Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 14, 1920)
£3 Tiistaina Joulukuun 14 p— Tuesday December 14th No 50 Pf) CArMMaUllt täSSä mailma9Sa kulkevat asiat niin toin rohkeuden Hän nousee pöy- mitä arvelette siitä esityksestä jonka iCCld dCrgclJeWlla kummallista rataansa että meidän dästä virkkamatta enää sen enempää teille tein teepöydässä) Tämä vähäi- ihmisten ei auta muu kun seurata Hän taistelee sisäistä taistelua sei- nen rahalahjani ei pakoita teitä mi- A Ruissalo mitä kulloinkin tapahtuu Niin se laista jota ainoastaan jalo sielu voi hinkään sitoumuksiin se riippuu ai- (Jatkoa) on Niinpä käyn suoraan asiaan U- tehdä Van omasta tahdostanne jos otatte „ man kursailematta Baarina Lugia- Hän kävelee pariin kertaan yli lat- imettäjän paikan vastaan eli ei Muu- Maria sy yttää samovaarin ja lait now voisItteko ottaa ltseIlenne ti£m ja tvyntvneenä astuu häa yuo ten u aa teevet a kiehumaan vanhukset kan korkeassa perheessä hyvill teen luo jossa Maria istuu ja itkee teili jää paljon miettimisen ä kaa tuleva nyt hyvälle tuulelle ja teke- ylhaisessä perheessä eli miten sa- Hän laskee hellästi kätensä Marian Mutta senverran haluan tästä asia! vatpa jon kysymyksiä vieraalle noIsia -ItapUUIe ja kumartuu hänen puo- ta tietää: onko siihen mitään mah- Maria ottaa viimeiset kopeekat rni- _ Mihlnkäpä minä tästä enää? leensa lohduttaa sanoen: dolliuuta voinko tulla siitä a?ta tä enää onkaan alella ja menee la- vastaa Maria HOden katseensa alag kekuotelemaan UanManne" impään kartsoonaan (ravintolaan) ja tuu Miehenl makaa avu{ - Tyynntykää rakas lapsi Se Jo- n Tän odöZatonta ostamaan jotain teen kanssa nautit- tomana salraana ja mini MitäpS ta äsken te 1 e sanoin loukkasi tei- virkko Mal vakavasti TaZ I tä tavaksi Hän ostaa vehnäleipää Ja mlnä voisin enää tehda? mettebln dän pyhää äitiyden tunnettanue 0- hJZtZ oTJmmJ marjahilloa ja palaa takaisin mieli tilanl hyvä vieras len siitä hyvin Pahoillani hyvin a aa keventyneenä Samovaari kiehua ' pahoillani Pyydän antakaa minul- Toltoi oli tyytyväinen kun hän porhaltaa kun hän nostaa sen pöy- — Sen näen virkkaa Tolstoi aivan anteeksi pyhän Maarian nimen vrkko! dälle Hän asettaa teetä kannuin ymmällä Taas koettaa hän rohkais- kautta Tolstoi oli huomaamattaan — Asiat kSintyvät teidän parhaak ja kaataa siihen kiehuvaa vettä ta Itseään voidakseen esittää öllft polvistunut itkevän naisen jalkojen enne- Palkit joka toimestanne teil Leikkaa sitten vehnäleivän viipaleik- perin arkaluontoisen asian" Ei häa juureen Hän ottaa Marian kädet Io mte?ln n suurempi kun voitte si ja asettaa lautaselle laittaa mar- ollut tätä tehtävää näin arkaluontoi- omiinsa ja suutelee hänen- kylmiä 1"ek"'r Jatan teit)ät hyvästi tällä Jahillon juomalasiin ja asettaa pöy seksi luullut kun otti asian huolek- käsiään kyynelten vieriessä hänen )a anon terve toistaiseksi I dälle Kupit asetettuaan pöydälle seen Hän kun lupasi heidän