M j j
"i [ i
I
f
6
Tiistaina Tammikuun 4 p — Tiiesday January 4th
No i
i
i
1!
1
k f
t y
ii
!
Alttarin edessä
Kirj Herman Bang
Siinä hän on!
Kaulat kurottuvat Kiikarit kohoa
vat tähystysasentoon Sulhanen aste
lee saattomiehensä kanssa läpi kirkon
omaksi aviomie-
han silloin rouva uhrautui — Uh
rautui?" — "Niin siihen aikaan hän
oli vielä nuori vaimo ja harvinaisen
kaunis" "Oo se ei ole mahdollis
ta!" — "Vai niin No kun te ker
ran tiedätte sen paremmin" "Ei
molemmilla puolilla aitana uteliaita mutta sehän on kauheata" — "No
päitä Hän on pitkä tumma kenties siinä te olette oikeassa mutta totta se
vähän liian solakka hänen valkoinen vain on Silloin hän matkusti päätä-
paitansa on sileä ilman poimuja pahkaa Lontooseen ja sitten pelasti
hänen matalakoppaisessa hatussrun on konsuli G miehen pulasta —
sininen vuori Tarkasti katsoessa luu-
hänet niin kauhean lujasti Hän
seisoo pää alas painuneena Hän
tarttuu kiinni alttarin käsipuuhun
Pappi kyselee edelleen Ja jokainen
kysymys tuntuu Agnesista kuin Ia-
Taas sorinaa — - kevätaikana jaloon tehtävään uskoi- vieressänne seisoo
"Valtioneuvos seisoi jo perikadon Iiseksi tueksi uskolliselle vaimollenne heksenne?"
portaalla rahapulassa muistatte- Teidänkin sydämessänne soivat kai "Olen" — tähän asti on hänestä
tällä hetkellä heleästi muisto kunnioi- tuntunut että se on joku toinen
tettavasta isästänne joka kaikissa joku vieras mies ulkopuolella häntä
uhteissa saattaa olla seurattava esi- itseään mutta nyt se tunkeutuu hän-
merkki Valtioneuvoksetar nostaa ne- tä niin lähelle hän ei pääse enää
näliinah silmilleen — hänestä tuntuu pakoon Ja yhtäkkiä hän tulee aja
kuin olisi äkillinen huumaus vallan- telleeksi että tuo pieni '"olen" sitoo
nut hänet Sitten hän ajattelee valp
paita kiikareita ja nostaa paansa
entistä ylpeämpänä Mutta hän ei
kuule enää papin sanoja: hänen sil
miinsä kuvastuu korkea synkkä taru
ja eräs perheen tuttavista laittoi sem- minen kamari Cityssä korkea kirjoi- piollinen multaa hänen nuoruutensa
Iisi hänen silmänsä aluksi maalatuik- moisen hauskan laulun siitä matkas- tuspöytä ikkunoiden välissä ja pöy- unelmien päälle Hän oli istunut
8i — mutta kenties niissä on vain ta" — "Entäs valtioneuvos?" — — dän ääressä istuu pieni tumman li- pianon ääressä ja soittanut kun hä
siniset renkaat Katsojain hiljainen "Ah hyvä neiti Lisberg valtioneu- kainen mies joka nousee seisaalleen ncn isänsä astui sisään kiihtyneenä
kuiske seuraa häntä hänen entisyy- Vos Semmoisia ne miehet o- hänen sisäänastuessaan ja hymyilee — ja sekaannuksissa ja sanoi hänelle
tensä se siinä humisee ympärillä vat" hymyilee — — — että hän on mennyttä miestä ellei
"Kuinka vanha hän on?" — "Koi- Väki käy kärsimättömäksi Kaasu- Alttarin edessä seisovan sulhasen Agnes suostu pelastamaan häntä me
mekymmentä vuotta hän on oi- liekit levittävät sekavaa kajastusta yli läpi käy kuin sähköisku — — nemällä naimisiin rikkaan Bockin
lut aikoinaan kaunis mies mutta nyt kaikkien häikäisevien värien valkei- "Amen" Pappi ottaa käsikirjan kanssa ja hän Agnes tietää sen
ei hänestä enää ole paljon jälellä" den nypläysten ja puolipaljaiden kä- Syntyy liikettä saattoväessä Herroille kyllä ettei yksikään Lövenfeld voi
— "Eipä totisestikaan hänhän on varsien antaa käsikirja ensimäisen merkin elää kunniattomana
aivan kaljupää" — "Niin eikä ae "Morsian tulee 1" Kolme kolkutus- ruualle menosta naisille viittauksen "Tiedättekö itsenne vapaaksi ettet
ole ihmekään" ta ovelle urut herahtavat soimaan järjestäytyä poisläntemään He kohen- te ole antanut yhdellekään eloasaole-
"Missähän se on?" — "Kuka se?" Alhaalla kirkossa huumaava tungos tavat tukkaansa oikaisevat poimeen valle mieshenkilölle lupausta joka
voisi olla tälle liitolle esteenä?"
