Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, March 15, 1921, Page 7, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 11
Tiistaina Maaliskuun 15 p — Tuesday March l5th
------ m '
Nuorten Osasto
- --T -- II J
LUOPIO
Kirj Jack London
Suom M N
(Jatkoa)
Se oli taas yksi päivä kaikkien
päivien joukossa ja kaikki päivät o
livat samanlaisia
Ja kuitenkin oli hänen elämässääa
ollut vaihtelua silloin kun hän muut
ti johonkin uuteen työhön tai oli sai
raana Kuuden vanhana hän oli pik
ku äiti ja pikku isä Willylle ja
toisille nuoremmille Seitsemän vuo
tiaana hän meni kutomoon täyttä
mään puolia Kahdeksanvuotiaana
hän sai työn toisessa tehtaassa Tä
mä hänen uusi työnsä oli ihmeelli
sen helppoa Hänen tarvitsi vain
istua ja ohjata pikku tikulla ohit
seen kiittävää kangasta Tämä kan
gasvirta tuli koneenkidasta kulkien
kuuman rullan yli ja mennen meno
jaan muualle Mutta Johnny oli ai
na samassa paikassa poissa päivän
valon ulottuvilta kaasuliekki loimu
ten alati hänen päänsä yläpuolella ja
hän itse oli osa koneistoa
Tässä työssä hän oli hyvin onnel
linen huolimatta kosteasta kuumuu
desta sillä hän oli vielä hyvin nuo
ri ja hänellä oli vielä unelmia ja
mielikuvia Hän uneksi ihmeellisiä
unelmia katsellessaan lakkaamatta
ohitseen kiitävää höyryävää kangas
ta Vaan tämä työnsä ei tarjonnat
liikuntoa se ei vaatinut ajattelua
ja hän alkoi unelmoida aina vähem
män ja vähemmän ja hänen mielensä
muuttui turraksi ja uneliaaksi Kum
minkin hän ansaitsi kaksi dollaria
viikossa ja tämä summa merkitsi
eroa alati kalvavan nälän ja ala
ravinnon välillä
Kymmenvuotiaana hän menetti tä
män työpaikan Syynä siihen oli
tuhkuri Kun hän parani hän sai
syön lasitehtaassa Palkka oli pa
rempi ja työ vaati taitoa Työ oli
kappaletyötä ja minkä ' taitavampi
hän oli siinä sitä enempi hän an
saitsi Tässä oli vaikutin jonka a
laisena hän kehittyi erinomaiseksi
työntekijäksi
Se oli yksinkertaista työtä sitoa
lasitappeja pieniin lapsipulloihin
Vyötäryksellään hän kantoi rihma
vyyhtiä Hän puristi pulloa polvil
laan jotta saattoi työskennellä mo
lemmin käsin Täten siis istuen
kymmentuntisia päiviä kumartunee
na polviensa yli hänen kapeat har
tiansa taipuivat kumaraan ja rinta
kehänsä painui sisään Se ei ollut
hyvä keuhkoille mutta hän sitoi kol
mesataa tusinaa pulloa päivässä
Työnjohtaja oli ylpeä hänestä ja
toi usein vieraita katsomaan häntä
Kymmenen tunnin ajalla kulki kol
mesataa tusinaa pulloa hänen kä
siensä läpi Se merkitsi sitä että
hän oli saavuttanut konemaisen täs
mällisyyden Hiin ei tehnyt ainoa
takaan tarpeetonta liikettä Jokai
nen hänen lainojensa käsivarsiensa
ja jokainen hänen kuihtuneiden sor
miensa lihasten liike oli nopea ja
varma Hän työskenteli ankarassa
jännityksessä josta oli seurauksena
että hän tuli hermostuneeksi öi
sin hänen lihaksensa aina nytkäti
telivät eikä hän voinut päivisinkään
laimistaa jännitystä ja levätä Hän
oli alituisessa jännityksessä ja li
hakset alati nytkähtelivät Hän
muuttui myöskin kelmeäksi ja nöhtä
yskä paheni entisestään Sitten otti
keuhkokuumeen kouriinsa hänen hei
kot keuhkonsa sisäänpainuneesa rin
nassaan ja hän menetti työnsä lasi
tehtaassa Sen jälkeen hän palasi samaan
hamppumyllyyn missä hän työsken
teli alussa puolain täyttäjänä Mutta
häntä odotti ylennys Hän oli hy
vä työntekijä Seuraavaksi hän työs
