Tiistaina Maaliskuun 8 p — Tuesday March 8th
No 10
PÄÄOMAN
ALKUPERÄ
(Jatkoa ensimäis-rt& s! -uita)
keinotekoisesti on tehty nälänhätä
kin jotta siten saataisiin tavaroista
korkeammat hinnat! Vuonna 1860
kuoli yhdessä ainoassa englantilaisen
Indian maakunnassa miljoona ihmis
tä nälkään ja Englannin valtiokas
saa Intiassa rikastutettiin niillä kor
keilla hinnoilla joita nälkää näke
vät pakotettiin maksamaan elintar
peistaan Ne verot jotka yostolla
orjuudella ja murhalla täällä hankit-
♦ in VnlHvnt IrnMlnRA KIirODaan lii
muuttuivat siellä pääomaksi
Kuropan mannermaalla on teolli- vuoks( rupeaisin kuvailemaan sanoil
Buudenharjottajaia alkuperäinen pää- ]a meren mahtavuutta sille jolla ei
oma kotoisin osittain suorastaan Q]e s„mia j0„a nakisl- i_
valtiokassasta Mirabeau sanoi:
"Miksi etsisimme niin kaukaa syitä
Saksin kukoistavaan teollisuuteen en
nen 7-vuotista sotaa? Valtiovelka
han nousee sen hyväksi 180 miljoo
naan" Sitä mukaa kuin kapitalistinen
tuotantotapa kehittyi menetti se kai
ken häpeäntunteensa Kalkki mikä
oli avuksi pääoman lisäämiseen hy- ens)mäiaen päivän tammikuun nume
väksyttiin vaikkapa se olisi ollut rossa naemme kirjoituksen joka ku
kaikkein alhalsinta keinottelua vaa kahden naisen kohtaloa Novoni-
Työläisten ja työvälineitten erot-
tammen toisistaan jona loisena puu-
Ien yhteiskunnan tuotantovälineet ja
elämiskeinot muutetaan pääomaksi
ja toiselta puolen väestön suuri jouk
ko tulee palkkaorjiksi "vapaan" työ
läisen nimellä — se on viimeisen
historian ajanjakson tulos
Mikä on siis - nykyaikaisen kapita
lismin syntyperä katseltuna sen ke
hityshistorian valossa?
Sikäli kuin sen alkuperä ei olo
orjien ja maaorjien välittömässä
muuttumisessa palkkatyöläisiksi niin
voidaan sen sanoa olevan tuotteen
riistämisessä tuottajilta siis omaa-i
työhön perustuvan yksityisomaisuu-
den poistamisessa
Omaan työhön perustuvan monlnai-
a i i
aan simn auiirtAn miimT nm inen K HUI-
talistiseksi omaisuudeksi kesti kau-
an koska se saattoi tapahtua siten
että jotkut väkivallantekijät omis-
tivat itselleen koko väestön omai-
suuden Mutta kapitalistisen oma!-
suuden muuttuminen yhteiskunta-
omaisuudeksi tulee tapahtumaan no-
Deammin koska tällöin koko väestö
tulee vain ottamaan omansa
takai
siu harvoilta vallanpitäjiltä
Avoin kirje
(T&tkoa iBtmMsefta dlvult)
epätoivon kirjeitä ihmiselle joka pe-
loBta ei helpoita kohtaloanne el tie-
tystlkään ei! Niin on maailmassa
sydämet ovat paikat sääliä varten
mutta elämä siinä maassa jossa lh-
misiä piestiin nagaikoilla ja piiskoil-
la kuoliaaksi maassa jossa katkot-
tiin kylkiluita ja tehtiin rammoiksi
yhä yltäväksi iloksi maassa jossa va-
kivallalla ei ollut loppua ja rajaa
maassa jossa väkivalta nousi siihen
pisteeseen että saattoi hulluksi tulia
kauhusta ja häpeästä sellaisessa
maassa ei voi olla sääliä! Kansa
kasvatettu helvetillisten kärsimysten
ke6kellä kansa kasvatettu korvapuus-
teillä Ja lyönneillä nyrkeillä ja nagai-
koilla el voi olla helläsydäminen
Kansa Jonka ruumiita poliisit polki-
vat jaloillaan voi polkea toisten ruu-
miita Maassa jossa niin kauan vai-
litat luokkaeroavaisuus on sangen
vaikea niin pian pystyttää oikeuden
hallitus
Ei voi odottaa siltä Joka ei tunte-
nut itseoikeutta että hän voisi tun-
tea oikeutta Kaikki on ymmärrettä-
vää siinä maailmassa Jossa te ma-
