merkki Ja ensi kerran historiassa
kuuli Itämaan nainen vallankumous
kellojen kuminan kutsun joka tar
koitti häntäkin oikeudetonta oikeu
dettominta Häntä joka oli puoleksi
esine joka kirjaimellisesti otettuna
oli osa taloustarpeista häntä alistu
vaista mykkää työjuhtaa kutsui pu
nainen lippu yhteistyöhön yhtäläiseen
vallankumoussaavutusten omistami
seen Itämaan nainen kävi tarkkaavaisek
si kuunteli' Ensi kerran satojen
vuosien kuluttua hän kiskaisi huntun
sa kasvoiltaan yhtyen siihen vallan
kumoukselliseen joukkoon joka pyr
ki vapauden tunnusmerkkiä sosialis
min punaista lippua kohden
Jokainen Neuvostotasavallan olemaa
saolon jatkuva kuukausi joka laskee
työtätekeväin vallan peruskiviä lujit
taa samalla Idän kansojen ja eritoten
Itämaan naisten pyrkimyksiä Idän
kansojen historiallisessa kongressissa
Bakussa esiintyi ensi keran itämaalai
nen nainen puhemiehistössä Sovietti
Venäjän alueella jossa itämainen vä
estö on' vallitsevana samoinkuin Idän
tasavalloissa edistyy naisten heräämi
Kolmannen Internationalen toinen
kongressi päätti asettaa naissihteeris
tön ja järjestää K:n Internationalen
naisosaston Kansainväliseksi sihtee
riksi on nyttemmin valittu toveritar
Clara Zetkin Saksasta Kansainvälistä
vallankumouksellista työläisnaisliikettä
varten on sihteerin toimesta laadittu
teesi-ehdotukset joista tähän suomen
namme sen kohdan joka koskee Toi
sen Internationalen suhdetta kansain
välisen työläisnaisliikkeeseen
Syntyessään Toinen Internationale
piirsi lippuunsa myöskin taistelun
naisten täydellisestä yhdenvertaisuu
desta ja yhteiskunnallisesta vapautta
misesta Epäilemättä se suoritti ar
vokkaan ja hyvän asian sen kautta
että harjoitettuaan laajoissa joukoissa
propagandaa näiden vaatimusten hy
väksi se samalla selitti että näiden
vaatimusten täyttämiseksi on kapita
lismin hävittäminen ja sosialismin to
teuttaminen välttämätön että naisten
välillä jotka kuuluvat riistävään vä
hemmistöön ja naisten välillä jotka
kuuluvat riistettävään enemmistöön
on olemassa sovittamaton vastakoh
taisuus ja että pääoman palkkaor
jäin kesken kaikissa maissa samoin
kuin koko maailmassa vallitsee hei
dän sukupuolestaan huolimatta soli
daarisuuden veljellinen yhteys Se vel
voitti ammattiliittoja ja sosialistisia
puolueita kutsumaan riveihinsä köy
hälistön luokkataistelun tasa-arvoisi-
nen Neuvosto-Venäjän rakentamisen
vaikutuksesta johon ottavat osaa köy
himmät joukot luhistuu kuin taika
sauvan kosketuksesta Idän kansojen
eristäytyneisyys alkaa heidän voimien
sa yhteenliittämisen prosessi Esite
tään kysymys "molemman sukupuo
len oikeudesta yhtäläiseen sivistyk
seen" Paikallisten kansainsivistyso
sastojen ympärille kiertyy Idän nais
ten työ naisten jotka urheasti ovat
heittäneet huntunsa Persialaisten ta
tarilaiBten kesken on alkanut taistelu
huntuja vastaan
Teheranissa jossa pääoma on muo
kannut maaperän tulevalle työläisten
valtiolle pidettiin vallankumoukselli
sissa merkeissä naisten kongressi jon
ka tunnuslauseena oli "alas hunrut I
Turkestanissa jossa on korkealle
kehittynyt kotiteollisuus kasvaa yk
sityisten järjestöjen liike joka vetää
mukaansa naispuolisetkin kotiteolli
suustyöläiset Yhä useammin on pai
kallisissa oikeuslaitoksissa esillä avio
erojuttuja yhä selväpiirteisimmin vaa
tivat Itämaan naiset alkavaan talou
delliseen vapautumiseensa nojautuen
ihmisoikeuksiensa tunnustamista
Aserbeidshanissa ovat muhametti
laisnaiset naisosastojen johdon alaisi
na perustaneet klubin lastentarhan
räätälityöpajan ruokalan ja järjestä
neet alkeiskoulun aikuisille
Kaspiantakaisella alueella pidetään
aika-ajoittain edustajakokousten luon
toisia naisten kokouksia Siellä työs
kentelee yhdessä räätälien muhamet
tilaisnaisten ja venäläisten naisten
liitto
Samarkandissa on naisosastolla