kenteli tärkkikoneessa ja myöhem
min hän pääsi kutomo osastoon Sen
jälkeen ei ollut muuta kuin lisään
tyvää työn tehokkuutta
Koneet kävivät nyt nopeammin
kuin silloin kun hän oli ensi aikoja
työssä ja hänen mielensä toimi hi
taammin Hän ei ollenkaan enää
unelmoinut vaikka hänen mielensä
oli varhaisempina vuosinaan ollut
täynnä unelmia Kerran hän oli ol
lut rakastunutkin Se oli siihen ai
kaan kun hän ensin alkoi ohjailla
kangasta kuuman rullan yli Hänen
rakastettunsa oli työnjohtajan tytär
Hän oli Johnnyä paljoa vanhempi
— nuori nainen — ja Johnny oli
hänet nähnyt ainoastaan etäältä
muutaman kerran Vaan se ei muut
tanut asiaa Hänen ohitsensa kii
tävän kankaan pintaan hän kuvaili
loistavia tulevaisuudenkuviaan jois
sa hän suoritti työn ihmeitä keksi
ihmeellisiä koneita pääsi tehtaan
isännäksi ja loppujen lopuksi sulki
rakastettunsa syliinsä ja suuteli hän
tä hellästi otsalle
Vaan tuo kaikki oli kaukaisessa
menneisyydessä ennen kuin hän oli
tullut liian vanhaksi ja väsyneeksi
rakastamaan Hänen rakastettunsa
oli jo kauan sitten mennyt avioliit
toon ja Johnnyn mieli oli vaipunut
nukuksiin Kuitenkin oli se ollut
ihmeellinen kokemus ja hän muiste
li sitä usein kuten muut miehet jv
naiset muistelevat aikoja jolloin ha
uskoivat haltioihin Hän ei ollut
milloinkaan uskonut haltioihin eikä
joulupukkiin Vaan hän oli uskonut
ehdottomasti siihen valoisaan tulvai
suuteen minkä hänen mielikuvituk
sensa oli luonut höyryävän kankaan
pintaan
Hän oli tullut hyvin varhain mie
heksi Kun hän seitsenvuotiaana
nosti ensimäisen työpalkkansa alkoi
hänen miehuusikänsä Eräänlainen
itsenäisyydentunne hiipi hänen ole
mukseensa ja hänen ja äitinsä väli
nen suhde muuttui Palkanansaitsija
na ja leivänhankkijana omaa työtän
sä tehden oli hän jotenkin enempi
tasa-arvoinen äidin kanssa Täydea
miehuuden hän saavutti täyttäessään
yksitoista jolloin hän meni yötyöhön
kuudeksi kuukaudeksi Yksikään lap
si ei pysy lapsena joka tekee yötyö
tä Hänen elämässään oli ollut joitakin
suuria tapauksia Yksi sellainen oli
kun hänen äitinsä osti Caltfornian
väskynöitä Kaksi muuta samanlais
ta oli jolloin hän keitti munavaahto
putinkia Tällöin oli äiti kertonut
erinomaisesta herkusta — "vaahto
saaresta" minkä hän jolloinkin lait
taa ja mikä on vieläkin parempaa
kuin munavaahtoputinki Vuosikau
sia oli Johnny odotellut sitä päivää
jolloin hän istuu pöytään edessään
astiallinen tuota ihmeellistä herkkua
kunnes hän vihdoin karkotti ajatuk
sen siitä saavuttamattomana ihan
teena Kerran hän löysi neljännes-dollarin
katukäytävältä Tämä myöskin
oli yksi suuri tapaus hänen elämäs
sään ja samalla traagillinen Hän
tiesi velvollisuutensa samalla hetkel
lä kun raha välähti hänen silmiinsä
— jo ennenkuin hän edes otti sen
ylös maasta Kotona kuten tavalli
sesti ei ollut riittävästi syötävää ja
kotiin hänen olisi pitänyt viedä tuo
raha kuten hän vei palkkansa joka
lauantai-ilta Oikea menettely tässä
oli aivan selvä vaan hän ei ollut kos
kaan saanut kuluttaa omaa rahaansa
ja hän kärsi kovaa makeisnälkäa
Hän aivan himoitsi makeisia joita
hän koko elämänsä aikana oli saanut
ainoastaan merkkipäivinä
Hän ei yrittänytkään pettää itseänsä
Hän tiesi sen olevan synti ja aivan
tahallisesti hän mässäsi viidellätoista
sentillä ostetuilla makeisilla Kym
menen senttiä hän säästi seuraavaa
