No 6
Tiistaina Helmikuun 8 p — Tuesday February 8th
PAKORETKEILIJÖITÄ
►r vt % w ä m KIRJ HELMI M ► # a
(Jatkoa)
— Eugen I Sinä et vielä ole ker
tonut mitä vanha isäsi sanoi kun
hänet hyvastelit Sattuu että vii
meisen kerran näit vanhuksen kasvot
hän on jo vanha ja sairaloinen jo
ten %
— Älä sano Poika on melkein
itkuun purskahtamaisillaan Hän loih
ttii silmiensä eteen viimeisen kohtauk
sen kodissaan Muistaa miten isä
vedet silmissä ainoaa poikaansa hy
västeli ja äiti monet siunaukset luki
rakkaan lapsensa puolesta Hän
muistelee miten äiti viimeiseksi hy
västiksi sanoi: miten ikinä sinulle käy
neekin niin tiedä että äitisi sinua
aina hellästi ajattelee ja seuraa kul
kuasi rukoillen
Eugen syventyy ajatuksiinsa eikä
muista vastata Kustaan kysymykseen
Kustaa ei hellitä vaan jatkaa:
— Olisi sittenkin tainnut olla pa
rempi että olisit pysynyt kotonasi
vanhan isäsi ja äitisi turvana Mitä
isäsi sanoi lähtiessäsi )
— Tietysti hän oli pahoillaan sen
nyt arvaat mutta lähtöäni en halun
nut peruuttaa Ohi Minä vihaan
ylpeää Kaarelan isäntää minä vi
haan sanoo Eugen katkerana
— Niin vihaan minäkin ju
maKauta Jos hän olisikin ainoa
: ilkimys maailmassa niin Kustaa
vaikenee Vihaisena puhuu hän het
ken perästä:
— Niitä on niin monta monta
jiiiin tavattoman monta Meidän
vihamme ei ylety silti yhteenkään
fkyliiksi Totta totisesti niille pitäisi
naada kostaa!
— Mitä sinä puhut Kustaa! Mi
tta Kaarela on sinulle tehnyt) Eu
gen ei ymmärrä ajatella muuta kuin
omaa nöyryytystään
Kustaa vähän katkeran ivamielise
ma virkkaa:
— Niinkö luulet että mtiuta kos
tettavaa ei ole paitsi rukkasten saanti-
Etkö tiedä että mahtava Kaa
rela on oikein inhoittava työläisten
n yi leija! Kaarelan työväki ei tyydy
kauan palvelemaan sellaista epäjuma
laa Oikein minua karmii kun ajat
telen miten siellä työväkeä kohdel
laan Ja huutolaisraukkoja nii
tä siellä ei pidetä edes koirien ar
vossa — Huutolaisia taas tuotiin lisää
! huomauttaa Eugen säälivän näköise
mä — Niin tuotiin kaksi kaunista
lasta sen joutolais-akan Ramin
Loviisan kaksi kaunista tyttöä Niis
tä tekee isäntä työjuhtia ja ehkä
muutakin itselleen virkkaa Kus
taa vihaisin ilmein — Alustalaiset
ovat nykyään tyytymättömiä vielä
ne kerran tekevät tenän' lakkoon lu
pailivat mennä Isännän määräykset
alkavat tulla liian ylivoimaisesti täy-
tettäviksi
— Sitä minä kuulin Hanuri-Heikki
kertoi Sanoi olevansa joukon joh
:taja — Hän on sellainen poika että
ra pelkää suurempiakaan herroja mi
tä sitten Kaarelan maatiaispatruunaa
Siellä olisi sentään pitänyt olla mu
ltana tappelemassa työväen oike
uksien puolesta puhuu Kustaa in
nostuneena Olisi ollut kovin mu
kava nähdä kun Kaarelan isoisen
isännän ylpeät niskat nöyryytetään
— Helposti hän ei taivu pistää
'Eugen väliin &
— Eipä tietenkään mutta kun
tulee pakko niin taipuu I
Eugen on taas hetkisen vaiti Sit
ten hän itsekseen virkkaa :
— Toisinaan tuntuu että jumalaa
ei ole Muuten ei vääryys saisi
niin suurta valtaa maailmassa Ei
puinkaan jumala ole tyranni ja hir
muhallitsija jos hän on kerran ole
massa Heidän sivullaan on istunut muuan
mies jota kumpikaan Kustaa eikä
Eugen ollut huomannut keskustelun
sa aikana Molempien syvennyttyä
omiin ajatuksiinsa katkaisee outo
mies hiljaisuuden
— Terve pojat! Te näytätte ole
van vakavissa mietteissä Onko so
piva tulla jutteluihin kanssanne?
