Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, December 07, 1920, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    (
Tiistaina Joulukuun 7 p — Tuesday December 7th
No
Rosa Luxemburgin kir
jeistä Oatkfia ensimäiseltä tvtilra
dessäni tein kuljemme jalan ko
ko saaren ristiin rastiin lepääm
me jo'ka yön uudessa paikassa
ja tervehdimme jo polulla ollen
auringon nousua Eikö houkut-
tele? Olisin onnellinen saades
sani viedä Teidät sinne
Lukekaa paljon Teidän täy
tyy henkisestikin edistyä ja- voit
tekin — olette vielä raikas ja
taijpuisa Mutta nyt pitää lopet
taa Olkaa iloinen ja tyyni tänä
päivänä Rosanne
Wronike 18 2 17
Pitkään aikaan ei minua
ole nnikään niin järkyttänyt kuin
Marthan lyhyt kuvaus Teidän
käynnistänne Karien luona kuin
ka näitte hänet kalterien takana
ja miten se vaikutti Miksi ette
sitä minulle kertonut? Muis
tui elävästi mieleeni kuinka en
si kerran näin sisarukseni War
soivan vankilassa 10' vuotta sit
ten Siellä viedään vanki kak
sinkertaiseen häkkiin s o pik
ku häkki on suuren sisällä ja
kahden kiiltävän ristikon läpi on
keskusteltava Olin silloin 6-päi-väisen
nälkälakkoni jälkeen niin
heikko että ratsumestari (van
kilan komendantti) sai miltei
kantaa minut häkkiin ja minä
nojasin molemmin käsin ristik
koon niin että todella lienen
näyttänyt eläintarhan elukalta
Häkki oli jokseenkin pimeässä
nurkassa ja veljeni painoi pään
sä kalteriin "Missä oIet?" ky
syi hän ja pyyhki kyyneleitään
jotka haittasivat näköä — Kuin
ka kernaasti istuisin Karien ase
masta Luskaun häkissä jos sil
- lä saisin hänet ' vapaaksi !
iNyt on taas sunnuntai
vankien ja yksinäisten tappavin
päivä R
Wronke 18 4 17
Sonjushka niin tahtoisin aina
olla luonanne huolianne hajot
tamassa pakinoiden tai vaieten
jotta ette vaipuisi suruun (E
dellä muistelee hän juuri kuin
ka he hajottivat huoltaan kun
Karl L viime kerralla vietiin
vankilaan)
Te kysytte :' "niiksi on näin?"
Lapseni "näin" on elämä ollut
jo kauan kaikki kuuluu siihen :
kärsimykset ja ero ja kaiho Se
on aina otettava kaikkineen ja
pidettävä kauniina ja hyvänä
Niin minä teen Ei järkeilevästä
viisaudesta vaan sellainen on
luontoni Tunnen vaistomaisesti
että tämä on ainoa oikea tapa
ottaa elämä ja tunnen siksi ole
vani onnellinen joka asemassa
Enkä minä tahtoisi mitään elä
mästäni imcnettää enkä mitään
toiseksi muuttaa siitä mitä se
on ollut ja on Jospa saisin tei
dät tähän elämänkäsitykseen!
Kuinka mahtaakaan Karl
iloita Venäjän uutisista! Mutta
onhan Teilläkin syytä olla iloi
nen: nyt kai ci mikään estä äi
tiänne matkustamasta luoksen
ne! Wronke 2 5 17
Muistatteko kuinka viime
huhtikuussa kutsuin teidät kum
mankin puhelimitse klo 10 ap
Kasvitieteelliseen kuulemaan sa
takielen konserttia Istuimme ti
heässä viidakossa kivellä lirise
vän puron rannalla Satakielen
jälkeen kuulimme äkkiä valitta
van äänen : GligliRlighgligliglisk !