ylhäl- poskilleen Nain n° jätti hän talonväen ja käskee hän huoneessa olijain käydä syydelleen hankkia imettäjän kansan — Unohtakaa tämä surullinen koh- p°Iit'j'' ottamaan teetä Sairaalle vie hän naisten joukosta Nämä Ihmiset o- taus Ja antakaa anteeksi Jumala Tol'loin kielessä myllersi täydelli teen vuoteelle mistavat tunteita Joista ei heidän yksin tietää että pahaa en teille tar- "en naallokko' kun han ka™'i hi- Tämä on Marian Ja vanhuksen korkeuksillaan ole vähintäkään tie- koittanut Olen ystävänne ja tah- maanteta P""- Hän oli niin mielestä erikoisen Juhlallista juoda toa Kaikki mistä he yleensä välit- toisin teitä auttaa Niinpä ottakaa k"hdyk"Ma' etta huomannut vas teetä marjahillon kera tävät on heidän omien pyyteittensä tämä vähäinen lahjani ja tyyntykää taartuh'01a tlella- Han oh syventy- Toistoille annetaan kunniasija pöy- perille ajaminen: Kuinka voin mt- Tolstoi nousee ja vetää setelitukon "yt Jattelemaan eläraä monipuoli dän päähän Maria istnu lähellä sa- nä esittää asiani tuolle suloiselle ja povitaskustaan ja antaa sen Mariau '""""'m-i -ii movaarla että voi kaataa teetä ja viattomalle vaimolle loukkaamatta käteen ~ " el yauokka tunne ve'- tarjoilla Tee maistuu kaikille erin- hänen helliä tunteitaan ajattelee Sergei on katsonut kohtausta koko v"llluuk"aan? Vallasnaisilla ei ole omaiselta eikä kukaan puhu mitään Tolstoi ajan äaliesti mutta nyt hän alkaa "! " -T" oma laPiaan' vaan ensimäisiä kupillisia juodessa Vasta Sergein äiti kysyy: Olisiko se jo- puhumaan Hän ojentaa laihan kä- v'!"ava' akanaa hekumallisessa elä eitten kun kupit on toisen kerran täy- ku "kuhnisnoin" paikka jota vieras tensä Toistoille kiittää ja toivottaa T"" na"en ta5"ae"s Jä tetty alkaa puhe äsken esitti? Kyllä Maria osaa lait- jumalan siunausta jalolle vieraalle JTf p ™mB" Velvoll'uudenk'n — Kauanko on miehenne maannut taa ruokaa mutta eihän hänestä nyt Maria oli tyyntynyt kuivasi kw- i 'n lyotatekevan luokan sairasvuoteessa? kysyy Tolstoi mihin neleensä ja virkkoi: kustannuksella tehdään kaikkea — Siitä on kohta kuusi viikkoa —Siihen paikkaan jota esitin pl- _ Kuinka hyvä te olette tämmöi- Kansa kärsii puutetta ja nälkää kun mieheni sairastui vastaa Maria täisi vasta senjälkeen kun synnytys e„ rahasumman lahjoitatte meille tuskin voi työmies ansaita itselleen surullisena En ymmärrä miten pää- on ohi virkkaa Tolstoi kiertäen kä- köyhille Taivas teitä siunatkoon I niukan toimeentulon Kaikki elämi semme eteenpäin sissään kellonperiään Siihen esit- Näin sanoen tarttui hän vieraan kä- en oikeudet heiltä riistetään ja kaik- — Ymmärrän asemanne täydelli- tämääni paikkaan tarvittaisi imettä- teen jonka tunsi vapisevan ja puris- Ui vielä lain ja oikeuden nimessä! sesti vastaa Tolstoi Minulla olisi jä saa hän vihdoin sanotuksi ti sitä sydämellisesti Meillä rikkailla ei ole vaivaa hank eräs esitys tehtävä teille Baarina Maria tämän kuultuaan ensin pu- Tolstoi