Thl Itsue of tho Toveritar contalni no artlclei tuen requlre
! Painos 10026
L
No 6 Tiistaina Helmikuun "8 p— Tuesday February _8th 1921— Yhdestoista Vuosik
Nykyisin el mikään uskonto ole
muuta kuin niiden ulkopuolisten voi
main haaveellinen heijastus ihmisten
päissä jotka hallitsevat heidän joka
päiväistä oloaan heijastusta missä
maalliset voimat ottavat ylimaallisen
muodon Historian alkuaikoina ovat
luonnonvoimat ensiksi saaneet osak
seen tämän takaisinheijastuksen ja
tulleet Ritten pitkän kehityksen kaut
ta eri kansojen henkilöittämisen esi
neiksi Tätä ensimäistä kehitysjak
soa on ainakin vertailevan mytolo
gian avulla seurattu indoenropalais
ten kansojen 'keskuudessa intialaises
sa Vedassa aina sen alkuun asti ja
sen yksityinen jatkuminen intialais
ten persialaisten kreikkalaisten roo
malaisten ja germaanien keskuudes
sa sekä edelleen niin pitkälle kuin
ainesta riittää myöskin kelttiläisten
lättiläisten ja slaavien keskuudessa
on tullut toteen näytetyksi Mutta
pian tulevat luonnonvoimien rinnalle
vaikuttamaan myöskin yhteiskunnal
liset voimat voimat jotka alkuaikoi
na olivat ihmiselle yhtä vieraita ja
yhtä selittämättöminä ympäröivät
häntä ja hallitsivat häntä samalla
näkymättömällä luonnonvälttämättö
knyydellä kuin luonnonvoimat itse
Haaveolennot joissa alussa kuvastui
vat vain salaperäiset luonnonvoimat
saavat sen lisäksi yhteiskunnallisia
ominaisuuksia tulevat historiallisten
voimain edustajiksi Jollakin vielä
pitemmällä kehitysasteella siirtyvät
monien jumaloin luonnonvoimaiset ja
yhteiskunnalliset ominaisuudet yhdel
le kaikkivoivalle jumalalle joka itse
taasen on ainoastaan aatteellisen ih
misen heijastus Niin syntyi yksi
jumalisuus joka oli myöhälsemmän
kreikkalaisen rahvaan filosofian vii
meinen tuote ja tapasi juutalaisten
yksinomaisessa kansallisjumalassa
Jahvessa ruumiillistumisensa Tässä
mukavassa käytännöllisessä ja kaik
keen sopivassa muodossa voi Uskonto
kestää edelleen kuin välittömänä f
s' mieluisana ihmistä hallitsevien j=i
hänelle vieraiden luonnon ja yhteis
kuntavoimien käyttötapaus niin kau
an kuin ihmiset pysyvät tuollaisten
voimien alaisina Ja mehän olemme
monella tavalla nähneet että nykyi
sessä porvarillisessa yhteiskunnassa
ihmisten itsensä luomat yhteiskun
nalliset olosuhteet heidän itsensä te
kemät tuotantovälineet hallitsevat
heitä kuin joku vieras voima To
siasiallinen uskonnollisen heijastumi-_
sen perusta on siis yhä olemassa ja
sen mukaan itse uskonnollinen hei
jastus Ja vaikka porvarillinen ta
lous avaa varman tien tämän vieras
herruuden alkuperäiseksi yhteydeksi
niin ei se muuta asiata ollenkaan
Porvarillinen 'talous ei voi kriisiä ko
konaan poistaa eikä yksityistä häviö
tä huonoista veloista vararikoista
enempää kuin suojella yksityistä työ
läistä työttömyydestä Sanotaan yhä
aina: ihminen päättää ja Jumala (se
on kapitalistisen tuotantotavan her
ruus) säätää Pelkkä tieto menköön
pä sitten vaikka pitemmälle ja sy
vemmälle kuin porvarillisen talouden
ei riitä kukistamaan niiden yhteiskun
nallisten voimien valtaa jotka hallit
sevat yhteiskuntaa Siihen lisäksi on
tarpeen ennen kaikkea eräs yhteis
kunnallinen työ Ja jos tämä työ
suoritetaan jos omistusoikeuden kont
rollin ja yhteisten tuotantovälineitten
suunnitelmanmukaisen hoidon kautta
yhteiskunta itse ja kaikki sen jäsenet
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA
on vapautettu orjuudesta jossa hei
tä pidetään vastoin heidän tahtoaan
heidän itsensä tuottamien mutta sil
ti heille ylivoimaisten voimien ympli
röimien tuotantovälineitten avulla
