Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 4, 1921)
M j j "i [ i I f 6 Tiistaina Tammikuun 4 p — Tiiesday January 4th No i i i 1! 1 k f t y ii ! Alttarin edessä Kirj Herman Bang Siinä hän on! Kaulat kurottuvat Kiikarit kohoa vat tähystysasentoon Sulhanen aste lee saattomiehensä kanssa läpi kirkon omaksi aviomie- han silloin rouva uhrautui — Uh rautui?" — "Niin siihen aikaan hän oli vielä nuori vaimo ja harvinaisen kaunis" "Oo se ei ole mahdollis ta!" — "Vai niin No kun te ker ran tiedätte sen paremmin" "Ei molemmilla puolilla aitana uteliaita mutta sehän on kauheata" — "No päitä Hän on pitkä tumma kenties siinä te olette oikeassa mutta totta se vähän liian solakka hänen valkoinen vain on Silloin hän matkusti päätä- paitansa on sileä ilman poimuja pahkaa Lontooseen ja sitten pelasti hänen matalakoppaisessa hatussrun on konsuli G miehen pulasta — sininen vuori Tarkasti katsoessa luu- hänet niin kauhean lujasti Hän seisoo pää alas painuneena Hän tarttuu kiinni alttarin käsipuuhun Pappi kyselee edelleen Ja jokainen kysymys tuntuu Agnesista kuin Ia- Taas sorinaa — - kevätaikana jaloon tehtävään uskoi- vieressänne seisoo "Valtioneuvos seisoi jo perikadon Iiseksi tueksi uskolliselle vaimollenne heksenne?" portaalla rahapulassa muistatte- Teidänkin sydämessänne soivat kai "Olen" — tähän asti on hänestä tällä hetkellä heleästi muisto kunnioi- tuntunut että se on joku toinen tettavasta isästänne joka kaikissa joku vieras mies ulkopuolella häntä uhteissa saattaa olla seurattava esi- itseään mutta nyt se tunkeutuu hän- merkki Valtioneuvoksetar nostaa ne- tä niin lähelle hän ei pääse enää näliinah silmilleen — hänestä tuntuu pakoon Ja yhtäkkiä hän tulee aja kuin olisi äkillinen huumaus vallan- telleeksi että tuo pieni '"olen" sitoo nut hänet Sitten hän ajattelee valp paita kiikareita ja nostaa paansa entistä ylpeämpänä Mutta hän ei kuule enää papin sanoja: hänen sil miinsä kuvastuu korkea synkkä taru ja eräs perheen tuttavista laittoi sem- minen kamari Cityssä korkea kirjoi- piollinen multaa hänen nuoruutensa Iisi hänen silmänsä aluksi maalatuik- moisen hauskan laulun siitä matkas- tuspöytä ikkunoiden välissä ja pöy- unelmien päälle Hän oli istunut 8i — mutta kenties niissä on vain ta" — "Entäs valtioneuvos?" — — dän ääressä istuu pieni tumman li- pianon ääressä ja soittanut kun hä siniset renkaat Katsojain hiljainen "Ah hyvä neiti Lisberg valtioneu- kainen mies joka nousee seisaalleen ncn isänsä astui sisään kiihtyneenä kuiske seuraa häntä hänen entisyy- Vos Semmoisia ne miehet o- hänen sisäänastuessaan ja hymyilee — ja sekaannuksissa ja sanoi hänelle tensä se siinä humisee ympärillä vat" hymyilee — — — että hän on mennyttä miestä ellei "Kuinka vanha hän on?" — "Koi- Väki käy kärsimättömäksi Kaasu- Alttarin edessä seisovan sulhasen Agnes suostu pelastamaan häntä me mekymmentä vuotta hän on oi- liekit levittävät sekavaa kajastusta yli läpi käy kuin sähköisku — — nemällä naimisiin rikkaan Bockin lut aikoinaan kaunis mies mutta nyt kaikkien häikäisevien värien valkei- "Amen" Pappi ottaa käsikirjan kanssa ja hän Agnes tietää sen ei hänestä enää ole paljon jälellä" den nypläysten ja puolipaljaiden kä- Syntyy liikettä saattoväessä Herroille kyllä ettei yksikään Lövenfeld voi — "Eipä totisestikaan hänhän on varsien antaa käsikirja ensimäisen merkin elää kunniattomana aivan kaljupää" — "Niin eikä ae "Morsian