TM Iu of th Toveritar contaln no rt (cl e auch at requlre an fflrmed tranalatlon accordlnu to Aot ot Oc '5tn m
TOVERITAR l
Painos 9922
VIERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
N E N K ANNATTAJA
ORGAN OF THE FINNI8H VVORKING VVOMEN IN AMERICA
No 2
Tiistaina Tammikuun 1 1 p— Tuesday January nth 1921— Yhdestoista Vuosik
LEO TOLSTOI JA
Tuntuu Ikäänkuin olisi Tolstoi mainen sentähden että se sortaa
meille vieras Tiedämmehän nyt et- kansaa teidän taiteenne el ole taidet
ta tätä tietä ei mitään SaRVlltRtn t- Hl Öillä ao lriilrniatnu kunnan
VAT I ANIflTMflfTC tä Va'n kiiynällst0' sankarimaisella rassa mutta palvelee tyydyttääkseen
? lfjLiHllllUlliUUu Ponnistuksella kukistettuaan sortajat ylen kyllästyneiden Ihmisten mielin
J" houkuteltuaan mukaansa taista- luja" Ja vaikka hän puhui että ai-
Tällä otsakkeella kirjoittaa "Kras- luun vel-lensä talonpojat on siis läh- noa mikä on tehtävä on luopua kai-
naja Casetassa"
Kogan seuraavaa:
professori P S
tenyt astumaan oikeata tietä
Mlnkätäliden tulee köyhälistön kun-
kesta tästä valheesta mutta hänen
sanansa kaikuivat niin todenmukaisi-
nioittaa Toistolta? na ja voimakkaina että elävät ihmi-
— Hänen hehkuvat puheensa hä- 8et eivät voineet olla tulematta tar-
johtlvat tutetuiksl halusta uudestlmuodostaa
joita vastaan hän pu- seka "ede että taide että taloudelli-
hui lopullisissa johtopäätöksissään nen elämä
JACK LONDON
ELÄMÄN
RUNOILIJA
Kirj Rieti Itkonen
London on nykyajan lapsia synty
nyt 1876 ja kuollut 1906 Hän yn
tyi ja kasvoi Californian valtiossa
vt ii
— Ei kukuan ole ymmärtänyt niin Kas siinä syy mlnkätäliden hän 'nnyva noissa
nerokkaasti kuvata vallassaolevlen 011 vallankumouksien ystävä vaikka Londonin elämänvaiheet ovat eh-
halpamaisuutta ja inhoittavaisuutta ei tahtonutkaan olla sen ystävä Sii- kä kirjavammat kuin kenenkään
kuin hän ei kukaan ole paljastanut nä W minkätähden hän jätti sille muun """-kirjailijan Köyhästä ko-
aista läntien ja koko elämänsä alku
taipaleen ankaraa leipätaistelua tais
tellen on hän henkilökohtaisesti saa
nut tutustua elämän varjopuoliin Sa
nomalehtipojasta osterin salapyytä
jäksi (osterirosvoksi) tehtaan työ
mieheksi merimieheksi kullankaiva
jaksi metsästäjäksi kulkurikerjäläi
seksi j n e kävi hänen uransa Vä
hän yli 20-vuotiaana suoritti hän kol
messa vuodessa ylioppilastutkinnon
pääasiassa itsekseen opiskellen teki
työtä kuin juhta 16 — 20 tuntia päi-
Kymmenen vuotta on kulunut Ve
näjän maan suuren Kirjailijan Ktioie- nen _ Uerkkä omatuntonsa
mäsiä ja venaiamen vaiianitumous niille teille
muistelee suuresti kunnioittaen hä
nen nimeään näinä juhlapäivinä
Vallankumous pitää häntä omanaan
Ensi silmäyksellä tuntuu tämä kä
sittämättömältä Tolstoi paljasti hä
peällisen tsaarihallitukBen minkä niin syvälti ja selvästi että Ihmis- hiotut nuolenterät Siinä syy min
vuoksi se kostikin häntä vihallaan ja kunnan onnettomuuksien ja kärsi- kätähden hän vaikka kulkikin omaa
armottomalla vainoomisella Tosin mysten perussyynä ilmenevät yksi- tietään palveli vallankumousta: val