jos siis ihminen el ainoastaan ajatte
le vaan myös toimii silloin vasta
katoaa viimeinen vieras voima joka
vielä uskonnossa kuvastelee ja sen
mukaan katoaa myöskin uskonnolli
nen heijastelu siitä yksinkertaisesta
syystä ettei ole enää mitään heijas
tavaa ANATOLE FRANCE
Anatole France kuuluisa ranska
lainen kirjailija on ilmottanut kan
nattavansa Ranskan sosialietlpuol
kommunistista ryhmää joka äsket
täin pidetyssä puoluekonferenssissa
päätti liittyä Kolmanteen Internatio
naleen Tämä hänen päätöksensä ei
ole tullut odottamatta sillä hän al
koi jo viime lokakuussa kirjotella ar
tikkeleita joissa hän lausui kannatta
vansa neuvostoperiaatteitten edistä-
TYÖLÄINEN
Kirj A J
Työläinen — vaikka tosin halveksittu
Olet tärkein "olio" mailmassa
On kättes' kautta valmistettu
kaikki mitä on olemassa
Nyt missä vehnäpellot uhkuu
oli erämaata ollut ennen
Sieil' nyt höyrykoneet kilvan puhkin
Taikavoiman lailla mennen
Ilmalaiva tuolla liitää
Tuolla höyryalus merell' entää
Läpi erämaiden junat kiitää
Sähköteitse viestit lentää
Kaupungit ja kylät linnat
Laitokset niin mahtavat
Sähkövalot kirkkahimmat
kättes' töitä todistavat
Sä olet herra luonnon yli
tuotantoon sen voimaa käytät
On rikkauksia täynnä luonnon syli
niillä aarreaitat täytät
Nyt kun oot tään kaiken luonut
on ylijäämää kaikkialla
Se lienee hyvinvoinnin tuonut
Lie ilo siitä tuottajalla
Mutta mitä — ? Asiat on aivan toisin:
Sä vaan turman maahan saatoit
kun ahersit sä kiirein moisin
aamusta ain' iltaan raadoit
Sinä rikkauksia aina tuotat
inutta riistäjät pidät kasöörinä
Ihmisyyttä heiltä vuotat
he esiintyy ain1 "barbaareina"
Työstäsi vain hyötyy toiset
Itse murto-osan saaden siitä
Työsi hedelmät jakaa loiset
ei sinulle siitä paljon riitä
On siitä huono aika tullut
kun on liikaa tuotettuna
Työpaikat kakk' on seisahtanut
On varastot täyteen sullottuna
Sä tukalass' oot asemassa
Elosi ehto kun on työ
an afflrmd translatlon accordlng to
Kaikkina aikoina on nainen saanu
kantaa yhteiskuntaväiiryyden ras
kaimman ikeen Ihmiskuntakehityk
sen aamuhetkestä aina viimeaikoihin
saakka tuon monia vuosituhansia
kestäneen ajantaipaleen on alemman
kansanluokan nainen tuntenut ole
vansa kaksinkertaisesti kahlehdittu
Niiden kahleiden lisäksi jotka nään
nyttävä työ on hänen hartioilleen
asettanut aina orjuuskauden alku
ajoilta saakka ja jotka ovat olleet
yhtä raskaat kuin miehilläkin 011
hän saanut kantaa sukupuolensa
vuoksi kaikkien pilkan ja häpäisyn
Eläimenä on nainen saanut olla myö
häisiin aikoihin asti Vasta v 787
annettiin hänelle sielukin Nikean
kirkolliskokouksessa
Yhtä turvattomaksi on orjanainen
tuntenut asemansa roomalaisen or
javoudin kuin feodaliherrankin piis
kaniskujen maalitauluna Eikä ka
raisen olevan hänen huomattavimpia
elämäntehtäviään
Nousiainen
On leipähuolet painamassa
Yhä kiristyvi suolivyö
EI ostoksiin ole rahaa sulia
Siis varastot säilyy täynnä yhä
Syömättä saat toimeen tulla
se on "monopoolln" sääntö pyhä
Jos pantais' toimeen vanha kuosi
joka Israeliss' oli käytännössä
että otettaisiin lepo vuosi
kun on liikaa tuotannossa
Silloin syötiin vanha kassa
Ei mädännyt ne taakse salpain
Kuten sivistyneess' mailmassa
ne turvataan viel' kautta kalpain
Onhan tosin "liipä laini"
Hyväntekeväisyys jalo tää
Se elämän on kuolon 'paini
Siinä kumpi voitolle nyt jää
"Herrat" vellivadin Si:'ie suovat
Syöden itse herkut tuoreet —
Samppanjat ja viinit juovat —
armosta saat sinä kuoret
Tää on yhteiskunnan irvikuva
jossa nälkä kuolemastakaan
työmies ei saa turvattua
ei itseään ei lapsiaankaan
Tyydytkö sä kauan tähän?
vai eikö keinoa oo' toista — — ?