mässäystä varten vaan kun hän ai
ollut tottunut säilyttämään rahaa
hän kadotti sen Tämä tapahtui sii
hen aikaan jolloin hän kärsi kovia
omantunnon tuskia teostansa ja se
oli hänen mielestään jumalan ran
gaistus Hänellä oli pelottava tunne
julman ja viluisen jumalan läheisyy
destä Jumala oli nähnyt ja oli ollut
nopea rankaisemaan vieläpä kieltäen
häneltä synnin täyden palkan
Hän muisteli aina tuota tapausta
yhtenä elämänsä suurena rikoksen-i
ja joka kerta sen muistaen heräsi
hänen omatuntonsa soimaten häntä
Se oli hänen elämänsä ainoa ikävä
salaisuus Käsityksensä asioista y
leensä sekä olosuhteensa vaikuttivat
sen että hän ajatteli tuota tekoansa
katuen Hän oli myöskin tyytymä
tön siihen tapaan miten hän tuon ra
han kulutti Hän olisi voinut sijoit
taa sen paljo paremmin ja myöskin
myöhemmin saadun kokemuksensa
perusteella jumalan nopeudesta hän
olisi voittanut hänet kuluttamalla ko
ko rahan yhdellä hurjalla kaappauk
sella Mielessään hän kulutti tuon
neljännes-dollarin tuhannen kertaa
uudelleen ja joka kerran paremmalla
menestyksellä
Hänen menneisyydessään oli eräs
toinenkin muisto himmeä ja haihtu
nut jonka hänen äitinsä julmat jalat
olivat hänen sieluunsa iskeneet Se
muisto oli enempi painajaisen kal
tainen kuin nähdyn konkreettisen a
sian muisto — se oli paremmin kuin
ihmisen rotumuisto joka saattaa hä
net tuntemaan putoavansa unissaan
kuten puissa asuvat esi-isämme en
nen muinoin
Tämä muisto ei palautunut hänen
mieleensä päivisin hänen ollessaan
täysin valveilla Se tuli aina yöllä
vuoteella ollessa juuri kun hänen ta
juntansa oli vaipumaisillaan uneen
Silloin hän aina heräsi säikähtyneenä
ja hetkisen ensimäisen tuskaisen va
vahduksen ajan hän tunsi makaavan
sa poikkipäin vuoteen jalkopäässä
Vuoteessa olivat hänen isänsä ja äi
tinsä epäselvät muodot Hän el ol
lut koskaan nähnyt isäänsä josta hä
nellä oli ainoastaan yk3i vaikutelma
— hänen julmat ja säälimättömät jal
kansa Elämänsä varhaisemmat muistot
säilyivät hänellä mielessä ja myö
häisempiä muistoja ei ollutkaan
Kaikki päivät olivat yhtäläisiä Ei
lispäivä tai viime vuosi olivat sama
kuin tuhannen vuotta — tai yksi mi
nuutti Mitään ei milloinkaan tapah
tunut Ei ollut mitään tapauksia
merkitsemään ajan kulkua Ja aika
ei kulkenut So seisoi alati palkal
laan Ainoastaan pyörivät koneet liik
kuivat eivätkä nekään liikkuneet
minnekään huolimatta siitä että ne
liikkuivat entistä nopeammin
Neljätoista vuotiaana hän meni työ
hön tärkkikoneeseen Se oli jo jät
tiläistapaus Vihdoin tapahtui jota
kin jota voisi muistaa enemmän kuin
yöllistä unta tai viikon työpalkkaa
Se merkitsi vissin ajankohdan Se
oli olympiakausi asia mistä laskea
aikaa "Kun minä menin tärkkihuo
neeseen" tai "jälkeen" tai "ennen"
kun minä menin tärkklhuoneeseen"
olivat lauseita usein hänen huulil
laan Kuudennentoista syntymäpäivänsä
hän vietti menemällä kutoma-osastolle
kutomakoneeseen Tässä oli taa
senkin kiihotin sillä työ oli kappale
työtä Ja hän edistyi siinä mainiosti
sillä hänessä oleva aines oli tehtai
den koneiden muovailemaa täydelli
seksi koneeksi Kolmen kuukauden
kuluttua hän käytti kahta kutomako
netta ja myöhemmin kolmea ja nel
jää Kutomakoneessa olonsa toisen vuo
den lopulla hän valmisti useamman
jaardin kangasta kuin kukaan kuto
ja ja kaksi kertaa niin paljon kuin
muutamat vähemmän taitavat Ja