Minä sanoin että se on jokin
suo-tai vesilintu ja Karl oli sa
maa mieltä mutta emme saaneet
selville mikä se oli Aatelkaapas
kun täällä joku ipäivä sitte äkkiä
kuulin' saman valittavan äänen
niin että sydän ihan tykytti ha
lusta saada tietää mikä se on
Enkä saanut lepoa ennenkuin
otin selvän : se ei ole vesilintu
vaan Kenokaula eräs tikkalaji
Se on vähän varpusta suurempi
ja saanut nimensä siitä että vaa
ran uhatessa yrittää pelotella vi
hollista keikistellen koomillisesti
-kaulaansa Se syö muurahaisia
joita kokoo tahmeaan kieleensä
niinkuin muurahaiskarhu Mö
rike on siitä kirjoittanut sieyän
runon jonka Hugo Wolf on sä
veltänyt On kuin olisin saanut
lahjan kun tiedän mikä se va
littavaääninen lintu on Kirjot
takaapa Kädellekin se ilahuttai
si häntä _
Mitäkö luen? Etupäässä luon
nontieteitä : kasvi- ja eläinmaan
tiedettä Eilen luin juuri laulu
lintujen häviämisestä Saksassa:
järkiperäisen" metsänhoidon puutarha-
ja maanviljelyksen lisään
tyminen tuhoaa askel askeleelta
niiden luonnolliset pesimis- ja
ravintoedellytykset: ontot puut
erämaan viidakon lakastuneet
lehdet puutarhamaalta En mina
sure niiden laulun katoamista
ihmisten takia mutta kun kuvit
telen näiden turvattomien pikku
olentojen hiljaista yhtämittaista
tuhoutumista tulee kyyneleet sil
miini Muistin erään prof Siebe
rin venäläisen kirjan jossa pu
huttiin ipunanahkojen vähittäi
sestä tuhoamisesta Pohjois-Ame-rikassa
Olen kai sairas kun kaikki
koskee niin kovin minuun Tai
tiedättekö? minulla on väliin se
tunne etten ole oikea ihminen
vaan joku lintu tai muu eläin
ihmishahmossa sisällisesti tun
nen tällaisessa puistonpahasessa
tai niityllä mehiläisten ja heinän
keskellä olevani enemmän koto
nani kuin — puoluekokouksessa
Teillehän voi sanoa kaikki et
tehän kai heti vainua sosialismin
kavallusta Te tiedätte kyllä et
tä minä toivottavasti kuitenkin
tulen kuolemaan vartiopaikalle
ni: katutaistelussa tai kuritus
huoneessa Mutta sisäisin minä
ni kuuluu enemmän tiaisille kuin
"puoluetovereille" Eikä suin
kaan siksi että minä luonnosta
kuten niin monet sisäisesti va
rarikkoiset politiikot hakisin pa
kopaikkaa lepoa Päinvastoin
luonnostakin löydän askel aske
leelta niin paljon julmaa että
siitä kovin kärsin (Sitten ker
too hän kuinka pelasti sontiai
sen 'muurahaisilta)
Nyt on jo illoin pitkälti hä
märää Kuinka pidänkään näistä
hetkistä! Siellä kotona Etelän
puolella oli minulla paljon tiai
sia nyt ei ole yhtään Koko tal
ven ruokin yhtä paria mutta
nyt ovat nekin tiessään Etelän
puolella oli tapanani näin illoin
kuljeskella kadulla on niin kau
nista kun illansuun sinipuner
vassa päivänvalossa äkkiä kaa
suliekit syttyvät ikäänkuin kai
nostelevat hämärää Kadun yli
kiirehtii toimekkaana epäselviä
varjoja joku myöhästynyt ta
lonmiehenvaimo tahi leipurissa
tai kaupassa pistäytynyt palve
lustyttö Suutarinlapset jotka o
vat ystäviäni leikkivät kadulla
pimeään asti kunnes nurkanta
kaa kuuluu tiukka kutsu kotiin
Silloin vielä jokin tiainen joka
ei pysynyt levollaan vaan kuin
rauhaton lapsi tirskuttaen len-i'
puusta toiseen Ja minä seisoin
keskellä katua lukien ensimmär
siä tähtiä ja hennomatta mennä
sisälle lempeästä hämärää ilmas
ta jossa päivä ja yö niin hen
nosti yhtyivät
'Sonjushka minä kirjoitan Teil
le pian taas Olkaa tyyni ja iloi
nen kaikki 'kääntyy vielä hyväk
si Karien juttukin Ensi kirjee
seen asti !