Hän ei enää kuule mitään Hän
tietää olevansa myyty mutta hän
tahtoo oppia rakastamaan miestänsä
sillä eihän hän ole rakastanut ketään
muuta — — se kesä joka oli on
nellisin hänen elämässään se on
pelkkää unennäköä
"Antakaa siis kätenne toinen toi
sillenne" - Agnes ojentaa konemaisesti kä
tensä Adolfia kohti Adolf tarttuu
"Se Augusta minä tunsin hänet hy- ylhäällä kuorissa ahdistava jännitys: hameestansa Takana kolmannella ri-
hän kantaa laahustin-
vasti raukan han kavi ompelemassa ' Mitenkähän
valtioneuvoksettarelle" — "Ja herra taan?"
boeck sna oh? — öitten jou
tui tyttö "Hoitolaan" Herranen
aika sellaistahan saa aina lukea Ad
resseavisen'ista Fanny Jansen jo
ka lauloi Tiwolissa — me asuimme
siihen aikaan yhdessä tuolla Nahku
rikadun varrella Muistattehan kama
rineuvoksen perhe asui meidän ylä
puolellamme ja me muutimme pois
siitä syystä kun ne aina jättivät lika
veden pesualtaaseen Siitä on nyt nel
jätoista vuotta Kuinka nopeasti se
aika kuluu I" —
"Tosin he olivat jo kihloissa kes
kenään kuulin sen Augustalta itsel
tään Mutta sitten hän katkaisi
teet koska uh ei minä en voi
sitä kertoa hra Boeck oli inhoit- kannalla" — "Niin luonnollisesti
tava! — "Inhoittava?" — "Niin ker- Kuinkapa muuten niin ylimyksellinen
ran portaissa ja silloin Augusta teki PJ tahtoisi semmoista messallian-
kaikesta lopun" 8ia
Sulhanen saapuu kuoriin Päät las- — "Kerrotaan morsiamen olleen
keutuvat taas paikoilleen istutaan kihloissa serkkunsa kanssa" — "Niin
oenkkeihin näästään vähitellen rau- Herra varjelkoon kyllä se on ihan
haan Penkit ovat täpötäynnä eninv
Hän on keskikokoinen vaalcanve
rinen hiukset tuhkanharmaat Piirteet
pehmeät Iho untuvallista kuin hieno
hedelmä sirosti muodostetuilla huu
lilla surumielinen hymy Vartalon ym
pärillä aaltoilee valkea atltspuku kuin
välkkyvä joen pinta Kamariherra
hänen isänsä seisoo suorana Maa
lilla on koetettu peittää kasvojen ryp
pyjä mustat viikset kiiltävät
"Kaunisl" — "Ihana!"
Kohinan tavoin on väkijoukon kuis
ke seurannut hänen kulkuansa Nyt
hän on jo saapunut kuoriin ja urku-
n jen pauhu voittaa kuiskivien äänet
"Kamariherran asiat ovat huonolla
naisväkeä perheen vanhoja
nuoria tyttöjä joista on
mäkseen
tuttavia
hauskaa katsella häämenoja kielikel
loja jotka ovat tulleet tappamaan sin
ne hetkeksi aikaa joutilaita katuper
hosia jotka pitävät kirkkoa jonkun
laisena teatterina ompelijattaria jotka
tutkivat pukumuoteja [ palvelustyttöjä
joiden tekee mieli saada ihailla tai
kadehtia Ja kaikki ne tuovat tulles
saan kadun tomua katuojien lokaa
arkielämän lörpötystä
Sekava kuiske hiljainen humina
kirkossa vaikuttaa uneentuudittavasti kin portaiden mattoa niinkuin vaah-
totta He olivat jo lapsuudesta toi
silleen kihlatut" — "Mutta näytti
hän morsian kuitenkin hyvin iloi
selta" Urut vaikenevat Kamariherra tar
joaa tyttärelleen käsivartensa Ja vie
hänet alttarin juurelle Sulhanen as
tuu reippaasti ylös Pappi kääntyy
heidän puoleensa Kristuksen kuvan
ääressä jonka varjo täyttää kome
ron seisoo sulhanen huolimattomasti
hiukan kumartuneena Morsian kat
soo suoraan pappiin Laahustin jota
hunnun harso peittää valuu alas pit-
villä istuu muuan vanha täti ja itkee
Hänen nyyhkytyksensä kuuluu sillä
aikaa kun pappi lukee
"Nyt kysyn minä teiltä Adolf Ju
lius Boeck : Oletteko neuvotellut tai
vaan Jumalan kanssa että tahdotte
ottaa tämän siveän nuoren neidon
joka nyt vieressänne seisoo omaksi
aviopuolisoksenne?"