myös muhamettilaisnaisosasto Bucha
rassa työskentelevät naisosastot niin
ikään Turkestanin toimeenpanevassa
komiteassa on neljä naisjäsentä jois
ta joku vielä kulkee hunnutettuna
Bashkiriasta työskennellään kal
Toinen Internationale ja työläisnaisliike
na jäseninä ja osanottajina Se vaa
ti että köyhälistönaisten kyvyt itse
puolustusta ja luokkaetujensa puo
lesta taistelua varten kehitettäisiin
pääomanomistajain riistovaltaa rajoit
tavien lakisäännösten yhteiskunnalli
sen huolenpidon voimaansaattamisen
ja heidän täydellisen poliittisen yhden
vertaisuuden tunnustamisen kautta
Se vaati sosialistisen naisliikkeen täy
dellistä eroamista porvarillisesta nais
liikkeestä Mutta huolehtimisen kaik
kien näiden vaatimusten toimeenpane
misesta yhdessä tahi toisessa määräs
sä samoin kuin todellisesta taistelusta
näiden tehtyjen päätösten puolesta
Toinen Internationale jätti kunkin
maan ammatillisille liitoille ja sosia
listisille puolueille Yleensä sanottuna
toteutettiin sen päätöksiä naisten oi
keuksista ja eduista vain sikäli kun
järjestyneet sosialistinaiset eri maissa
itse kykenivät saavuttamaan tämän
tuloksen köyhälistön järjestöiltä
Tieteisopin ja käytännön päätök
sen ja teon välinen kuilu eroittautui
varsin räikeästi naisten äänioikeus
vaatimuksessa Toinen Internationale
alli että siihen liittyneet järjestöt
Englannissa useiden vuosien kuluessa
puolustivat rajoitettua naisten äänioi
keutta jonka voimaansaattaminen o
lisi vain voimistuttanut omistavien
valtiollista mahtia ja samalla myös
yleisen äänioikeuden kaikille täysi
ikäisille vaatimusten vastustamisen voi
maa Se suhtautui välinpitämättömäs
mukki- ja kirgiisinaisten keskuudessa
Tatarilaisessa tasavallassa tatarilaisten
keskuudessa yksinpä kaukaisessa Idäs
säkin Tjumenissa on työ muhamet
tilaisnaisten keskuudessa käynnissä
ja puolueosastoillamme on siellä vah
vat juurensa
Käänne on tapahtunut Idän ja eri
toten Neuvostoliittotasavallan rajojen
sisällä olevien Blueiden nainen on he
rännyt ja pyrkii vapautukseensa Mei
dän tulee ymmärtää sitä ja avustaa
sitä saadaksemme sen kautta yksi kan
sa lisää suurten aatteitemme puolta
jaksi Kolmannen yleisvenäläisen naisten
edustajakokouksen yhteydessä työs
kenteli erikoinen itämaalaisten nais
ten osasto Tähän työskentelyyn otti
vat osaa muhamettilaisnaisten edus
tajat samoinkuin Neuvosto-Venäjän
itäisten alueiden ja Idän Neuvostota
savaltojen alueilla toimivien naisosas
tojen edustajat Edustajakokous päät
ti kutsua koolle helmikuun 1 päiväk
si itämaalaisten naisten yleisvenäläi
sen edustajakokouksen (Useista eri
syistä on kokous nyttemmin siirretty
huhtikuun I :ksi päiväksi)
Kokouksen käsiteltäväksi tulevat
seuraavat kysymykset:
1 Nykyinen tilanne
2 Neuvostohallitus ja Idän nainen
3 Idän naisten oikeudellinen aBe
ma ennen ja nyt
4 Kotiteollisuus ja Idän nainen
5 Äitiyssuojelus ja rintalasten huol
to 6 Kansainsivistys ja Idän nainen
Kokous tulee olemaan puolueeton
ja tulee sen tarkoituksena olemaan
sama kuin kaikkien naisten osastojen
kutsumien kokousten tarkoitukset:
koskemattoman maaperän perkaami
nen laajojen naisten joukkojen har
rastuksen herättäminen neuvostotyön
ti siihen tosiseikkaan kun Belgiassa
ja sen jälkeen Itävallassa suuren vaa
litaistelun aikana sosialidemokraatti
nen puolue ei esittänyt vaatimusta
yleisestä äänioikeudesta naisille To
sin Toisen Internationalen Stuttgartin
kongressi asetti eri maiden sosialide
mokraattisille puolueille velvollisuu
deksi tunnustaa taistelun yleisen ää
nioikeuden puolesta naiset siihen lu
kuun otettuina oleelliseksi ja välttä
mättömäksi osaksi yleisproletaarisesta
taistelusta äänioikeuden ja vallan puo
lesta sekä naisten äänioikeustaistelun
suorittamisen kokonaan riippumatto
mana porvarillisesta naisten ja demok