hylkäsi Tolstoi myöskin vallanku- tyisomistusolkeus ja toisen työn riis- laukiimousta palvelee Jokainen joka
mouksen keinot hän nimitti niitä vi- tiimlnen 0 + palvelee totuutta — TUT
hingolllsiksi harha-askeleiksi Ja kui- Tolstoi sanoi: "Älkää turvautuko -
tenkin kumartaa vallankumous hänen väkivaltaan älkää tarttuko aseisiin" LAPSIORJUUS SALT LAKESSA
edessään Hän arveli että hän opettaa sovin- Salt Lake City Utah — Selittäen
Tolstoi paljasti kirkon ulkokultal- nollisuutta mutta todellisuudessa kyi- että sadottain lapsia myydään kirjai
suuden ja ilkeämielisyydessään eroit- vl nän -eripuraisuutta sillä ne jotka mellisesti vuosittain Salt Lakella suo
ti synoodf hänet kirkon yhteydestä noudattavat häntä eivät liittyneet sittelee lastenoikeuden tuomari Hugo
ja kieltäytyi hautaamasta häntä kir- tsaarin armeijaan kieltäytyivät suo- B Anderson raportissaan kuvernöö-
unllioln männin nm il n I n m niin TV HttflTnnRtll El HP VPl Vnl 1 I Q11 11 t ta lrlWnf „iln UnlnnJln-llUtt tnl I - "
nvniDia luuvjjtt uuiiuALiauuuia mui- — — —uuum nuviiuL 1110 niuiaauiiiuaiiiailil l-uiuionyiiu- i i i
_ „ „„„in„i„„n i„ „ „_ vissa luki ja kirjoitteli — ensin Da
ta suuri kirjailija nousi myöskin vas- vankiloissa ja herättivät vihamieli- siin ryhtymistä tätä liikennettä vas
tustarnaan sitä materialismia jonka syyden tunnetta joukoissa jotka nä- taan
nojalla suoritetaan sosialistinen val Kiyät parhaimpain miestensä turmion Hän tuomitsee nykyisen oikeusme
lankumouksemme Ja siitä huolimat- Tolstoi sanoi: "Maa kuuluu sille nettelyn jossa asioita käsitellään vä
ta vallankumouksen johtomiehet ma- Joka sillä tekee työtä toimettomat linpitämätömästl ja tuomioita anne
terialistit ylistävät Tolstoin nimeä tii- laiskurit eivät saa sitä omata" Ja taan aivankuin itsestään selviä asioi
naan kalkissa Venäjän auditorioissa han puhui tätä niin vakuuttavasti ja ta oikeuslaitoksen ollessa vailla ke!-
'Niin Tolstoi kuuluu vallankumouk- selväpiirteisesti että hänen puheen- noja millä panna toimeen tiedustelu
seen sentähden että sille kuuluvat sa sovinnollisuudesta eivät enää voi- ja ja tutkimuksia
kaikki joilla on herkkä omatunto neet sammuttaa taistelutarvetta to- "Minä uskon" sanoo tuomari "että
jotka tuntevat suurta tuskaa riistet- tuuden puolesta lapslkaupan tutkiminen on välttämä-
tyjen ja sorrettujen vuoksi - Tolstoi sanoi: "Teidän Heteenne on töntä jos mielitään saada selville ti-
Hän kulki omaa tietään Hän oli valheellinen se todistaa että tämä Jänteen hirvittävyys ja saada oikeus
~ herra ja varakas tilanhaltija Ja kun kohtuuton järjestys on todellinen jä-- laitokset ja muut toimimaan menes
omatunto kutsui häntä tuomioistui- jestys teidän hallituksenne on halpa- tyksellisestl pulman suhteen"
mensa eteen niin tunsi hän ennen
muita velvollisuutensa niitä kohtaan
joiden raskaalla työllä elivät hänen
esi-lsansä ja vanhempansa — venä
läisen talonpojan edessä Luovutta
malla talonpojalle vuosisatojen ryöa
tämää liittymällä ja yhteisesti hänen
kanssaan tekemällä maatyötä tun
keutumalla talonpojan "oikeuskäslt-
teeseen" — siinä ne periaatteet joita Lo' syksy maahan taaskin kahle!