dam elitte ja teidän yhteiskuntanne
Joasa kalkki meni liman protesteja
että te loppumattomasti käyttäisitte
Väkivaltaa Ihmisten ylitse Nämä ih-
miset tuntevat syvemmin kun viisi-
kymmentä vuotta sitten sen korva-
puustin jonka läimäytti teidän isän-
ne silloin lakeijalle
Ihmiset ovat kehittyneet Sen mu-
kaan kun kehittyivät kasvoi heissä
itsetietoisuuden ja omanarvon tun-
ne Kuitenkin heihin taaskin suh-
tauduttiin kun orjiin ja katsottiin
heihin kun eläimiin Madam! älkää
vaatiko ihmisiltä sitä mitä te ette
ole antaneet Teillä ei ole oikeutta
kansan armoon Kaikki mikä oli
karttunut vuosisatojen kuluessa on
räjähtänyt ilmi ja kosto kiehuu joka
puolelta
a
Kuitenkin maassa on olemassa toi-
nen voima valoisa voima valaistu
Buumia muunnuin daunusiiu uincu-
den vapauden ja kauneuden hohta
valla unella mutta madam minkä
Proletariaatin vallan
kumouksen isoäiti
Anastasia Shamshina
Venäjän k suom Klaudie Siivak
Moskovan "Pravdassa" (Totuus)
kolajevskissa (Siperiassa) Nämä nai-
bhi jo "'i ™ um
että tunnustivat Neuvosto-Venäjän ja
olivat uskollisina periaatteilleen Yk-
si näistä marttyyreistä oli Anastasia
Shamshina 50: nen vuotias nainen
Shamshina on tunnettu vallanku
mouksellisten piireissä nimeltä "Baa
bushka" (Isoäiti) hän alkoi toimi
maan innokkaasti vallankumouksen
eteen jo vuonna 1906 Hän oli taval
linen yksinkertainen työläisnainen
ei osannut eue ujuku
- "kea Sitäpaitsi hän oli suuren
vuaai
11n - n1rnAIltnnH VAnrnn Ar -nttn Viiri
™™"™™ ™~
työläinen hän silloin (vallankumouk-
8en aikana v- 1905-1906) ymmärsi
taistelun tärkeyden työtä tekevän luo-
Van nlkaulraif-m -niini PKtfl Hän vm-
märsi sen ja syöksyi taisteluun ei
yksin vaan veti mukanaan oman e-
sikolsensa Vasiljin Sorron Bynkät
vuodet yksinäisyys poikansa vangit-
seminen Ja maanpakolaisuus kovasti
heikensivät hänen terveyttään mut-
ta ei hänen vakaumustaan eikä us-
koa proletariaatin taisteluun ja voit-
~"-- f — 1
tOOn
Vuosina 1911—1912 hänen kotinsa
oli vallankumouksellisten työläisten
keskusta staabi-maja Siellä pidet-
tiin osaston neuvottelut kokoukset
j n e Kaikkien näiden kokouksien
sieluna oli isoäiti Anastasia Shani-
shina
Näissä kokouksissa hän harvoin o-
siintyi puhujana mutta yksin hänen
läsnäolonsa oli Jo riittävä Hänen
puhtaasti äidillinen suhteensa vai-
lankumoukselliseen nuorisoon herätti
virkeyttä ja päättäväisyyttä Vuoden
1912 lopussa santarmit vangitsivat
miltei koko vallankumouksellisen
puolueen Novonikolajevskissa
"Isoäitiä" he eivät koskeneet vaan
tyytyivät uhkauksiin Sensijaan he
vangitsivat hänen tyttärensä Dunjan
ja hänen toisen poikansa Ivanan
Helmikuun vallankumous v 1917 ja
lokakuun (proletariaatin) vallanku-
mous olivat ensimäiset valoisat päi-
vät hänen pitkässä vaivaloisessa elä-
mässään Mutta nämäkään päivät
eivät olleet pitkälliset
Toukokuun 26 päivänä v 1918
Ranskan porvariston palvelijat —
Tsheko-slovakit — vangitsivat miltei
kaikki Sovietin toimitsijat ja niiden
muassa myös Shamshinan perheen
Kotiin jäivät vain "Isoäiti" ja 14-
vuotias tytär NJuura Hänen mie-
hensä toimiva kommunisti oli p ikoi-
tettu pakenemaan Kuukauden ku-
luttua Tsheko-slovakkien tekemän
muutoksen jälkeen Siperiassa kaksi
isoäidin pojista yllämainitun Vasilin
ja Griisha'n tuotiin ulos vankilasta
ammuttavaksi Vasili ammuttiin
