Pub'
Tiii isue of ch Toveritar eontaln nu artlele uch at requlre an afflrmed tranalatloi accordlns to Act of Oo iSth
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA
EERIKAN 8UOMALAI8
T EN TYÖLÄISNAI8TEN
k X N E N K ANNATTAJA
Painos 9865
Tiistaina Tammikuun 4 p— Tuesday January 4th
1921 — Yhdestoista Vuosik
No 1
Taisteluun
Rauhan
Puolesta
"The Suffragistin" kysymykseen:
mitä tulevat naiset tekemään äsken
voittamallaan äänioikeusvallalla? vas
taa muiden muassa Mrs Pethick
Lawrence mainitun lehden joulu
kuun numerossa seuraavalla artikke
lilla: "Joskus erehdymme ajattelemaan
että kovin työ tehtävässämme on
Buoritettu Joskus sanomme että
nyt ei enään tarvitse taistella En
kuitenkaan ole varma siitä että aika
on vielä tullut riisua talsteluhaarnis
kamme Tarkoitan sellaista taiste
lua kun naisten puolueemme on käy
nyt sillä tulee muistaa että naislii
ke on ainoa liike ihmiskunnan his
toriassa joka on vuosisadan taistel
lut vapauden puolesta loukkaamatta
tai haavoittamatta ainoatakaan ih
misolentoa Me kohotamme voiton
lippumme puhtaana veritahroista
Suora toiminta naisliikkeessä ei tar
koita kenellekään ruumiillista vahin
koa Se tarkoittaa vaan sitä että
tiedämme mitä vaadimme ja pysym
me päätöksessämme voittaaksemme
mitä vaadimme
Haluan kertoa miten naiset voitti
vat erään vaatimuksensa meidän
maassamme maaliskuulla 1919 Tie
dätte että rauhan sopimuksen jäl
keen marraskuussa 1918 toivoimme
me pahimmat ajat olevan sivuutetut
Erittäinkin toivoimme että pienet
lapset nuo viattomat jotka joutui
vat sodan tähden kärsimään pääsisi
vät nyt nälkäkidutuksesta Mutta se
toivo e! toteutunut Kauppasulku yhä
jatkui Me naiset olemme päättäneet
että jos jonkun täytyy kärsiä maail
man syntien tähden niin nuo kärsi
vät eivät saa olla lapsia Me pää
timme — me jotka olemme käyneet
äänioikeustaisteiun ja voittaneet —
vaatia hallituksen poistamaan kaup
pasulun ja ruokkimaan nälkiintynei
tä lapsia
Kansainvälisen liittomme kautta
Solimme kosketuksessa Itävallan ja
Saksan naisten kanssa yhtä hyvin
kuin olimme kosketuksessa Ranskan
naisten ja kahdenkymmenen kahden
muun maan naisten kanssa Ja nä
mä itävaltalaiset naiset lähettivät
meille Itävallan sairaaloissa lääkä
rien ottamia valokuvia luurankomai
sista lapsista joille ei ollut maitoa
ravinnoksi Näistä valokuvista tee
timme suuria painokuvia ja sunnun
tain yönä maaliskuussa 1919 viisi
kymmentä meistä naisista kokoontui
ja lähdimme parittain kello kahden
toista ja neljän välillä aamuyöstä
liimaamaan näitä kuvajulistuksia
Lontoon rakennusten seinille toinei
tehden liimaustyön ja toinen ollen
apulaisena Tämän teimme siksi et
tä kansa Lontoossa saisi nähdä hal
lituksen menettelyn seuraukset jota
menettelyä kansan nimessä jatke
taan Yhden naisistamme sai polii
si kiinni kun hän oli liimaamassa
plakaattiaan Hänet vietiin oikeu
teen ja tuomittiin syylliseksi Ja ar
vatkaapa mikä se rikos oli josta hä
net tuomittiin maksamaan sakkoa?