Tämä tuttavuuden tekijä on komea
mies: suuri vartaloltaan leveähartei
nen ja ylväs kuin salomaan honka
Silmät äkkiä katsoen kiivaat ja hie
man pistävän terävät mutta puhues
sa niihin leviää veitikkamainen ilme
Hän on verevä ja terveen näköinen
Mies on miellyttävä ja kokolailla hy
vin puettu joten hän kakintavon_ voi
esiintyä edukseen
Nuorukaiset hämmästyneinä kat
sovat ryhdikästä miestä Kumpikaan
ei virka sanaakaan
Vieraan suu vetäytyy hienoon hy
myyn hän katsoo merelle eikä jat
ka puhetta
Eugen on juuri vastaamaisillaan
tehtyyn kysymykseen mutta hänelle
lennähtää mieleen ne varoitukset
joita hänelle lähtiessä annettiin ou
toihin henkilöihin nähden Matkoil
la pitää outoja varoen puhutella ei
kä pidä antautua mihinkään tekemi
siin tuntemattomien kanssa näin oli
varoitus kuulunut
Kustaa on hetken tarkastellut mies
tä huomannut jo hänen leveän me
hevän hymyilynsä
Hän virkkaa suoran talonpojan
tavalla:
— Kyllähän sitä tässä jutella so
pisi — Mies kääntyy puhujaan ja il
man enempää kehoitusta jatkaa:
— Pojat tulevat Suomesta ja
Amerikaan on matka
— Niin on Eugen jo uskaltaa vas
tata — Amerika on suuri maa
— Niin on kuultu
— Onko siellä tullut jo ennen
käydyksi? kysyy Kustaa jo innostu
neempana — - On poikani on monet ker
rat I Tätä matkaa olen usein kulke
nut Minne asti pojat menevät vai
jäättekö jo rantaan?
Eugenia jälleen alkaa pelottaa Mi
tähän se mies oikein tuolla tavalla
kyselee miettii hän itsekseen kat
sellen aina silloin tällöin uteliaana
outoa miestä
— No eipä aivan rantaan sinne
keskelle maata on kyytiraha makset
tu Siellä on sukulaisia vastaanotta
massa ja on siellä muitakin tuttavia
että tottakai siellä toimeen tul
laan kun ensin sinne asti päästään
puhuu Kustaa rohkeana
— On se hyvä kun "on tuttavia
vaikka ei niihin pidä liikaa luot
taa sanoo mies Siellä kysytään ih
misen omaa tarmoa hän jatkaa
— Missäpä sukulaisista on apua
— — Mikä teidät nuorukaiset pa-
koitti jättämään syntymämaan? Vaik
ka tiedänpä tuon kyselemättäkin
Kapitalismin riisto on kotimaassa ke
hittynyt niin korkealle että siirtolai
suuteen löytyy luonnolliset syyt Ne
ovat jokseenkin jokaisella Amerikaan
menevällä samat
Kustaan tekee mieli selittää että
tämän matkatoverin asiat ne ensin
menivät vähän huonosti että sii
tä se niinkuin oikeastaan alkoi Mies
ei odota vastausta vaan hän miet
teissään jatkaa:
— Työläisen elämä kaikkialla on
kuin hiuskarvan varassa että ei sil
lä ole juuri väliä mistä leipäpalan
etsii
— Amerikassa sanovat edistyvän
hyvin jos miehellä vain on työn kä
sivarret eikä peukalo ole keskellä
kämmentä Mitä arvelette voiko näil
lä katuvarsilla saada mitään kokoon
hymatää Kustaa näyttäessään' kahta
tukevaa kättä
— Onhan niissä työnteon jäljet
nähtävissä Nuorimies tämä on ko
kolailla mutkikas juttu Maassa jo
hon nyt käytte on riisto yhtä julmaa
ellei paljon julmempaakin Ei ole