tulee 1" Kolme kolkutus- ruualle menosta naisille viittauksen "Tiedättekö itsenne vapaaksi ettet ole ihmekään" ta ovelle urut herahtavat soimaan järjestäytyä poisläntemään He kohen- te ole antanut yhdellekään eloasaole- "Missähän se on?" — "Kuka se?" Alhaalla kirkossa huumaava tungos tavat tukkaansa oikaisevat poimeen valle mieshenkilölle lupausta joka voisi olla tälle liitolle esteenä?" Hän ei enää kuule mitään Hän tietää olevansa myyty mutta hän tahtoo oppia rakastamaan miestänsä sillä eihän hän ole rakastanut ketään muuta — — se kesä joka oli on nellisin hänen elämässään se on pelkkää unennäköä "Antakaa siis kätenne toinen toi sillenne" - Agnes ojentaa konemaisesti kä tensä Adolfia kohti Adolf tarttuu "Se Augusta minä tunsin hänet hy- ylhäällä kuorissa ahdistava jännitys: hameestansa Takana kolmannella ri- hän kantaa laahustin- vasti raukan han kavi ompelemassa ' Mitenkähän valtioneuvoksettarelle" — "Ja herra taan?" boeck sna oh? — öitten jou tui tyttö "Hoitolaan" Herranen aika sellaistahan saa aina lukea Ad resseavisen'ista Fanny Jansen jo ka lauloi Tiwolissa — me asuimme siihen aikaan yhdessä tuolla Nahku rikadun varrella Muistattehan kama rineuvoksen perhe asui meidän ylä puolellamme ja me muutimme pois siitä syystä kun ne aina jättivät lika veden pesualtaaseen Siitä on nyt nel jätoista vuotta Kuinka nopeasti se aika kuluu I" — "Tosin he olivat jo kihloissa kes kenään kuulin sen Augustalta itsel tään Mutta sitten hän katkaisi teet koska uh ei minä en voi sitä kertoa hra Boeck oli inhoit- kannalla" — "Niin luonnollisesti tava! — "Inhoittava?" — "Niin ker- Kuinkapa muuten niin ylimyksellinen ran portaissa ja silloin Augusta teki PJ tahtoisi semmoista messallian- kaikesta lopun" 8ia Sulhanen saapuu kuoriin Päät las- — "Kerrotaan morsiamen olleen keutuvat taas paikoilleen istutaan kihloissa serkkunsa kanssa" — "Niin oenkkeihin näästään vähitellen rau- Herra varjelkoon kyllä se on ihan haan Penkit ovat täpötäynnä eninv Hän on keskikokoinen vaalcanve rinen hiukset tuhkanharmaat Piirteet pehmeät Iho untuvallista kuin hieno hedelmä sirosti muodostetuilla huu lilla surumielinen hymy Vartalon ym pärillä aaltoilee valkea atltspuku kuin välkkyvä joen pinta Kamariherra hänen isänsä seisoo suorana Maa lilla on koetettu peittää kasvojen ryp pyjä mustat viikset kiiltävät "Kaunisl" — "Ihana!" Kohinan tavoin on väkijoukon kuis ke seurannut hänen kulkuansa Nyt hän on jo saapunut kuoriin ja urku- n jen pauhu voittaa kuiskivien äänet "Kamariherran asiat ovat huonolla naisväkeä perheen vanhoja nuoria tyttöjä joista on mäkseen tuttavia hauskaa katsella häämenoja kielikel loja jotka ovat tulleet tappamaan sin ne hetkeksi aikaa joutilaita katuper hosia jotka pitävät kirkkoa jonkun laisena teatterina ompelijattaria jotka tutkivat pukumuoteja [ palvelustyttöjä joiden tekee mieli saada ihailla tai kadehtia Ja kaikki ne tuovat tulles saan kadun tomua katuojien lokaa arkielämän lörpötystä Sekava kuiske hiljainen humina kirkossa vaikuttaa uneentuudittavasti kin portaiden mattoa niinkuin vaah- totta He olivat jo lapsuudesta toi silleen kihlatut" — "Mutta näytti hän morsian kuitenkin hyvin iloi selta" Urut vaikenevat Kamariherra tar joaa tyttärelleen käsivartensa Ja vie hänet alttarin juurelle Sulhanen as tuu reippaasti ylös Pappi kääntyy heidän puoleensa Kristuksen kuvan ääressä jonka varjo täyttää kome ron seisoo sulhanen