sovittamalla luokkansa synnit sen tansa
suurin edustaja tahtoi sovittaa nilss' kesän jätteet vielä ilakoi
Siinä syy minkätähden hän ei ra- Miss' seisoi puu vehryt puvussansa
kastanut kaupunkielämää el rakas- nyt syksyn kellassa jo vaikeroi
tanut sen loistoa ja kevytmielisyyttä
J U H L A R U N O
(Monessen S S Osaston 16:sta vuo- Ja toinen vuotain hikeä ja verta:
sljuliliin marrasjt 6 ja 7 p:nä 1920 ) mä raadan että elän — ainakin !
Kirj Eemeli Rautiainen
Näin
perikoriin ja sittemmin vähitellen
nomalehtiin aikakauslehtiin maail
manlehtiin — kunnes lopulta kustan
tajat suorastaan kilpailivat hänen
tuotteistaan Elämänsä viimeiset kym
menen vuotta voi hän viettää jok
seenkin "vapaana kansalaisena" hy
vinvoipana jopa varakkaanakin lai
minlyömättä kuitenkaan seikkailumat
koja urheilua ja työväenpuolueessa
toimimista Kirjailijauransa alkuai
koina hän solmi avioliiton tullen
usean lapsen isäksi- Kun vielä mui
nitsemme että hän v 1911 otti osaa
Meksikon kapinaan joutuen ankaran
taistelun jälkeen hallituksen joukko
jen vangiksi josta hän kuitenkin Yh
dysvaltain kansalaisena verrattain vä
hällä selviytyi sekä lopuksi että hän
v 1916 talvella kuoli huvilassaan
"Kuun laaksossa" lähellä San Fran~ ~
ciscoa niin olemmekin hahmoitelleet
jos el usko hänen elämänsä ulkonaiset puitteet
joihin puitteisiin sopii määrättömästi
rasittavaa ruumiillis-
johon olivat vajonneet riistäjät ji
tsaarilliset onnenonkijat ei rakasta
nut näitä teattereita ja yliopistoja
joissa tiede ja taide palvelivat vi
rakkaiden makua ja himmensivät sor
rettujen järjen ja tunteet Hänestä
luutui että tämä valheen ja mädän
näisyyden myrkyttämä kaupungin e-
Näin vaihtuu kauneus ja sortuu
kukka
min kesä nostanut oi' kasvamaan
Käy luonnon kauneuden yli hukka
ja verhoo kaikki routavaipallaan
On syksy luonnossa Ja ihmisellä
myös kesän toivehia raataa syys
lämä ei voi muodostua maaperäksi Kuln valta vahva viel' on vääryydellä
yhteiskunnan parantamiseksi Siinä ia lokaan syöstynä on IHMISYYS!
syy minkätähden hän ei hyväksynyt
yhtävähn työväenliikettä kuin sosia- Miss' nosti toive kärsinehen rintaan
listista oppiakaan ei hyväksynyt vä- niin jalon uskon sekä aatoksen:
kivaltaisia keinoja sortajien kukista- ett loisi ihmisyys jo Ihanintaan
miseksi Hänestä tuntui että talon- orasta elämähän kärsineen
poika sovinnollisuudellaan ja rakkau
dellaan politiikkaan rakkaudellaan niin siihen iski sorron mahti musta
maahan arvostelee oikeammin elävää lo vihallansa toivon hedelmään!
