Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Feb. 8, 1921)
No 6 Tiistaina Helmikuun 8 p — Tuesday February 8th PAKORETKEILIJÖITÄ ►r vt % w ä m KIRJ HELMI M ► # a (Jatkoa) — Eugen I Sinä et vielä ole ker tonut mitä vanha isäsi sanoi kun hänet hyvastelit Sattuu että vii meisen kerran näit vanhuksen kasvot hän on jo vanha ja sairaloinen jo ten % — Älä sano Poika on melkein itkuun purskahtamaisillaan Hän loih ttii silmiensä eteen viimeisen kohtauk sen kodissaan Muistaa miten isä vedet silmissä ainoaa poikaansa hy västeli ja äiti monet siunaukset luki rakkaan lapsensa puolesta Hän muistelee miten äiti viimeiseksi hy västiksi sanoi: miten ikinä sinulle käy neekin niin tiedä että äitisi sinua aina hellästi ajattelee ja seuraa kul kuasi rukoillen Eugen syventyy ajatuksiinsa eikä muista vastata Kustaan kysymykseen Kustaa ei hellitä vaan jatkaa: — Olisi sittenkin tainnut olla pa rempi että olisit pysynyt kotonasi vanhan isäsi ja äitisi turvana Mitä isäsi sanoi lähtiessäsi ) — Tietysti hän oli pahoillaan sen nyt arvaat mutta lähtöäni en halun nut peruuttaa Ohi Minä vihaan ylpeää Kaarelan isäntää minä vi haan sanoo Eugen katkerana — Niin vihaan minäkin ju maKauta Jos hän olisikin ainoa : ilkimys maailmassa niin Kustaa vaikenee Vihaisena puhuu hän het ken perästä: — Niitä on niin monta monta jiiiin tavattoman monta Meidän vihamme ei ylety silti yhteenkään fkyliiksi Totta totisesti niille pitäisi naada kostaa! — Mitä sinä puhut Kustaa! Mi tta Kaarela on sinulle tehnyt) Eu gen ei ymmärrä ajatella muuta kuin omaa nöyryytystään Kustaa vähän katkeran ivamielise ma virkkaa: — Niinkö luulet että mtiuta kos tettavaa ei ole paitsi rukkasten saanti- Etkö tiedä että mahtava Kaa rela on oikein inhoittava työläisten n yi leija! Kaarelan työväki ei tyydy kauan palvelemaan sellaista epäjuma laa Oikein minua karmii kun ajat telen miten siellä työväkeä kohdel laan Ja huutolaisraukkoja nii tä siellä ei pidetä edes koirien ar vossa — Huutolaisia taas tuotiin lisää ! huomauttaa Eugen säälivän näköise mä — Niin tuotiin kaksi kaunista lasta sen joutolais-akan Ramin Loviisan kaksi kaunista tyttöä Niis tä tekee isäntä työjuhtia ja ehkä muutakin itselleen virkkaa Kus taa vihaisin ilmein — Alustalaiset ovat nykyään tyytymättömiä vielä ne kerran tekevät tenän' lakkoon lu pailivat mennä Isännän määräykset alkavat tulla liian ylivoimaisesti täy- tettäviksi — Sitä minä kuulin Hanuri-Heikki kertoi Sanoi olevansa joukon joh :taja — Hän on sellainen poika että ra pelkää suurempiakaan herroja mi tä sitten Kaarelan maatiaispatruunaa Siellä olisi sentään pitänyt olla mu ltana tappelemassa työväen oike uksien puolesta puhuu Kustaa in nostuneena Olisi ollut kovin mu kava nähdä kun Kaarelan isoisen isännän ylpeät niskat nöyryytetään — Helposti hän ei taivu pistää 'Eugen väliin & — Eipä tietenkään mutta kun tulee pakko niin taipuu I Eugen on taas hetkisen vaiti Sit ten hän itsekseen virkkaa : — Toisinaan tuntuu että jumalaa ei ole Muuten ei vääryys saisi niin suurta valtaa