huolimattomasti hiukan kumartuneena Morsian kat soo suoraan pappiin Laahustin jota hunnun harso peittää valuu alas pit- villä istuu muuan vanha täti ja itkee Hänen nyyhkytyksensä kuuluu sillä aikaa kun pappi lukee "Nyt kysyn minä teiltä Adolf Ju lius Boeck : Oletteko neuvotellut tai vaan Jumalan kanssa että tahdotte ottaa tämän siveän nuoren neidon joka nyt vieressänne seisoo omaksi aviopuolisoksenne?" "Olen" — "Taivaan Jumalan kanssa" — hän muistelee milloin hänen äitinsä oli ensi kerran puhunut siihen suonet hänen sormenpäissään hänelle tästä naimiskaupasta Se oli takovat Agnes katsahtaa häneen yöllä tanssiaisten jälkeen ja hän näkee jotakin hänen silmissään jo- muisti kuinka pehmeästi Agnes oli takin punastuu ja katsahtaa ylös levännyt hänen käsivarrellaan tans- Kristukseen Hän huomaa miehensä aiessa Silloin hän oli luvannut äidil- katseen hakevan häntä Hänestä leen tehdä kaiken voitavansa Ja nyt tuntuu kuin tukahtuisi huuto hänen häneltä kysyttiin oliko hän neuvotel- kurkkuunsa Iut taivaan Jumalan kanssa Lupaatteko tasta läntien e laa nen kanssaan sekä myötä- että vas toinkäymisessä niinkuin kunnon mie hen tulee elää aviopuolisonsa kans sa?" "Lupaan" — hän voi töin tuskin olla hymyilemättä "niinkuin kunnon miehen tulee kanssa" — hän katsomaan ystäväänsä Fredrik Bra aenia joka istuu hänen takanaan ja opettelee häävirttä ulkoa Brasen on vastikään mennyt naimisiin Silloin oli hän tavannut hänet kerran aamu- roita katsettaan näivällä kadulla ia kertonut hänelle alttarin ääressä elää hä- Aamupäi väliä oli samassa paikassa hautajaiset Kynttiläkruunut olivat verhotut suruharson kuorin edessä seisoi kirstu kukilla peitettynä Muu ten oli kaikki entisellään Alhaalla kirkossa kuiskeen sorinaa ryhmä mie hiä jotka juttelevat liikeasioistaan kertoilevat juttuja panettelevat Tulee taas liikettä väkijoukkoon Se oli sinisiin puettu nainen Ta vattoman lihava suuret pyöreät kas- Mitä kaikkivaltias Jumala on yh distänyt sitä ei kenenkään pidä erot tamaan" Ei kenenkään erottamaan mut ta onhan avioero ajattelee Agnes Pappi lukee Herran sanat vannan testamentin kertomuksen naisen luo misesta "Minä saatan sinulle pal- elää aviopuolisonsa jon tuskaa sinun pitää synnyttämään oli vähällä kääntyä lapsia kivulla ja sinun tahtos pi tää miehes ala annettu olemaan Agnes on kuin pyörryksissä Hän kuuntelee sanoja kuin kaukais ta ukkosta Hänen miehensä ei ir- hänestä Jumalan hän alkaa nauttia että heillä nuorilla miehillä oli aiko- vaimostaan tuon Jumalan joka on mus viettää ilta ampumaradalla "Tu- sanonut: Mutta joa sinun ailmäs pa- len mukaan" sanoi Brasen — "Si- hentaa sinut niin puhkaise ae ulos nähän olet nainut mies!" — "Eihän Ja neitä P° tyköäs sillä parempi pappi ole kieltänyt minua elämästä on sinulle että yksi jäsenistäs huku- kunnon miehen tavoin" Eikä hän ruumiisi voinut nyt sukkeluutta kava olla ajattelematta tuota kun hänen piti olla va- "TiedättekÖ olevanne vapaa ettet- tetaan kuin että koko tettäisiin helvettiin Agnes ei tiennyt miten hän oli tullut takaisin paikalleen Adolf oli ottanut häntä käsivarresta ja talut tanut häntä Virsi oli loppunut Nai set hymyilevät herrat tarjoovat kä sivartensa lausuvat kohteliaisuuksia avonaisen kaulan johdosta Väkeä kerääntyy morsiamen ympäri hänen kättänsä puristetaan häntä suudel laan Sitten lähdetään ulos kirkosta Pää pään vieressä sadottain kyy- topäinen kiemurteleva