"Olen" — "Taivaan Jumalan
kanssa" — hän muistelee milloin
hänen äitinsä oli ensi kerran puhunut siihen suonet hänen sormenpäissään
hänelle tästä naimiskaupasta Se oli takovat Agnes katsahtaa häneen
yöllä tanssiaisten jälkeen ja hän näkee jotakin hänen silmissään jo-
muisti kuinka pehmeästi Agnes oli takin punastuu ja katsahtaa ylös
levännyt hänen käsivarrellaan tans- Kristukseen Hän huomaa miehensä
aiessa Silloin hän oli luvannut äidil- katseen hakevan häntä Hänestä
leen tehdä kaiken voitavansa Ja nyt tuntuu kuin tukahtuisi huuto hänen
häneltä kysyttiin oliko hän neuvotel- kurkkuunsa
Iut taivaan Jumalan kanssa
Lupaatteko tasta läntien e laa
nen kanssaan sekä myötä- että vas
toinkäymisessä niinkuin kunnon mie
hen tulee elää aviopuolisonsa kans
sa?" "Lupaan" — hän voi töin tuskin
olla hymyilemättä "niinkuin kunnon
miehen tulee
kanssa" — hän
katsomaan ystäväänsä Fredrik Bra
aenia joka istuu hänen takanaan ja
opettelee häävirttä ulkoa Brasen on
vastikään mennyt naimisiin Silloin
oli hän tavannut hänet kerran aamu- roita katsettaan
näivällä kadulla ia kertonut hänelle alttarin ääressä
elää hä-
Aamupäi väliä oli samassa paikassa
hautajaiset Kynttiläkruunut olivat
verhotut suruharson kuorin edessä
seisoi kirstu kukilla peitettynä Muu
ten oli kaikki entisellään Alhaalla
kirkossa kuiskeen sorinaa ryhmä mie
hiä jotka juttelevat liikeasioistaan
kertoilevat juttuja panettelevat
Tulee taas liikettä väkijoukkoon
Se oli sinisiin puettu nainen Ta
vattoman lihava suuret pyöreät kas-
Mitä kaikkivaltias Jumala on yh
distänyt sitä ei kenenkään pidä erot
tamaan" Ei kenenkään erottamaan mut
ta onhan avioero ajattelee Agnes
Pappi lukee Herran sanat vannan
testamentin kertomuksen naisen luo
misesta "Minä saatan sinulle pal-
elää aviopuolisonsa jon tuskaa sinun pitää synnyttämään
oli vähällä kääntyä lapsia kivulla ja sinun tahtos pi
tää miehes ala annettu olemaan
Agnes on kuin pyörryksissä
Hän kuuntelee sanoja kuin kaukais
ta ukkosta Hänen miehensä ei ir-
hänestä Jumalan
hän alkaa nauttia
että heillä nuorilla miehillä oli aiko- vaimostaan tuon Jumalan joka on
mus viettää ilta ampumaradalla "Tu- sanonut: Mutta joa sinun ailmäs pa-
len mukaan" sanoi Brasen — "Si- hentaa sinut niin puhkaise ae ulos
nähän olet nainut mies!" — "Eihän Ja neitä P° tyköäs sillä parempi
pappi ole kieltänyt minua elämästä on sinulle että yksi jäsenistäs huku-
kunnon miehen tavoin" Eikä hän
ruumiisi
voinut nyt
sukkeluutta
kava
olla ajattelematta tuota
kun hänen piti olla va-
"TiedättekÖ olevanne vapaa ettet-
tetaan kuin että koko
tettäisiin helvettiin
Agnes ei tiennyt miten hän oli
tullut takaisin paikalleen Adolf oli
ottanut häntä käsivarresta ja talut
tanut häntä Virsi oli loppunut Nai
set hymyilevät herrat tarjoovat kä
sivartensa lausuvat kohteliaisuuksia
avonaisen kaulan johdosta Väkeä
kerääntyy morsiamen ympäri hänen
kättänsä puristetaan häntä suudel
laan Sitten lähdetään ulos kirkosta
Pää pään vieressä sadottain kyy-
topäinen kiemurteleva kosken harja
Pappi puhuu heille
Hän muistuttaa heille avioliiton va
kavuudesta hän nimittää sitä kah
den sielun yhteiseksi pyrkimykseksi
Jumalan luo Mutta sitten hän jättää te ole antanut ainoallekaan elossaole-
verraten pian asian uskonnollisen puo- valle naiselle aviolupausta joka voisi
Ien — valtioneuvos ei ole kovin us- olla tälle liitolle esteenä?"