maailmassa Ei puinkaan jumala ole tyranni ja hir muhallitsija jos hän on kerran ole massa Heidän sivullaan on istunut muuan mies jota kumpikaan Kustaa eikä Eugen ollut huomannut keskustelun sa aikana Molempien syvennyttyä omiin ajatuksiinsa katkaisee outo mies hiljaisuuden — Terve pojat! Te näytätte ole van vakavissa mietteissä Onko so piva tulla jutteluihin kanssanne? Tämä tuttavuuden tekijä on komea mies: suuri vartaloltaan leveähartei nen ja ylväs kuin salomaan honka Silmät äkkiä katsoen kiivaat ja hie man pistävän terävät mutta puhues sa niihin leviää veitikkamainen ilme Hän on verevä ja terveen näköinen Mies on miellyttävä ja kokolailla hy vin puettu joten hän kakintavon_ voi esiintyä edukseen Nuorukaiset hämmästyneinä kat sovat ryhdikästä miestä Kumpikaan ei virka sanaakaan Vieraan suu vetäytyy hienoon hy myyn hän katsoo merelle eikä jat ka puhetta Eugen on juuri vastaamaisillaan tehtyyn kysymykseen mutta hänelle lennähtää mieleen ne varoitukset joita hänelle lähtiessä annettiin ou toihin henkilöihin nähden Matkoil la pitää outoja varoen puhutella ei kä pidä antautua mihinkään tekemi siin tuntemattomien kanssa näin oli varoitus kuulunut Kustaa on hetken tarkastellut mies tä huomannut jo hänen leveän me hevän hymyilynsä Hän virkkaa suoran talonpojan tavalla: — Kyllähän sitä tässä jutella so pisi — Mies kääntyy puhujaan ja il man enempää kehoitusta jatkaa: — Pojat tulevat Suomesta ja Amerikaan on matka — Niin on Eugen jo uskaltaa vas tata — Amerika on suuri maa — Niin on kuultu — Onko siellä tullut jo ennen käydyksi? kysyy Kustaa jo innostu neempana — - On poikani on monet ker rat I Tätä matkaa olen usein kulke nut Minne asti pojat menevät vai jäättekö jo rantaan? Eugenia jälleen alkaa pelottaa Mi tähän se mies oikein tuolla tavalla kyselee miettii hän itsekseen kat sellen aina silloin tällöin uteliaana outoa miestä — No eipä aivan rantaan sinne keskelle maata on kyytiraha makset tu Siellä on sukulaisia vastaanotta massa ja on siellä muitakin tuttavia että tottakai siellä toimeen tul laan kun ensin sinne asti päästään puhuu Kustaa rohkeana — On se hyvä kun "on tuttavia vaikka ei niihin pidä liikaa luot taa sanoo mies Siellä kysytään ih misen omaa tarmoa hän jatkaa — Missäpä sukulaisista on apua — — Mikä teidät nuorukaiset pa- koitti jättämään syntymämaan? Vaik ka tiedänpä tuon kyselemättäkin Kapitalismin riisto on kotimaassa ke hittynyt niin korkealle että siirtolai suuteen löytyy luonnolliset syyt Ne ovat jokseenkin jokaisella Amerikaan menevällä samat Kustaan tekee mieli selittää että tämän matkatoverin asiat ne ensin menivät vähän huonosti että sii tä se niinkuin oikeastaan alkoi Mies ei odota vastausta vaan hän miet teissään jatkaa: — Työläisen elämä kaikkialla on kuin hiuskarvan varassa että ei sil lä ole juuri väliä mistä leipäpalan etsii — Amerikassa sanovat edistyvän hyvin jos miehellä vain on työn kä sivarret eikä peukalo ole keskellä kämmentä Mitä arvelette voiko näil lä katuvarsilla saada mitään kokoon hymatää Kustaa