maata jossa ei rehellisten työläisten
kustannuksella keinoteltaisi
— Niin kai se lienee vastaa Kus
taa totisena Sitten hän epäröiden
virkkaa: Olen kuullut paljon pu
huttavan öljykuninkaasta Hänen ja
monen muun sanovat kohonneen köy
hästä ja nyt omistavan suunnatto
man suuren qmaisuuden sekä hal
litsevan tärkeän tuotantoalan
— Niin no kyllä Amerikassa
rikkaita on Voitanee niitä luetel
la paljonkin onhan niität Pal
jon on rikkaita jotka omistavat eri
näisiä tuotantoaloja — Rockefeller
kontrolleeraa öljy liikettä Vanderbilt
rautateitä Armour Hhaliikettä Pills
bury jauholiikettä Carnegie rauta
teollisuutta Hovemeyer sokeriliiket
tä Frick kivihiililiikettä ja Astor maa
ta Vieläkö lisää haluatte kuulla? —
Kyllä Amerikassa kansan nylkijöitä
on Siinäpä se onkin juuri tämän
ja monen muun maan suurin kirous I
Rikkaat omistavat yksityisesti tuotan
tolaitteet yksityiset saalistajat leikki
vät ihmisten elämällä niinkuin urhei
lijat potkupalloilla Kansa yhtä hy
vin voisi käyttää tuotantolaitoksia ja
luonnonrikkauksia omaksi hyväkseen
— Miten kansa niitä kykenisi hal
litsemaan ja käyttämään? kysyy Kus
taa ajatuksissaan Hänen mietteensä
taas liikkuvat Kaarelassa ja hän ym
märtää vain sen riiston jota itse on
saanut kokea
— Siellä myös oli nylkyri I pääsee
häneltä puoliääneen
Ryhdikäs mies rintaa kohottaen
jatkaa:
— Jaa vai niin ajattelette
Voiko kansa hallita I Kansa voi ottaa
luonnonrikkaudet haltuunsa ja sen tu
lee se kerran tekemään Suuren pai'
najnisen kapitalismin se poistaa har
teiltaan Vielä on kansa orjajouk
koa mutta se joukko jo alkaa liikeh
tiä Se etsii parhaita keinoja pääs
täkseen pois kapitalismin puristuk
sesta ja orjuudesta KapitalistUuok
ka tekee kaikkensa pitääkseen orja
joukkonsa kurissa se hallitsee uskon
non yleisen mielipiteen ja omien laa
timiensa lakien kautta se pitää mu
ka järjestystä yllä tuomareiden so
tilaiden ja muiden virkailijain avul
la Eugen katsoo ihmeissään outoa
miestä Mikä hän on ja mitä hän
oikeastaan tuollaisilla puheilla tar
koittaa ?
Mies on hetkisen vaiti Hiljaa hän
jatkaa kuin liikkuisi hänen ajatuk
sensa jo kaikessa muussa vaan ei
yhteiskunnallisissa kysymyksissä
— Noin synkkä aava meri kuo
huvat myrskyt ja jälleen tyyni
lauha
Kustaa tuijottaa vieraaseen kun
huomaa hänen jääneen mietteisiinsä
Hän haluaisi kuulla lisää Saadak
seen puheen jatkumaan hän sanoo:
— Kyllä tämä työläisen elämä on
kerrassaan kurja
Mies ikäänkuin mietteistään ha
vahtuu ja jatkaa jälleen äskeistä pu
hesuuntaa: — Sen sinäkin tiedät kokemuk
sesta missä asemassa työläiset ovat
Konin asemassa Eivät koskaan voi
toivoa enempää kuin juuri sen että
hädintuskin pysyvät työkunnossa —
saavatko muuta palkaksi Työtä I
Sitä kapitalistit työläiseltä tahtovat
tai oikeastaan työn ylijäämää lii
kevoittoa! Kummastuneena katsoo Eugen ou
toon mieheen
(Jak)
Kenelle ei vielä tule Toveritar
tilatkoon sen heti!