konnollinen ja kamariherraa ei näh- "Tiedän" — — — Niin kyllä hän
dä koskaan "huoneessa Herran" — voi vastata myöntäen — olihan enti-
lempeällä mairittelevalla äänellä hän nen ollut vain leikkiä Tuleehan sem-
vot lemmikkejä hiuksissa Sitten seu- kehittää hellämielisen kuvan Agnesin moista sanoneeksi hätätilassa Teke
raa muita pienen välimatkan päässä lapsuudesta Hän puhuu kamariher- väthän kaikki niin ja olihan hän sit
herroja hermostunut nytkähtely pol- rattaren varjosta ja äidinsilmästä jon- ten pitänyt hyvää huolta sekä äidistä
yiniveliasä ja naisia jotka astuvat ka lemmekäs katse voittaa kuoleman että lapsesta — ja kun lapsi kuoli neleisiä silmiä kateellisia katseita
rohkeasti kaulat neliskulmaisesti pai- Agnes näkee äitinsä hennon varta- oli hän käskenyt haudankaivajan ia- tarkasti tutkivia kasvoja koko kirk-
jaina laahustimet pitkällä viistamas- lon lepäävän suorana kuolinvuoteella tuttaa ruusupensaan haudalle — hä- ko on muuttunut yhdeksi valppaaksi
sa ja ruusukimppuja kädessä Katso- Viereisestä huoneesta kuuluu kamari- neliä ei ollut mitään aihetta syyttää silmäksi Silkkipuvut kahisevat lhai-
jain ihastuksen humina nostaa punaa herran askeleita ja kun hän lähestyy itseänsä lun sorinaa hymyilyä
poskille katsahdetaan sivulle nyÖkäy- ovea vetäytyy kuoleva koukkuun — Papin yksitoikkoinen ääni ja nuo He saapuvat ovelle Sulhanen kuia-
ja Agnes aavistaa ensi kerran että tutut sanat tehoavat kuulijoihin He kaa morsiamelleen kumartuu hänen
jotakin kauhistavaa on tapahtunut höristävät korviaan kuullakseen nuo puoleensa suutelee häntä Hän huo
näiden kahden ihmisen välillä tuon' hiljaiset myötävät vastaukset Joku maa että Adolfin huulet ovat hyvin
joka levottomana kävelee tuolla ja tunteellisempi ihminen on vähällä pa- kuumat
saada kuolla nä- kahtua Sitten ajavat vaunut esiin Adolf
kemättä omaa miestään — "Samaten kysymme teiltä Agnes kietoo käsivartensa hänen ympänl
"Ja muiston tästä kaikesta rakkau- Mathilda Lövenfeld" Kamariherra sei- leen auttaakseen häntä vaunuihin
desta te viette mukananne uuteen ko- soo suorana alttarin juurella ja kuul- Agnes tuntee miten se vavahtelee
tiinne" Agnes värähtää ikäänkuin lessaan nimensä mainittavan hän o- hän järjestää hameensa laahustimen
jääkylmä koura olisi häntä kosketta- jentautuu vielä nuoremmaksi — ojentautuu taaksepäin katsahta
nut Ole tteko neuvotellut taivaan Jumalan matta koko aikana mieheensä
"Ja te rakas sulho kiittäkää on- kanssa että tahdotte ottaa tämän Ktrkonvartija sulkee oven salapo
neannel Te vihkiydytte miehuutenne kunniallisen nuoren miehen joka nyt räisen näköisenä
tetaän päätä jollekin tuttavalle
Tuossa on sulhasen veli maalari
Hän on saanut tukkansa kiemuroille
hänen valkoinen kaulahuivinsa on
silkkiä ja tavattoman suuri Kuiten- tämän joka tahtoo
kaan hän ei jaksa kannattaa mah
tiaan ja hän on vähällä pudottaa
korkean hattunsa jota hän pitää va
semmassa kädessään
Vihdoin tulee valtioneuvoksetar
vanhanpuoleinen nainen pitkä ryh
dikäs puettu teräsharmaaseen silkki
hameeseen jossa on leveä laahus