näyttäessään' kahta tukevaa kättä — Onhan niissä työnteon jäljet nähtävissä Nuorimies tämä on ko kolailla mutkikas juttu Maassa jo hon nyt käytte on riisto yhtä julmaa ellei paljon julmempaakin Ei ole maata jossa ei rehellisten työläisten kustannuksella keinoteltaisi — Niin kai se lienee vastaa Kus taa totisena Sitten hän epäröiden virkkaa: Olen kuullut paljon pu huttavan öljykuninkaasta Hänen ja monen muun sanovat kohonneen köy hästä ja nyt omistavan suunnatto man suuren qmaisuuden sekä hal litsevan tärkeän tuotantoalan — Niin no kyllä Amerikassa rikkaita on Voitanee niitä luetel la paljonkin onhan niität Pal jon on rikkaita jotka omistavat eri näisiä tuotantoaloja — Rockefeller kontrolleeraa öljy liikettä Vanderbilt rautateitä Armour Hhaliikettä Pills bury jauholiikettä Carnegie rauta teollisuutta Hovemeyer sokeriliiket tä Frick kivihiililiikettä ja Astor maa ta Vieläkö lisää haluatte kuulla? — Kyllä Amerikassa kansan nylkijöitä on Siinäpä se onkin juuri tämän ja monen muun maan suurin kirous I Rikkaat omistavat yksityisesti tuotan tolaitteet yksityiset saalistajat leikki vät ihmisten elämällä niinkuin urhei lijat potkupalloilla Kansa yhtä hy vin voisi käyttää tuotantolaitoksia ja luonnonrikkauksia omaksi hyväkseen — Miten kansa niitä kykenisi hal litsemaan ja käyttämään? kysyy Kus taa ajatuksissaan Hänen mietteensä taas liikkuvat Kaarelassa ja hän ym märtää vain sen riiston jota itse on saanut kokea — Siellä myös oli nylkyri I pääsee häneltä puoliääneen Ryhdikäs mies rintaa kohottaen jatkaa: — Jaa vai niin ajattelette Voiko kansa hallita I Kansa voi ottaa luonnonrikkaudet haltuunsa ja sen tu lee se kerran tekemään Suuren pai' najnisen kapitalismin se poistaa har teiltaan Vielä on kansa orjajouk koa mutta se joukko jo alkaa liikeh tiä Se etsii parhaita keinoja pääs täkseen pois kapitalismin puristuk sesta ja orjuudesta KapitalistUuok ka tekee kaikkensa pitääkseen orja joukkonsa kurissa se hallitsee uskon non yleisen mielipiteen ja omien laa timiensa lakien kautta se pitää mu ka järjestystä yllä tuomareiden so tilaiden ja muiden virkailijain avul la Eugen katsoo ihmeissään outoa miestä Mikä hän on ja mitä hän oikeastaan tuollaisilla puheilla tar koittaa ? Mies on hetkisen vaiti Hiljaa hän jatkaa kuin liikkuisi hänen ajatuk sensa jo kaikessa muussa vaan ei yhteiskunnallisissa kysymyksissä — Noin synkkä aava meri kuo huvat myrskyt ja jälleen tyyni lauha Kustaa tuijottaa vieraaseen kun huomaa hänen jääneen mietteisiinsä Hän haluaisi kuulla lisää Saadak seen puheen jatkumaan hän sanoo: — Kyllä tämä työläisen elämä on kerrassaan kurja Mies ikäänkuin mietteistään ha vahtuu ja jatkaa jälleen äskeistä pu hesuuntaa: — Sen sinäkin tiedät kokemuk sesta missä asemassa työläiset ovat Konin asemassa Eivät koskaan voi toivoa enempää kuin juuri sen että hädintuskin pysyvät työkunnossa — saavatko muuta palkaksi Työtä I Sitä kapitalistit työläiseltä tahtovat tai oikeastaan työn ylijäämää lii kevoittoa! Kummastuneena katsoo Eugen ou toon mieheen (Jak) Kenelle ei vielä tule Toveritar tilatkoon sen heti! KALLEN UUDET HOUSUT Kalle — veli Marin oli housuparin mammaltaan saanut uuden Nytpä eloisa pieni "piltti" — joka aina oli niin kiltti sai puheenaiheen jä suuren1' Hän kaikille huusit "Housupari uusi tuli palkkaa kun peilaat kitkin (Tuli lahjaa kun hiukan itkin) Nytpä oon kuin aikamiehet — en oo kuin kolttupojat pienet kun niissä on lukkaritkin Äiti joulupidot laitti kotiin isot — Innoin lapset juhlaa vuottaa Sai kovan varotuksen Kallet "Oot hiljaa tai meet pöydän alle — Et häpeää saa nyt tuottaa Tuli juhlallinen joulupäivällinen — Li soppaa saanutkaan Kalle Ääneen hän lausuu: "soppaa — taikka sanon min mamma kielsi — vaikka joutuisinkin pöydän alle' Lohikäärme-katseen luopi äiti lapseen Kallen selkää jo peukaloipi Soppaa tuli — OH siitä apu Isä on kuin keitetty rapu kiukusta korvansa soipi Kallen makupala oli paistikala (livekala) vaan ilman jäi taas pikkumies! Hän salaa polki mammaa sääreen sitten nousi ja virkkoi ääneen: "Nytpä sanon mitä mamma kielsi'' Hämmästyspä uusi tuon kun poika huusi moisen puheen oli tulos Onneks sai isä kaljatuopin' ja siitä kun kulauksen juopi säästyi Kalle marssista ulos Tuli jälkiherkut: hedelmät ja tortut vaan taasen ilman Kalle jää Silloin hän kirkuu ja huutaa: "nyt sedät ja tädit te kuulkaa — Mamman hameesta tehtiin housut nää" "AFFA" Lasten Joulusta ylijäämä HANNAN S S O omplusursn kokoukset pidetsän joksisen riikon torstaina kellp 9 jpp Huora I Kskria saatavana jok ko kouksen loputtua WAUKECANIN III S S O viralliset kokoukset pidetään joka kuukau' den ensimäisenä ja kolmantena tors taina alkaen kello 8 illalla — Osai ton ompeluseuran kokoukset ovat jo ka toinen torstai alkaen klo 2 j p p Kahvia kokouksen loputtua ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluseurs kokoontuu joks toriisi klo 2 lp 713 E lat St — Tervetulua HOQUIAH1N 8 S O orapeluseuran ko koukset pidetään osaston talolla Akiolts sa joka torstai kello 2 lpp Osotel 315— lOth St Hoquiam Wask PORTLANDIN 8 8 Osastoa ompslusturaa kokoukset pidetään oasston talolla joka toinen torstsi ilta kello 8 — Osotel 71 Montsna Ave I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I NAISTEN 08UUSK0TI BAN FRANCISCO CAL 3627— 16th 8L "" Telefooni: Market S9l SAN FRANCISCO 4 I 1 'III 1 I II I 1 I 1 I I I I 1 I 1 I I I I JOS OLETTE KIPEÄ Pyytäkää V A p A A g LÄÄKEKIRJA — No Q Hiin on yli 25 mlcBton Ja naittten tautia sd) tetbnä Kuin myÖHkin täydellinen luettelo suo malilaista kotUäakkintä MlstU Jokainen voi itse valita sopivan lliiikkeen taudilleen samaten myöskin IMfikkeltten hinnat y ra Lääkkeet etvHt ole patttnttlliiilkkHtU vaan toal miomalalfiftt valmisteita Jolta Suomensa oo Jo käytetty monia kymmfQlB vuosia Tämiln kirjan sautte vajiaaatt Ja pitHM sen nila Jokai Hr-h sh suoma luisensa boritaau Rillit ttt tiedä kotika ultfi tarvitsette varokaa uumbuukl lHitkkeltä ja liumbuuki-tolitoreita — Llgni irin Apteekki on s n n r 1 n— — Suom Apteekkiinko Yhdysvalloissa— P A LIGNELL CO Superior Wli