Käy tätä hiukan miettimähän
eikö selvittää vois' pulmaa moista
Sehän on selvää lokiikkaa
Sua "boosut" tarvitsemast' on
laanneet
nyt itsellesi käy tuottamaan —
"Herrat" on jo kylliks' saaneet
Välineet tuotannon sä käsiisi ota
sinulla täysi oikeus on niihin
Johda itse tuotantoa
kuuluen myöskin jako siihen
Kuin "monopooli" poistettu on
ratkaistu on -puima tää
Varten kulutuksen eikä voiton
pyörät kun käy pyörimään
Act of Oct 16th 181
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
Ä N E N K ANNATTAJA
pitalistinen aika ole suinkaan ka
ventänyt hänen kahleillensa painoa
Joskin henkiorjuuuen kahleet ovat ai
koja sitten lauenneet on kapitalis
tisella kehityskaudella ollut tarjot
tavana naiselle yhtä kunnioitettavan
painavat kahleet kuin mitä orjakuu
della olivat Kapitalismi on sitonut
naisen palkkatyön puristavilla siteil
lä Se on riistänyt hänet teollisuus
laitostensa ummehtuneihin kammioi
hin Grottemyllynsä jauhettavaksi
Sitäpaitsi on kapitalismi luovuttanut
prostitutsionin orjantappiiraisen tien
työläisnaisen yksin kuljettavaksi —
eivät sitä enään astele yläluokan
hetairat kuten nitiinnisaikana
Muutama vuosikymmen sitte pu
huivat porvarilliset haihattelijat
kulttuurin kehittämästä ritarillisuu
desta naista kohtaan Se tarkotti
tietysti sitä että sivistynyt tehtaan
isännöitsijä ei käyttänyt enään työ
läisnaista puhutellessaan piiskaa ku
ten vanhan ajan orjavoudit — ei ai
nakaan silloin jos nainen tyytyi pit
kään työpäivään ja huonoon palk
kaan Saattoipa isännöitsijän poika
osottaa nuorelle tehtaan tytölle
näennäistä huomaavaisuuttakin joa
tyttö sattuu olemaan miellyttävä
Poikkeuksetta on tuollainen ritarilli
suus kuitenkin päättynyt työläisnai
sille turmiollisesti Herrasmies on
nähnyt hänessä vain sukupuoli-Ilmiön
sekä osottanut hänelle ritarilli
suutta himojensa tyydyttämisen tar
kotuksessa Löytääksemme todellisen syyn tuo
hon muutamia vuosikymmeniä sitte
puhuttuun "ritarillisuuteen" s o et
tä kapitalisti ei kiinnittänyt niin
suurta huomiota työläisnaisen ruu
miilliseen rankaisemiseen kuin työn
riistäjä orjuus- ja vieläpä feodall
ajalla teki- emme voi etsiä sitä kult
tuurin jalostavasta vaikutuksesta
vaan työläisnaisten henkisestä kehit
tymättömyydestä Kun kapitalisti
nen kehitys pakotti työväenluokan
järjestäytymään ja siten puolusta
maan itseänsä yhä kehittyvää kapi
talistista riistoa vastaan jäi nais
puolinen työntekijä tuossa itsepuo
listautumisessa paljoa jälelle mies
puolista toveriansa Naiset tyytyi
vät pienempään palkkaan ja pitem
pään työpäivään kuin miehet Nai
Bt eivät järjestymättöminä ollen
esittäneet työnantajille vaatimuksia
Miehet sitävastoin järjestöjensä n
vulla saivat vaatimuksinensa häiriö
tä aikaan porvareille heidän itsckyl
läisessä rilstäjätoimessaan Ei ole
ihme jos riistäjä tyytyväisellä hy
kerteli käsiään naisten työn tuloksia
ahmlessaan vaikkakin samanaikai
sesti pieksätti poliiseilla miespuoli
sia työläisiä jotka olivat ruvenneet
rettelöimään Naisessa näki kapita
listi vielä muutamia vuosikymmeniä
sitte tiedottomuudessaan tyytyväise
nä uurastavan riistovälineen jonka
avulla näytti olevan mahdollisuus
loppumattomiin säilyttää ja edelleen
täydellisemmäksi kehittää tämä heil
le kultainen yhteiskuntajärjestelmä
työväenluokan miespuolisten jäsen
ten niskottelusta huolimatta
Vaan onko tilanne vieläkin saraa?
Onko kapitalisti jättänyt käyttämäl
tä työläisnaista kohtaan ruumiillisti
rangaistusta? Ei sitä se ei ole
tehnyt!
Noin parin vuosikymmenen ajalH
on työläisnainenkin pyrkinyt kellitty-
(Jatkoa toisella sirulla)