alkoi ankkia poislähtöä kiessamme rahaa ainoa vaivamme on Lugianow mutta ennenkaikkea pyy- nastuu sitten hän vaalenee Hän va- Hänen asiansa oli raukeamaisillaan koota se kukkaroihimme Me valloi dän teidän kuuntelemaan minua mal- littaa pahoinvointia ja sitten hän sikseen mutta nyt kysyi Maria vuo- tamme sydämiä rahan avulla kun tillisestl Myönnän sen jo edeltä- poistuu pöydästä verhon taa Joka rostaan: Millä voisin palkita vieraan köyhän on pakko niitä myydä Kaik päin että teidän on siihen hyvin vai- osittain peittää sairaan vuodetta jalomielisyyden? ki kaikki vain saman asian vuoksi: kea vastata hyvin vaikea mutta Tämä masentaa kerrassaan Tois- — Palkintoa en vaadi Mutta leivän tähden I Meillä on laitoksia OLANTHA: (Tulee Häntä OLANTHA: Vastatkaa sei- puhuu (Töllerö värisee pelos- va vaikeroiva itku — Oletteko seuraavat Lempeys ja Hempeys västi ei mitään sellaisia sanoja ta) kuulleet sitä tänään? sekä pari pientä "paashi poikaa" kun : "uh — huh ja um — hum" OLANTHA : Töllerö mikä LEMPEYS : Ei Valtiatar jotka kantavat laahustinta Me- — Nukuitteko eli ei? sinun on? Näitkö vaiko et näh- OLANTHA: Entä sinä Hem- nee lähelle istuinta jossa ka- x rtT T v nvt Pohjatuulta? peys? marineidit Lempeys ja Hempeys m?%XL vaT TÖLLERÖ : Kyllä näin mut- HEMPEYS: En Valtiatar ottavat häneltä valtikan kruu- mlna rKoitan — isyua vai- ta Valtiatar pelotti minut niin OLANTHA: Toivon etten nun ja viitan antaen ne paas- tlatar- puhuessaan nokkosilla piiskaa- milloinkaan sitä enää kuulisi heille asettavat Olanthan istui- TÖLLERÖ: Ei — joo — mi- misesta etten voi enää järke- LEMPEYS: Älkää antako melleen) Vartioväki yhä kun- nä tarkoitan: kyllä me nukuim- västi ajatella sen noin huolestuttaa itseänne niakujassa) Sanokaa vartioston me kaikkein armollisin Valtia- OLANTHA: Hm — Jokata- Valtiatar päällikölle että vangitsee oven- tar pauksessa luulen teidän olevan OLANTHA: Kuinka voisin vartijat (Paashit kumartavat ja OLANTHA: Eikö teillä ole oikeassa Siinä syy meidän tä- olla levollinenkaan — Minkä tulevat päällikön luo sanoen:) mitään sanottavaa tekonne puo- mänpäiväiseen velttouteemme vuoksi kuuluu tuo itku joka I PAASHI: Vangitkaa Löi- lustukseksi? Nyt kun työmme on päättynyt on niin tänne surua — tuskaa— lerö ja Töllerö LÖLLERÖ: Vuotuinen nuk- tältä kesältä on meidän toimit- HEMPEYS: Surusta ei se II PAASHI: Ja tuokaa' hei- kuma-aika kun on niin lähellä tava syyskemumme täksi illak- voi johtua Valtiatar sillä täy dät Valtiattaren eteen (Marssi- ja tuota — si tämmehän me maailman kau var valtaistuimen viereen pai- TÖLLERÖ: — me olimme PÄÄLLIKKÖ: Mitä on teh- neudella ja koilleen yksi kummallekin puo- niin hirveän väsyneitä ja uni- tävä näille kahdelle Valtiatar? OLANTHA: Ainakin koitam len istuinta) sia OLANTHA: Antaa heidän me tehdä niin Mutta ellei tuo PÄÄLLIKKÖ: (Komentaa) LÖLLERÖ: Sitten tuli Poh- mennä Löllerö ja Töllerö olen itku johdu kärsimyksistä