raattisesta liikkeestä kokonaan sivuut
tamalla reformistiset ja opportunisti
set menettelytavat Mutta tämäkin
päätös jäi vain paperille useimpiin
maihin nähden eikä se lainkaan estä
nyt Ranskan yhdistynyttä sosialisti
puoluetta rajoittautumaan pelkkiin
platonisiin parlamenttiehdotuksiin näis
ten äänioikeuden toteuttamisesta eikä
Belgian sos dem työväenpuoluetta
vielä edelleenkin jäämästä ehdotuk
siinsa naisten äänioikeudesta pappis
mielisten jälkeen
Toinen Internationale ilmaisi hä
peällistä heikkoutta ja rikollista toi
mintatapaa silloin kun sotaa käyvJs
sä ja puolueettomissa maissa sosia
listiset naiset tekivät ensimäisen hei
kon yrityksen työväenliikkeen johta
miseksi uudelle uralle asettaakseen
kansainvälisen kaikkien riistettyjen
kautta Neuvoston rakentamiseen ja
siihen osalliseksi saattaminen nnirlen
kasvattaminen kommunismin henges
sä sekä naisten terästäminen taistelua
varten työtätekevän kansan vihoitit la
vastaan ' Mutta ottaen huomioon ne
erikoisuudet elintavoissa ja taloudel
lisissa elinehdoissa joissa itämanlai
set kansat elävät päätettiin heti puo
luettoroan kokouksen jälkeen pitää
vielä kommunististen muhamettilus
naisten vuoristolaisnaisten sekä lrliUaä
työskentelevien puoluejäsenten kt n
ferenssi Tässä konferenssissa tullaan
käsittelemään kaikkia järjcstiimiaky
symykiiä sekä pohtimaan naisten o
sastojen lähimpiä tehtäviä Idän nais
ten vapauttamiseksi
Näitten toiminta Idässä tulee kes
kittymään kahteen päätehtävään :
naisten hajanaisten teollisuusvoimien
kokoamiseen ja ryhmitlämiseen niillä
aloilla joilla teollisuuspääoma on ju
raskaan kätensä Idän köyhälistön
päälle laskenut maanviljelystä ja kar
janhoitoa harjoittavien ainesten va
kinaisemmin paikallaan asuvien ja
paimentolaisheimojen ryhmitlämiseen
osuuskuntien maataloudellisten tehtä
vien ympärille yhdeltä puolelta loi
selta puolelta laajojen naisjoukkoji n
saattamiseen osalliseksi sivistys ja
valistustyöhön ja sen kautta valli I
liseen valistustyöhön Enemmän kuin
muualla tulee tiede ja sivistys Miissä
olemaan naisen vapauttamisen var
mimpana keinona Naisen vapouUa-
misen suurinta vihollista — mullata
— (pappia) ei voida voittaa muu
toin kuin laajalle levitettyä tietojen
rintaman avulla Mitä laajempi tämä
rintama on mitä enemmän se sna
aikaan Bitä ratkaisevampi on te is
ku jonka vuosisatoja kestäneestä Ii
nestään herännyt Idän köyhälistö yh
distynein voimin antaa länsimaijc Ilo
imperialismille
yhteenkuuluvaisuuden yläpuolelle so-siali-isänmaallislen
edustajain kentäl
listen taistelutunnuslauseiden pnkcit"
taakseen imperialistiset hallitukset
rauhaan kansainvälisten vallankumo
uksellisten esiintymisten kaulia jn val
mistaakseen maaperää työläisten kan
sainväliselle vallankumoustaistelu Ilo
valtiollisen vallan valtaamiseksi jn im
perialismin ja kapitalismin kukistami
seksi Toinen Internationale ei aino
astaan ollut kannattamatta tätä yri
tystä mutta antoi vaiteliaan myönny
tyksensä siihen että sen yhteyden
olevat eri maiden puolueet (niiiU n
etunenässä Saksan sosialidemokialia
— puolue joka oli ollut "maitina"
muille — alussa — järjestyneisyyden
ja taktillisen kouluutuksen esimeikil
lä ja myöhemmin hajaannuksen ja
voimattomuuden esimerkillä) halven
sivat sitä estivät kaikin keinoin par
jauksilla ja ilmiannoilla sen toteutu
mista Se vielä tätä nykyäkin myötä
vaikuttaa pääoman riistovallan lujit
tamiseksi toimii naisten täydelti-lä
vapautumista vastaan pettäen jouk
koja ja demokratismin parlamenta
rismin sosiali-isänmaallisuuden ja pa
sifismin ilveilyillä
loinen luiciimuunnic ci
noalakaan elintä jonka tehtävänä o
lisi ollut toiminta kansainvälisessä mit
takaavassa naisien etujen mukaistan
vaatimusten toteuttamiseksi SosinlMi
jo köyhäliBtönaisfen yhteenliittymisen
(Jatke toisea slnflla)