kosken harja Pappi puhuu heille Hän muistuttaa heille avioliiton va kavuudesta hän nimittää sitä kah den sielun yhteiseksi pyrkimykseksi Jumalan luo Mutta sitten hän jättää te ole antanut ainoallekaan elossaole- verraten pian asian uskonnollisen puo- valle naiselle aviolupausta joka voisi Ien — valtioneuvos ei ole kovin us- olla tälle liitolle esteenä?" konnollinen ja kamariherraa ei näh- "Tiedän" — — — Niin kyllä hän dä koskaan "huoneessa Herran" — voi vastata myöntäen — olihan enti- lempeällä mairittelevalla äänellä hän nen ollut vain leikkiä Tuleehan sem- vot lemmikkejä hiuksissa Sitten seu- kehittää hellämielisen kuvan Agnesin moista sanoneeksi hätätilassa Teke raa muita pienen välimatkan päässä lapsuudesta Hän puhuu kamariher- väthän kaikki niin ja olihan hän sit herroja hermostunut nytkähtely pol- rattaren varjosta ja äidinsilmästä jon- ten pitänyt hyvää huolta sekä äidistä yiniveliasä ja naisia jotka astuvat ka lemmekäs katse voittaa kuoleman että lapsesta — ja kun lapsi kuoli neleisiä silmiä kateellisia katseita rohkeasti kaulat neliskulmaisesti pai- Agnes näkee äitinsä hennon varta- oli hän käskenyt haudankaivajan ia- tarkasti tutkivia kasvoja koko kirk- jaina laahustimet pitkällä viistamas- lon lepäävän suorana kuolinvuoteella tuttaa ruusupensaan haudalle — hä- ko on muuttunut yhdeksi valppaaksi sa ja ruusukimppuja kädessä Katso- Viereisestä huoneesta kuuluu kamari- neliä ei ollut mitään aihetta syyttää silmäksi Silkkipuvut kahisevat lhai- jain ihastuksen humina nostaa punaa herran askeleita ja kun hän lähestyy itseänsä lun sorinaa hymyilyä poskille katsahdetaan sivulle nyÖkäy- ovea vetäytyy kuoleva koukkuun — Papin yksitoikkoinen ääni ja nuo He saapuvat ovelle Sulhanen kuia- ja Agnes aavistaa ensi kerran että tutut sanat tehoavat kuulijoihin He kaa morsiamelleen kumartuu hänen jotakin kauhistavaa on tapahtunut höristävät korviaan kuullakseen nuo puoleensa suutelee häntä Hän huo näiden kahden ihmisen välillä tuon' hiljaiset myötävät vastaukset Joku maa että Adolfin huulet ovat hyvin joka levottomana kävelee tuolla ja tunteellisempi ihminen on vähällä pa- kuumat saada kuolla nä- kahtua Sitten ajavat vaunut esiin Adolf kemättä omaa miestään — "Samaten kysymme teiltä Agnes kietoo käsivartensa hänen ympänl "Ja muiston tästä kaikesta rakkau- Mathilda Lövenfeld" Kamariherra sei- leen auttaakseen häntä vaunuihin desta te viette mukananne uuteen ko- soo suorana alttarin juurella ja kuul- Agnes tuntee miten se vavahtelee tiinne" Agnes värähtää ikäänkuin lessaan nimensä mainittavan hän o- hän järjestää hameensa laahustimen jääkylmä koura olisi häntä kosketta- jentautuu vielä nuoremmaksi — ojentautuu taaksepäin katsahta nut Ole tteko neuvotellut taivaan Jumalan matta koko aikana mieheensä "Ja te rakas sulho kiittäkää on- kanssa että tahdotte ottaa tämän Ktrkonvartija sulkee oven salapo neannel Te vihkiydytte miehuutenne kunniallisen nuoren miehen joka nyt räisen näköisenä tetaän päätä jollekin tuttavalle Tuossa on sulhasen veli maalari Hän on saanut tukkansa kiemuroille hänen valkoinen kaulahuivinsa on silkkiä ja tavattoman suuri Kuiten- tämän joka tahtoo kaan hän ei jaksa kannattaa mah tiaan ja hän on vähällä pudottaa korkean hattunsa jota hän pitää va semmassa kädessään Vihdoin tulee valtioneuvoksetar vanhanpuoleinen nainen pitkä ryh dikäs puettu teräsharmaaseen silkki hameeseen jossa on leveä laahus