Syleiuen Teitä Rosanne
Wronke 23 S 17
lähetän lämpöisen heilun
taiterveiseni ! "Helluntai jalo
juhla on tullut" kuten Goethen
Kettu Repolainen alkaa Vii
me vuonnahan teimme kauniin
helluntairetken yhdessä Tääl
lä kukkii' jo sireeni tänään au
kenivat on niin lämmin että olen
ohkaisimmassa puvussani Mutta
auringosta ja lämpimästä huoli
matta ovat lintuni miltei tykkä
nään vaienneet Ne ovat niin
perhehommissa emo istuu pe
sässä ja uros on täydessä tou
hussa (hankkiakseen ravintoa
heillekumtnallekin Pesivät myös
tuolla niityllä tai isommissa puis
sa ainakin on minun puistikossa
ni niin hiljaista ivain silloin täl
löin heläyttää satakieli tai vi
heriävarpunen astuu kopsasta
vin askelin tai miyöhään illalla
turskuttaa peikkonen mutta ras
taista ei ole tietoakaan Sinitiai
nen tuli juna akkunalleni ja vi
sersi hullunkurisesti : "tsitsi bää"
Minä aina nauroin ja vastasin
Sitten se katosi toukokuun alus
sa Mutta eilen lauloi se
naapuripuistossa "Ei ole ai
kaa niin niin kaunista oli —
kevät loppuu pian — tsitsi hää
— tsitsi hää — tsitsi bää — ! — "
Tiedättekö Sonjushka kuinka
tuollainen ilmeikäs viserrys voi
vaikuttaa Äitiiii joka piti Schil
lerin jälkeen Raamattua ylimpä
nä viisauden lähteenä uskoi lu
jasti etä kuningas Salomo ym
märsi lintujen kieltä Minä hy
myilin silloin koko 14 vuoteni
ja luonnontieteellisen sivistykse
ni ylemmyydellä tälle äidilliselle
naivisuudelle Mutta nyt olen
itse kuin kuningas Salomo : mina
ymmärrän lintujen ja eläinten
kieltä Eiväthän ne ihmissanoja'
käytä mutta minä ymmärrän
niiden äännähdysten erilaiset vi
vahdukset ja tunteet Joka
rakastaa eläimiä keksii niiden
äänissä moninaiset vivahdukset
kokonaisen kielen
Sonjushka Te olette katke
roitunut minun pitkästä vankila
ajastani ja kysytte: "Kuinka on
mahdollista että ihmiset uskal
tavat ratkaista toisten ihmisten
kohtalon Mitä se semmoinen
on?" Anteeksi mutta tuota lu
kiessani purskahdin nauramaan
Dostojevski kertoo "Käraniasov
Veljeksissä" rva Shoshlakovasta
joka teki juuri tuollaisia kysy
myksiä ja katseli samalla neu
vottomana ympäriinsä mutta
ennenkuin kukaan ennätti vasta
ta hyppäsi hän jo toiseen
siaan Lintuseni ihmiskunnan
koko kulttuurihistoria joka vaa
timattomainkin laskelmien mu
kaan on kestänyt ainakin 20000
vuotta perustuu siihen että "ih
miset ratkaisevat toisten kohta
lon" mikä asia pohjautuu syväl
le aineellisiin elämänehtoihin
Vain pitkä tuskallinen kehitys
voi sen muuttaa me olemme pa
raikaa yhden sellaisen tuskaisen
kohdan todistajina ja kysytte:
mitä se on? — Ei niin voi elä
mää ottaa Miksi on sinitiainen
mailmassa? En tiedä mutta mi
nusta on hauska että niitä on
ja tunnen suloista lohdutusta
kun äkkiä yli -muurin kuuluu
kaukaa kiireinen tsitsi bää
Te liioittelette muuten minun
"valistuneisuut-tani" Minun si
säinen tasapainoni'ja onnellisuu
teni voi valitettavasti jo vähem
mästäkin varjosta heilahtaa ja
silloin kärsin kovin minulla
vain on ominaisuus silloin vaie
ta Wronke toukokuun
lopulla 1917
Sitten minut taas kello 6 sul''