niin Huomio! Käännös rintamaan — jatuuli ja puhalsi meihin — antanut teille katsoen asianhaa- mistä se sitten johtuu? päin (Väki tekee niin) Otta- TÖLLERÖ: Niin hän tuli ja roihin anteeksi Menkää toi- LEMPEYS: Kentiesi se on kaa Lölleröä ja Tölleröä kor- puhalsi — meihin — ja meidän meenne ja katsokaa että pysyt- jo kokonaan tauonnutkin vista kiini ja taluttakaa heidät tuli niin kylmä ja uni — te valveilla vielä ensi yön HEMPEYS: Emmehän enää rintaman eteen (Tehdään niin) OLANTHA: Mitä? Pohja- (Löllerö ja Töllerö marssivat tänään ole sitä ensinkään kuul Eteenpäin mars Marssivat is- tuuli täällä nyt jo? Oletteko paikoilleen peräovelle) Vartios- leet tuimen luo tahdissa Löllerö ja varmat siitä? ton päällikkö aurinko kohta las- OLANTHA: Toivokaamme Töllerö keskellä Pysähtyvät LÖLLERÖ: Uh — huh — kee työläisemme palaavat heti että se olisi niin istuimen eteen) TÖLLERÖ: Um — hum — Katso perään että kaikki on (Hetken hiljaisuus Sitten al- OLANHTA: (Katsoen tui- OLANTHA: Jos vielä ker- valmista kemuja varten Toimi- kaa kuulua ensin hiljaa ja sit masti rikollisia) Mitä teillä on ran tuolla tavalla vastaatte an- ta niin että merkkilyhdyt tu- ten yhä paisuen suuren lapsi sanottavaa puolustukseksenne? nan piiskata teidät tuoreilla levät puhdistetuksi — Kiilto- joukon sydäntäsärkevä itku Minkä syyn perusteella ette nokkosilla Vastatkaa selvästi: madot ja tulikärpäset pitää Itku vuoroin paisuu ja taasen äsken aukaisseet heti porttia? oletteko varmat siitä että se oli myöskin tilaisuutta varten kiil- hiljenee Olantha itkun kuulles- LÖLLERÖ: (Peloissaan) Pohjatuuli? loittaa Nektaarijuomaa on tuo- saan hypähtää kauhistuneena Valtiatar — me ajattelimme et- LÖLLERÖ : U — tuota — tava saataville ja — no kyllähän seisomaan Kamarineidot rien- tä siellä on (Pukkaa Töl- tarkoitin: kyllä Valtiatar sinä tiedät mitä on tehtävä tävät tukemaan häntä itsekin leröä kylkeen) TÖLLERÖ: Um tarkoitan: PÄÄLLIKKÖ: Kaikki tulee pelästyneinä Paashipojat jot- ToLLERÖ: (peloissaan hän- ei — Valtiatar (Löllerö tuijot- täsmälleen toimitettua Valtia- ka ovat tälläaikaa istuneet ti kin) Miksikäkö? — me — me taa vihaisesti Tölleröön) tar Komentaa väelleen): Kään- lanthan kahden puolen laattial — tahtoo sanoa — me unek- OLANTHA: Mitä te tarkoi- nös rintamaan — päin Väki te- la hypähtävät myös seisomaan) simme — että — tatte oikeastaan? Toinen sanoo kee niin) Eteen — päin (Läh- OLANTHA: (Kauhuissaan) OLANTHA: Uneksitteko? — kyllä toinen ei Mitä se mer- tee vasemmalle väkineen) Taas se kuuluu — Taas — Mitä Vai niin siis olette nukkuneet kitsee? OLANTHA: Minä olen hy- se mahtaa olla — mitä — ? vahtipaikallanne LÖLLERÖ: Töllerö on nu- vin iloinen että nukkuma-aika HEMPEYS: Valtiatar tyyn- LÖLLERÖ: Uh — huh — kuksissa Valtiatar tai ainakin on lähellä Tämä kesä on ollut tykää tyyntykää TÖLLERÖ: Um — hum — niin uninen ettei tiedä mitä meille tukala — Tuo peloitta- OLANTHA: (Työntää hei-