kuin työläinen Ensiksikin on valta Ja Kvvi kostoa ja kauhistusta
otettava tilanhaltijoilta ja kapitalis- elämän alholoissa eläjään
teiltä ja annettava työtätekeville
Ja Tolstoi keholttl kääntymään ~~
maaseudun puoleen keholttl kaikkia Lie ihmisellä toki elämässään
meillä Ihmisillä
hyvään
niin silloin usko melll' on paheeseen hellittämätöntä
Mutt' usko mikä eloon heikentyvään tB ja henkistä työtä sekä seikkailuji
luo halua elää päivään huomiseen kaikissa maan äärissä Pohjois-Jaäme-
restä Etelän napaseuduille Lontoosta
Me täällä jolta tehtaan jyske pauhu Japaniin ja Kiinaan Klondykesta
ain' yhä kutsuu työhön raadantaan Australiaan Hänen kuolemastaan
joka tapahtui aivan liian aikaisin kes
ken paras:a ruumiin ja hengen mie
huutta ei ole täällä julkisuudessa nä
kynyt paljoakaan tietoja mutta sitä
runsaampana ja ristiriitaisempana tul
vaili kaikenlaisten tietojen ja selitys
ten lähde Amerikassa hänen kuole-
miss' meitä yinpärölpl tulenlieskat
sauhu:
me mitä täällä orjat toivotaan?
Me orjat joilf ei puutu uskallusta
kun käymme raadantahan raa'lmpaan
Me vailla oisimmeko vakaumusta
min eteen käymme orjat toimimaan? mansa jälkeen Muutamien selitys
ten mukaan myrkyttivät hänet kateel-
El
tunnon ääni ihmis-
iisei Mipaiujai roisien selitysten mu
kaan nautti hän erehdyksessä myrk
kyä lääkkeenä ja kolmannet tiedot
selittivät hänen itse myrkkyä naut
timalla lopettaneen päivänsä Vii
meksimainittu otaksuma lienee totuu-
Nlin silloin kasvoi usko Joukkotyöhön denm"kanen
kuin voima yksilön oi' uhraus
Vastaa
orjan
ei puuttua voi meiltä vakaumus
Kuin puuttehlssa nääntyi selkä norja
niin silloin kasvoi usko uskallus!
Kun sortui ihmisyyden jätteet sor-
ronyöhön
Ja mielen hyyti synkkä ankeus
Siks' juhla meillä työtä raatavilla
on että kasvais side sovinnon
ja nousis mieli tiedoks' ihmisillä
vapautumaan elämään talonpoikaista päiimaali taikka toivo tavoitus
tyoeiamaa mutta vastustaa tsaarini- mif kohden pyrkii vaikka kärsin- ml' „i„iä 00t„= „„„„ „„„
sen hallituksen väkivaltaa el vallan- nässä
kumouksella ei aseellisella kapina!- jo ammottalskln synkkä ankeus siks' kulkekaamme kvlväin ovlt!
a vaan passiivisella vastustuksella ' taa8 yuos klumes t fe JuhItaan lussa heikko auttamattomatsi sortuu
rialrrnrrVmiDnlln Allnlniitiininl 11_ __ A _ I j
u„u„ wlaiW vbik ivay toinen toivovana etta vielä kerta Melll' riittäköhön voimaa innostusta mutta volm-kas korjaa siitä runsaan
mun tieni nousee hyvinvointiliin alli' voimaa suurta siinä tarvitaan „
(Jatkoa toisella sirulla)
Jos sitten siirrymme tutkimaan hä
nen kirjallista tuotantoaan niin ei
ole ollenkaan sattuma että se on
amerikalaisen aikaansaannosta Päin
vastoin kuvastuu hänen kirjallisuu
dessaan suurin piirtein elämä sellai
sena jollaisena se juuri Amerikassa
eletään Häikäilemättömänä lahjo
mattoman ankarana taisteluna elämäs
tä ja kuolemasta raakaa mutta
kasta luontoa vastaan
jossa
ri-
taiste-
kapa vain tuskien uhrien hinnasta