mutta Griishan onnistui irtautua var-
tiaston käsistä ja paeta
Koko ajan Kolshakin hallitessa
valkokaartilaiset valppaasti pitivät
silmällä Shamshinin perheen jäseniä
He usein syöksyivät näiden asuntoon
ja uhkasivat ampua ellei heidän kli-
siinsä luovuteta ukko Shamshinia
Ja Griisha pakeni huolimatta kaikis-
ta kärsimyksistä ja vainoamisesta
Isoäiti jäi keskustaksi ja sieluksi
nuorten vallankumouksellisten kes-
kellä
Syyskuun alkupuolella v 1918 Puo-
lan salaiset agentit vangitsivat iso-
tyUärensä Ja poikansa IvaniDi joka
juuri äskettäin oli palannut Saksas- kialle-missä tämä kokosi ainehistoa
ta vankeudesta Paanilainen) san- romaaneihinsa Roomaan hänen vai
tarmisto vaati isoäidiltä mitättömyyt- mistaessaan teosta "Rome" suuriin
tä että hän olisi ilmiantanut vallan- kauppamyymälöihin kun kirja "A11
kumouksellisen joukon Tietenkin bonheur dos Dames" oli tekeillä
Puolan valkokaartilaiset erehtyivät eikä hän epäillyt seurata puolisoaan
eivät sattuneet sellaiseen Monena öisin Pariisin kurjimpiin kapakoihin
päivänä he pieksivät häntä nagai- ja rikospeslin tai katsella elintar
kalla Tulos oli että hän joutui sai- peiden kuljetusta Pariisin kaupp'
raalaan Hän el kerinnyt vielä ai- halleihin
van toipua kun hänet vietiin uudel- Miehensä kanssa he alkoivat elä
leen santarmiston eteen ja kauheasti mänsä tyhjin käsin mutta onni oli
kidutettiin Zolalle myötäinen Hän tuli kuulm-
Pian tämän jälkeen hänet vietiin saksi yhteiskunnallisten romaanien
yhdessä hänen poikansa Ivanan kans- sa kautta ja hänestä tuli joiksikin
sa ulos kaupungista ja tapettiin
He molemmat ammuttiin ja haudat
tiin vViiaan T-allfaan TTimlaninraa r
m J& mMt tojsiaan
Isoäidin viimeiset sanat olivat:
"Katsos poikani millä lailla me pää
tämme elämämme!"
) Sana "Paan" tarkoittaa: herra
Puolankielellä mutta ei millään kie
lellä lausuttu sana "herra" ole puo
lalaisista kyllin ylevä Joten venäläl
set käsittäen tämän seikan usein
käyttävät puolalaista sanaa paani
lainen valta (Suom huom)
'TI I I
nuyim LiUlUU ICORCll
luona
(Suom V R V)
Emile Zola (ranskalainen yhteis-
kunnallinen kirjailija) naturalismin
apostoli kuoli sangen Järkyttävällä
tavalla jättäen jälkeensä lesken jo-
ka pelastui onnettomuustapauksesta
missä hänen miehensä sai niin su-
rulllsen lopun Avioparin makuuhuo-
neessa oli kaasujohto vahingoittunut
ja kuolettava kaasu täytti huoneen
ivuura uuia luuai juu- - --sac--' ii ii
distavan Ja nousi alas korkeasta
kaksoisvuoteesta jonne oli noustava
joitakin askelmia Ja lähti viereiseen
kylpyhuoneeseen Siellä hän voi hen-
gittää paremmin Hyväiltyään pien-
tä sylikoiraansa joka makasi kylpy-
huoneessa palasi rouva Zola tun-
tien voivansa paremmin tilalleen
josta hänet sitten löydettiin puo-
littain tukehtuneena
Molemmat puolisot vietiin suoraa
päätä sairashuoneelle Siellä todet-
tiin että Zola _ oli kuollut Rouva
- Zola tuli iltapäivällä tuntoihinsa ja
pyysi saada puhutella miSstään Kun
lääkäri ei sallinut sitä tahtoi rouva
parka juosta ulos ikkunasta ja rla-
hui niin että lääkäri katsoi par-
haaksi suostua hänen toivomukseen-
sa
Hän syleili puolisonsa sinistä pö-
höttynyttä ruumista ja hänestä tun-
tui kuin olisi hänen aivoissaan jo-
kin kudos katkennut
Rouva Zola on 82 vuoden vanha
ja asuu yhä Pariisissa Eräs tans
kalainen naiskirjeehvaihtaja Jose-