jettiin huoneeseeni (edellä oij
eloisa kuvaus puistikosta) mini
istuin akkunan ääressä päässänf
raskas paino sillä ilma oli ko-
lea ja katselin kuinka valkois-[
ten pilvenröykkiöiden alla tai-i
vaan sinuausiaa vasten paasKy-t
set huimaavassa korkeudessa f
aniinuilivat leikaton ilmm torä-l
ivin siipiterin Mutta äkkiä synk
keni taivas kaikki kävi hiljai
seksi ja sitten tuli ukkosilma
paikallisin sadekuuroin kaksi
jyrähdystä vavahdutti maata
Sen jälkeen seurasi kuva joka
unontumauomasti jai mieleeni
Ukkonen oli kulkenut ohi tai
vas vetäytyi tasasen harmaaksi
yli maan laskeutui äkkiä tym
peä kolea aaveinen hämärä ku
ni taaja harso sade tihkusi hil
jaisen tasaisena lehdille puner
via salamoita leimahteli lyijyn
harmaalla pohjalla ja kaukainen
jyrinä häipyi kuin mainingin
rantakohina Ja keskellä tätä aa
vetunnehnaa helähti akkunani
edessä olevasta ivahterasta sata
kielen laulu! Keskellä tihku-sa
detta salamain välähdellessä ja
kaukaisen jyrinän kuuluessa soi
se kuin heleä tiuku tuo lintu
lauloi hurmaantuneena kuin olisi'
tahtonut voittaa ukkosen kir-8
kastaa hämärän — en koskaan
ole niin kaunista kuullut Senj
laulu vaikutti vasten taivaar
vuoroin lyijyistä vuoroon purpj
puraista taustaa kuin hopeai
välke Oli niin salaperäisen kä
eittämättömän kaunista ja mini
toistelin vastuttamattomasti Gl
ethän runon loppusäettä: "Oi vi
lisit nyt täällä!" g
Rosa
(Jatketaan)
SOPIVIN joululahja!
NAISILLE JA MIEHILLE!
Kun ajattelette sopivaa joululah
jaa ostaa tuttavillenne älkää unoh
tako että hyvä Fountain-kynä on
tervetullein ja käytännöllisin lahja
kenelle hyvänsä Kirjakaupassam
me on suuri varasto hyviä Foun
tain kyniä hinnat vaihdellen $275
— $700 — Kynät lähetetään pos
tissa erikoisissa koteloissa Tilaus
ta lähettäessä on hyvä mainita jos
henkilö jolle kynä aijotaan on nai
nen eli mies
Tilatkaa kynät osotteella:
TOVERIN KIRJAKAUPPA
BOX 99 ASTOR1A ORE
HANNAN s S O ompeluseuran KuKoukatj
pitittaau jokaisen viikon torstaina kello
ipp Huom 1- Kahvia saatavana joka ko
koukten loputtua
WAUKEGAN1N 111 S S O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau
den ensimäisenä ja kolmantena tors-'
taina alkaen kello 8 illalla — Osas
ton ompeluseuran kokoukset ovat jo j
ka toinen torstai alkaen klo 2 j p pj
Kahvia kokouksen loputtua
BKR!EKNIN S S CLUBIN ompeluseura
kokoontuu joka torstai klo t ip io
lst St — Tervetuloa
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Ahjolas-
loka torstai kello 2 jpp Osote: 313—
Uth St Hoquiam Wask
PORTLANDIN S S Osastoa ompeluseuraa
kokoukset pidetään osaston talolla joks
toinen torstai ilta kello s — Osote: 71
Montana e
n-K-rl-H i l I 1 I 1 I I I I I I I I M H
NEW VORKIN SUOM NAISTEN +
l OSUUSKOTI %l
JA PA':ANVXLITY3-TOIMI8T0 4
+ - 241 Lenox Ava 4 122 St +
+ +
Telefooni: 813 Mornlng side +j
I i 1 i -ilt iim M M I l'4UJ-
I I I I I 1 I 1 ! I I I I I I I 1 I I I 1 1 II !
NAISTEN OSUUSKOTI
SAN FRANCISCO CAL
3627— ieth St
Telefooni: Market 3968
SAN FRANCISCO
II I H II I I I I I I I I I I I I I I II I K