Hänet tuomittiin "epäsiveellisten ku
vien yleisölle näyttelemisestä" Ja
nämät "epäsiveelliset kuvat" ovat sa
moja kuvia joita Times ja muut joh
tavat Lontoon lehdet julkasivat viime
syyskuussa painostaaksensa kansan
yleistä vaatimusta varojen hankki
miseksi ruokkimaan Itävallan näl
kiintyneitä lapsia Nyt Englannin
hallitus luovuttaa punnan jokaisen
vapaaehtoisesti kerätyn punnan li
säksi tähän tarkoitukseen Tämä
vaan on yksi esimerkki valaisemaan
sitä tosiasiaa että jos teillä on roh
keutta tehdä sen minkä uskotte oi
keaksi ja lausua julki sen minkä us
kotte olevan totuuden silloin kun
koko maailma on teitä vastaan niin
joskus maailma kääntyy teidän puo
lellenne Nyt kun meillä on äänivalta on ky
symys edessämme: "Mitä tulemme
me sillä tekemään?" Me olemme
saapuneet maailman ei tämän eikä
tuon maan äänioikeutettuina naisina
vaan koko maailman kansalaisina oi
keuksiinsa astuneena sukupuolena
Onko naisilla mitään omaansa an
nettava maailman yleiseen elämään
vai tuleeko heidän äänensä hukku
maan entiseen äänimassaan? Minä
uskon että naisilla on jotain erikois
ta esiin tuotavana
Menkäämme historiassa takasin 1
katsokaamme mitkä olivat periaat
teet Joille naisliike perustui yli ko
ko maailman Yksi periaate oli va
pauden periaate Tarkoitan persoo
nan vapautta ihmishengen vapautta
Meille sanottiin että miehet suojele
vat meitä Vaikka meitä miehet oli
sivatkin todella suojelleet vaikkapa
he olisivat aina laatineet lakeja mei
dän eduksemme niin sittenkin oli
simme vaatineet oikeuden elää itse
näistä elämäämme' omaa elämääm
me ja määrätä elämämme ja Ihan
teemme Me olimme väsyneet sii
hen että meille aina neuvottiin mi
ten olla naisellisia Halusimme itse
päästä selville ja päättää mikä on
naisellisuutta
SUREVA
Syys tuulien soidessa kalmiston
luo nainen Jo vanha astuu
on mieli ja rintansa rauhaton
ja silmänsä kyynelist' kastuu
Hän kummulle kylmälle polvistuu
sinitaivaalle katseensa johtaa
vain katseensa puhuu vaiti on suu
ja kyynel-helmet ne hohtaa
On uransa kyyneleet kyntäneet
ja ryppyihin syöneet posket
on virtoina silloin ne vuotaneet
kun kuohuivat kyynelten kosket
kun maassamme voittaja elämöi
ja vallitsi veriset päivät
se aika se iskut häneenkin löi (
ikiarvet sydämeen jäivät
Hän kukkia kummulle nytkin tuo
on rakkaansa kummuissa noissa
ja suruisan katseen haudalle luo:
on taaskin ne tallattu poissa
— Ne kieltävät: "Kuolleitten tuttavat
ei kukkia niille saa laittaa!"
— Kun tallaavat lokaan ne tunnot
tomat
hän uusia uhmaten taittaa
On rakkaimpansa jo povessa maan
sinne menneet nuorena varhain
hän yksin vanhana itkien vaan
käy lävitse kyynelten tarhain
— "Miks' itket miksi sä vaikerrat?
— kyllä aika sun tuskasi kostaa
Sun surustasi tyrannit nauttivat" —
Hän uljaana päänsä nostaa:
Minä uskon että naiset astuessaan
julkiseen elämään tuovat tullessaan
vapauskäsitteet Minä toivon että
naiset eivät tule kannattamaan sor
totoimenpiteltä kiristyslakeja minä
toivon että naiset eivät laadi lakeja
jotka saattavat enemmän ihmisiä po
lllsioikeuteen ja vankiloihin Sen si
jaan että hallitsisimme poliisioikeu
den ja vankilan avulla me tahdom
me ne hävittää pois kokonaan1 U-i
emme luota vankiloihin Robert
Louis Stewenson lausui kerran et
tä useammat ihmiset yrittävät teh
dä toisista ihmisistä hyviä vaikka
ainoa ihminen jonka kunkin tarvit
see parantaa on oma itsensä toiset
ihmiset te voitte tehdä onnellisiksi
Toivon että edellinen lausunto tulee
olemaan mottomme Sillä Jos teem
me ihmiset onnellisiksi niin me
myöskin teemme heidät hyviksi Py
sykäämme uskollisina vapauden pe
riaatteellemme Ja' toinen ja koko naisliikkeen pe
rustan muodostava periaate on se
että ihmiselämä on suurempi arvoi
nen kuin aineellinen rikkaus eli omai
suus Nykyaikana uhkaa ihmiselämää
hirvittävä vaara tarkoitan sodan
vaaraa Europassa ja me Englannis
sa elämme nykypäivinä sodan uhan
alla Sen sodan seurauksena joka
juuri on päättynyt Europassa on kai
kista pikkulapsista 80 prosenttia tau
tien murjomat Nykyään on käyn
nissä kaksikymmentä kaksi sotaa
maailmassa Millä hetkellä tahansa