KALLEN UUDET HOUSUT
Kalle — veli Marin
oli housuparin
mammaltaan saanut uuden
Nytpä eloisa pieni "piltti" —
joka aina oli niin kiltti
sai puheenaiheen jä suuren1'
Hän kaikille huusit
"Housupari uusi
tuli palkkaa kun peilaat kitkin
(Tuli lahjaa kun hiukan itkin)
Nytpä oon kuin aikamiehet —
en oo kuin kolttupojat pienet
kun niissä on lukkaritkin
Äiti joulupidot
laitti kotiin isot —
Innoin lapset juhlaa vuottaa
Sai kovan varotuksen Kallet
"Oot hiljaa tai meet pöydän alle —
Et häpeää saa nyt tuottaa
Tuli juhlallinen
joulupäivällinen —
Li soppaa saanutkaan Kalle
Ääneen hän lausuu:
"soppaa — taikka
sanon min mamma kielsi — vaikka
joutuisinkin pöydän alle'
Lohikäärme-katseen
luopi äiti lapseen
Kallen selkää jo peukaloipi
Soppaa tuli — OH siitä apu
Isä on kuin keitetty rapu
kiukusta korvansa soipi
Kallen makupala
oli paistikala (livekala)
vaan ilman jäi taas pikkumies!
Hän salaa polki mammaa sääreen
sitten nousi ja virkkoi ääneen:
"Nytpä sanon mitä mamma kielsi''
Hämmästyspä uusi
tuon kun poika huusi
moisen puheen oli tulos
Onneks sai isä kaljatuopin'
ja siitä kun kulauksen juopi
säästyi Kalle marssista ulos
Tuli jälkiherkut:
hedelmät ja tortut
vaan taasen ilman Kalle jää
Silloin hän kirkuu ja huutaa:
"nyt sedät ja tädit te kuulkaa —
Mamman hameesta tehtiin housut nää"
"AFFA"
Lasten Joulusta ylijäämä
HANNAN S S O omplusursn kokoukset
pidetsän joksisen riikon torstaina kellp 9
jpp Huora I Kskria saatavana jok ko
kouksen loputtua
WAUKECANIN III S S O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau'
den ensimäisenä ja kolmantena tors
taina alkaen kello 8 illalla — Osai
ton ompeluseuran kokoukset ovat jo
ka toinen torstai alkaen klo 2 j p p
Kahvia kokouksen loputtua
ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseurs
kokoontuu joks toriisi klo 2 lp 713 E
lat St — Tervetulua
HOQUIAH1N 8 S O orapeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Akiolts
sa joka torstai kello 2 lpp Osotel 315—
lOth St Hoquiam Wask
PORTLANDIN 8 8 Osastoa ompslusturaa
kokoukset pidetään oasston talolla joka
toinen torstsi ilta kello 8 — Osotel 71
Montsna Ave
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
NAISTEN 08UUSK0TI
BAN FRANCISCO CAL
3627— 16th 8L ""
Telefooni: Market S9l
SAN FRANCISCO
4 I 1 'III 1 I II I 1 I 1 I I I I 1 I 1 I I I I
JOS OLETTE KIPEÄ
Pyytäkää V A p A A g
LÄÄKEKIRJA — No Q
Hiin on yli 25 mlcBton Ja naittten tautia sd)
tetbnä Kuin myÖHkin täydellinen luettelo suo
malilaista kotUäakkintä MlstU Jokainen voi
itse valita sopivan lliiikkeen taudilleen samaten
myöskin IMfikkeltten hinnat y ra
Lääkkeet etvHt ole patttnttlliiilkkHtU vaan toal
miomalalfiftt valmisteita Jolta Suomensa oo Jo
käytetty monia kymmfQlB vuosia
Tämiln kirjan sautte vajiaaatt Ja pitHM sen
nila Jokai Hr-h sh suoma luisensa boritaau Rillit ttt
tiedä kotika ultfi tarvitsette varokaa uumbuukl
lHitkkeltä ja liumbuuki-tolitoreita
— Llgni irin Apteekki on s n n r 1 n—
— Suom Apteekkiinko Yhdysvalloissa—
P A LIGNELL CO Superior Wli