kotona alkoi elämä tuntua vähemmän
puutteelliselta sikäli kuin hän saa
vutti ansaitsemiskykynsä täyden
määrän Ei kuitenkaan niin jotta hä
nen lisääntynyt ansionsa olisi ollut
yli tarpeiden Lapset kasvoivat no
peasti ja söivät enempi ja kävivät
koulua ja koulukirjat maksoivat pal
jon Ja näytti siltä että minkä no
peammin hän työskenteli sitä no
peammin kaikkien tavarain hinnat
kohosivat Vuokrakin kohosi vaikka
talo oli huonontunut ennestään keh
nosta korjauksien puutteessa
Johnny oli kasvanut pitemmäksi
vaan lisääntyneen mittansa tähden
hän näytti laihemmalta Hän oli'
myöskin hermostunut Hermostunei
suuden lisääntyessä hän muuttui oi
kullisemmaksi ja kärtylsemmäksl
Lapset olivat monen katkeran koko
muksen jälkeen oppineet varomaan
häntä Äiti kunnioitti häntä ansait
semiskykynsä vuoksi vaan hänen
kunnioitukseensa sekottui jollakla
tavalla pelkoa
Elämässä et ollut mitään iloisuut
ta hänelle Päivien kulkua hän oi
nähnyt ja yöt hän nukkui tajuttoma
na lihaksensa nytkähdellen Muut
ajat hän teki työtä ja hänen itseta
juntansa oli koneen itsetajuntaa Kai
ken tämän ulkopuolella hänen mie
lensä oli aivan tyhjä Ihanteita oi -hänellä
ollut ja vain yksi harhaluulo
nimittäin että hän Bai juoda erino
maista kahvia Hän oli työjuhta
Hänellä el ollut minkäänlaista hen
kistä elämää Ja kuitenkin hänen
mielensä salaisissa syvyyksissä hä
nen tietämättä punnittiin ja seulot
tiin jokainen hänen työtuntinsa jo
kainen käsiensä liiko jokainen lihas
tensa nytkähdys ja tehtiin valmis
tuksia tulevaista toimintasuuntaa var
ten mikä tulisi kummastuttamaan
häntä itseään sekä koko hänon pien
tä mailmaansa
Eräänä iltana kevätkesällä Johnny
tuli kotiin työstä tuntien itsensä ta
hattoman väsyneeksi Jlmassa tuntui
kiihkeän odottava tunne kun hän is
tuutui Illallispöytään vaan hiin ct
huomannut sitä Jurona ja äänettö
mänä hän istui koko aterian aja:i
konemaisesti syöden miiä hänen e-"
dessäiin oli Lapset huudahtelivat
"um" Ja "ah" ja maiskuttelivat huu
liaan vaan Johnny oli kuin kuollut
kaikelle tuolle
— Tiedätkö sinä mitä sinä nyt
syöt? kysyi äiti vihdoin toivottomana
Johnny katsoi hajamielisesti ruo
kaansa sekä äitiinsä
— Se on nyt "vaahtosaarta" julis
ti äiti voitokkaasti
— Oh sanoi Johnny
— "Vaahtosaarta"! huudahtivat lap
set kuorossa
— Oh sanoi Johnny taas Ja pa
rin kolmen suullisen jälkeen lisäsi:
minä luulen ettei minulla olo nälkä
tänä Iltana
Hiin laski pois lusikkansa siirsi
tuolinsa ulommaksi ja nousi uupu
neesti pöydästä
— Ja minä taidan mennä vuoteello
Hänen jalkansa raahustivat entistä
raskaammin kulkiessaan lattian yli
Riisuutuminen tuntui jättiläisen teh
tävällä ja äärettömältä turhuudelta
ja hän Itki heikosti kun hiin kömpi
vuoteelle kenkä vielä toisessa julas
sa Hän tunsi päänsä sisällä jonkun
kohoavan Ja paisuvan mikä teki hä
nen aivonsa raskaiksi ja sekaviksi
Hänen laihat sormensa tuntuivat yh
tä suurilta kuin hänen ranteensa ja
niiden päissä oli samanlainen tunno
kuin hänen aivoissaankin Pään ta
karaivoa pakotti aivan sietämättömäs
ti ja kaikkia jäseniä särki Häntä
pakotti joka paikasta Ja hänen
päässänsä alkoi miljoona kutomako
netta kirkua takoa räiskyä ja ul
voa Kaikki paikat olivat täynnä
lentäviä puolia Niitä syöksyi sisään
ja sekavasti tahtienkin välilse Itso
hän käytti tuhatta kutomakonetta ja
(Jatkoa kolmannella sivulla)