nämä pienet sodat voivat syttyä yh
deksi suureksi maailman sodaksi
Nykyään tehdään myrkkykaasua ja
keksitään kaiken kaltaisia helvetin
koneita ja etevät militaristit sano
vat että kun ensimäinen suuri sota
tulee tulevat he käyttämään sellai
sia pommeja jotka hävittävät ei ai
noastaan ihmiselämän mutta myöskin
(latkoa toisella sivulta)
"Teitä itse en sankarit nukkuneet
työn urhot te uljahat sorjat
te levon tuon olette ansainneet
oi rosvojen repimät orjat
olitte eläissänne te jaloja
vaan jaloinpia kuollessanne
Siks' viettää ei mustalla murheella
saa uljahat muistoanne
Minä itken vaan kansani kurjuutta
jota verinen sortaja tallaa
minä itken ja odotan huomenta
joka väistyi valkoista hallaa
01 milloin ovatkaan julmurit oi
poissa kotini kunnahilta
sitä aikaa ehkä en nähdä voi'
kun jo joutuu elämäni ilta
Niin teitä oi urhot mä muistaissain
nää suruni suuremmat voitan
kun kummullanne mä kuljeksin valu
— niin teitä mä kunnioitan
En sala' teitä urhoina muistella
en kukilla hautaanne peittää
ain' ilkkuen ilkeä "valkea"
ne pois tästä kummulta heittää :'
Hän nousee valkeahapsineen jo
viel' hyvästit urhoille antaa
Myös nousee jo kultainen aurinko
ja punaapi Itäistä rantaa
— "Oi katso!" riemuiten huudahtaa
"se on nousua huomenen koiton
Ja vieläkö silmäni nähdä saa
oi pyhän ja oikean voiton "
Wm Lahtinen
Taiteesta
Neuvosto-
venäjällä
Saksassa on ilmestynyt mielen
kiintoinen kirja: "Uusi taide Ve
näjällä vv 1914—1919" Se on
Konstantin Umanskijn ktrjottama
ja varustettu Leopold Zahnln esipu
heella Kuvajäljennöksiä on 64
Kirjottaja esittää kuinka uudet tai
desuunnat syntyneinä ajan kiireen
tuhon koneen ja kaupungin vaikutus
ten alaisina ovat kaikissa maissa
nousussaan Ja nyt kun taas saar
tojen hieman helpottaessa kansat
pääsevät kanssakäymisiin saadaan
uusia taidevaikutelmiakin
Tässä ei ole aikomustakaan lähteä
seuraamaan kirjottajaa eri taiteen a
loille Ensiksikin olen niissä asiois
sa maallikko Eikähän ylipäänsä-
ikään ole mahdollista ilman kuvajäl
jennöksiä antaa mitään käsitystä eri
taidevirtauksista Monet niistä pei
rustuvat värisointuihin ja niistä il
man värejä kirjottaminen olisi kai
jotenkin samaa kuin musiikin kuvai
leminen sanoilla yrittäköön sitä jo
ka osaa
Mutta sen voi nyt niuuilikkokin y
leensä todeta että näihin uusiin
suuntiin sisältyy valtava kumouspyr
klmys Sunotaan että niissä on pal
jon "hullutusta" Epäilemättä Niin
minustakin tuntuu Mutta murros
kauden kaikki uusi on pelokkaalle
poroporvarismiehelle silkkaa hullu
tusta Uusi taide voi tosiaankin olla
osaksi ajan yleisen mielettömyyden
ilmausta kuvastella niiden tunteita
ja näkemyksiä joiden silmissä kaikki
pyörii käsittämättömänä sekamelska
na Mutta niinkuin monet eivät ajan
yhteiskunnallisen sekamelskan kaaok
sen keskellä Jaksa nähdä uutta nou
sevaa järjestystä niin eivät he samat
ainekset näe uuden tuiteen viivojen
ja värien mellastuksessa uuden so
pusoinnun hahmoja Taistelun pyör
teet heidän silmiään sekottavat
Tuskin tarvitsee huomauttaa ettei
kaikki mikä "uutena taiteena" esiin
tyy ole kumouksellista Suuri osa
on taantumusta osa ei taidetta ol
lenkaan vaan siksi uskottelua tyh
jää sekä sisällön että ilmaisukeino
jen puolesta Bluffia jolla narataai
poroporvareilta yllätetyn ihailua ja
nousukasmlljoneereilta rahaa Täl
laisten "taide"-ilmiöiden kanssa el
työväenluokalla ole mitään jakamista
Mutta eräät seikat uudessa taitees
sa kiinnittävät erikoisesti mieltäm
me Esim pyrkimys monumenttaali
suuteen ja valtavuuteen Sillä vain
sitenhän voidaan suuria asioita pu
hua suurille joukoille Ja yksi asla
on jo selvä: vain työväenluokka yh
teiskunnassa valtaa pitävänä voi in
nostaa taitelijoita luomaan rehellis
tä ja suurta Ja vain se voi antaa
heille aineelliset keinotkin Kapita
lismin tilaukset ovat vain taiteen
prostituoimista Rehelliset taitelijat
kapitalismi tappaa nälkään Ja yrit
tää tappaa rehellisen taiteenkin Mut
ta työväki sen pelastaa
Umanskijn kirjassa kerrotaan e
räästä mielenkiintoisesta suunnasta
Tatiinln skulpto-maalauksesta Uu-
(Jatkoa toiiella atmfa