phine Aarbye kuvaa "National Ti-
dendessä" käyntiään vanhan rouvan
luona seuraavaan tapaan:
Suuressa nojatuolissa istuu rou-
va Zola suorana ja komeana kuin
kuningatar ottaen vastaan vierai-
taan Takana on suuri kirjotuspöy-
tä josta viisihaaraisen kiinalaisen
hopealampun valo laskee hänen vai-
keaan kiharaiseen tukkaansa
Musta samettipuku metallisine ko-
ristuksineen verhoo hänen hentoa
ruumistaan ja hame ei ole — ku-
ten nykyinen muoti vaatii — pitkä
vaan sallii pionen jalan näkyä mel-
kein syreenivärisine korkeakantaisi-
ne korukenkineen
Hänen vastaanottonsa ovat lauan-
taisin ja silloin on niiden nuorten
naisten jotka noudattavat hänen
tahtoaan ja tahtovat tulla vierailul-
le esiinnyttävä komeissa puvuissa
sillä vanha rouva näkee mielellään
nuoruutta kauneutta ja loistoa ym-
pärillään koska hän ei enään käy
paljoa kaupungilla
Alexandrine Zola joka ei itse o?-
lut kirjailija oli miehelleen korvaa-
tajana_ ja hin seurasl mfestään kaik
vuosiksi tavattoman rikas
Avioliitto oli lapseton mutta tul
tuaan viidenkymmenen ikäiseksi ryh
tyi Zola suhteisiin erään nuoren
kauniin tytön kanssa Joka synnytti
hänelle kaksi lasta pojan ja tytön
Rouva Zqla huomasi tämän vasta
pitkän ajan kuluttua ja aviopuoliso
jen välit olivat senjälkeen sangen
kireät
Rouva teki nämä lapset perilliset
seen miehensä kuoltua Tytär joka
on kirjottanut kirjoja nuorille ty
töille on naimisissa erään aliprefek
tin kanssa ja poika toimii lääkärini
Ylpeänä näyttää rouva Zola heidän
ja heidän lastensa valokuvia
Hahoilla jotka Zola sai tekijä
palkkiona "Ansastaan" osti hän mon
ta vuotta sitte talon ja kappaleen
maata Medanissa tunnin rautatie-
matkan päässä Pariisista
maksaen
tilasta 10000 frangia Mutta pian
ostivat puolisot enemmän maata ja
rakensivat osaksi omien piirustus- '
ten mukaan lisärakennuksia kun-
nes talosta oli tullut oikea linna
minne he voivat majottaa monet vie-
raansakin ja tänne kokosi nyt Zola
ne monet taideaarteet Joita hän ei
-Lvnoou -vjhui una uakivuaiM
joku vaan naneaa tarjosi Tanaan
tiesivät muinaisesineitten kaupusteii-
jat sangen hyvin ja he pitivät Zolan
"linnaa" piiritystilassa
Zolalla oli monia hupaisia päähän-
pistoja Joilla hän muisti kaikesta
huolimatta ihailemaansa kaunista
rouvaansa Niinpä kunnioitti hän
tätä kerrankin lahjottamalla hänelle
kullatun tuolin jonka katossa vielä
komeilivat kaikki taivaan tähdet Si-
tä varten oli erääseen saliin raken-
nettava koroke ja nyt oli Zola tyy-
tyväinen nähdessään rouvansa istu-
van kruunaustuolissa
Kerran taas lahjotti hän rouval-
leen kantotuolin jota tämä hänen
mielikseen käyttikin
Huoneusto jossa rouva Zola nyt
asuu on täpösen täynnä pronssisia
patsaita ja kristallimaljakoita jois-
sa on aina eläviä kukkia siellä on
koristeita ja tauluja jotka peittävät
seinät aina lattiaan asti Ja vaikka
hän onkin myynyt tuhansia taide-
esineitä on hänen samettikattoinen
kotinsa oikea taidemuseo
Suuren maatilansa teki rouva Zola
miehensä kuoltua köyhien sairaana
maanneitten lasten toipumiskodiksi
lahjottaen sen valtiolle Saa jonkin-
laisen käsityksen linnan suuruudes-
ta kun kuulee että siellä nyt on
50 lasta ja 14 sairaanhoitajatarta
Rouva Alexandrine Zola on jalo
nainen ja sitäpaitsi sangen vaatima-
ton Hänen ainoana ylpeytenään on
se että hänenkin nimensä on Zola
r
t
)
s 'f
h
Il'