Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, November 23, 1920, Page 6, Image 6

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina Marraskuun 23 p — Tuesday November 23rd
No 47
-
a 1 i
IJ
1 ?
Hi
VVINLOCK VVASH
Onpa siitä päiviä pyörähtänyt kun
on 'VVinlockista kirjettä Toverittares
sa näkynyt Mutta - näyttää siltä
kuin toiset olisi yhtä aikaasaamatto
mia kuin minäkin
Vaikka mitä sitä kirjoittaisikaan
sillä mitään yhteispyrinnöitä ei% ole
Ei edes kirkkojakaan Veljeysseura
lienee ainoa suomalaisten yhtelshom
ma Mutta he eivät toimi muuta
kuin heidän omat kokouksensa Kun
käväset naapurissa niin harvoin kuu
let puhuttavan yleisemmistä asioista
tai niin sanotuista "maailman toi
lauksista" Melkeinpä poikkeuksetta
ovat "kanat" ne ainaiset kanat pu
heen aiheena "
OH sentään sattuma joka sai WJn
lookin farmarien silmät hiukan auki
Kun näes Elmer Smith Centrallasta
saapui tänne puhumaan oli kaupun
kimme "parempiosaiset" keränneet
joukon poikasia ja tyttösiä ja vielä
pä rohkeimmat ollen Itsekin joukos
sa asettuen pitämään kauheata elä
mää kadulla vetäen tyhjiä kannuja
puhaltaen autojen torvia ja huutaen
minkä jaksoivat vieläpä he aikoivat
päästää veden paloruiskusta yleisön
päälle joka kuitenkin tuli estetyksi
kun eräs nuorukainen vetäsi veitsel
lä "hoosiu" poikki kahdesta kohden
joten vesi juoksikin niiden niskaan
jotka sitä alkoivat toisille lähettää
Asiasta on ollut vakavia seurauksia
Suuri osa paikkakuntamme farma
reista on lausunut syvän paheksu
mislauseensa menettelyn johdosta ja
päättänyt supistaa liikeasiat niiden
henkilöiden kanssa jotka olivat me
telöitsijäin puolella Onpa "herrut"
menneet niinkin pitkälle että antoi
vat "matkapassit" työläisilleen kun
näkivät heidän yhtyvän mlelenosoi
tuskulkueeseen mainittuna iltana
Ikävä onnettomuus tapahtui joku
aika sitten kun Jacob Tarkon nuo
rin poika lähti metsästykselle lau
kesi hänen pyssynsä tuntemattomal
la tavalla hänen ollessa naapuritalon
puuvajassa lävistäen hänen päänsä
josta kuolema oli seurauksena kau
hea suru vanhemmille siskoille Ja
veikoille Tapaturman uhri oli vaBta
neljäntoista vuotias
Ilmat täällä on olleet mitä hertta!
simmat niin kauniit aurinkoiset päi
vät yöt tosin ovat kovin kylmät jo
ka aamu on paksu routa maassa
mutta onhan nyt marraskuu
Syksyinen tervehdykseni
"Kantofarmarln" Muori
VIRGINIA MINN
Syksyinen tervehdys Toverittaren
lukijakunnalle Mikä vaivannee kun
ei näe JiiurI koskaan minkään lehden
palstoilla kylämme kuulumisia Tove
rittaren ei ollenkaan vaikka luulisi
niitä kirjoittajia olevan sekä asiaa
mistä kirjoittaa näin Isosta suoma
laisten olinpaikasta Olen lukenut
Toveritarta parisen vuotta enkä olo
muistaakseni nähnyt kuin kolme tai
neljä kirjettä täältä Koettakaa edes
johonkin lehteen useammin kirjoit
taa paikkakunnan uutisia
Työläiset täällä rupesivat yhdessä
omalla haalilla toimimaan joka on
kin kiitettävä asla Kun on kerran
saatu oma komea haali niin myös
sinne kaikin kokoonnumme 17 päi
vä lokak 8 s osaston toimesta näy
teltiin kappale "Hehkuva tulivuori"
haalin täyteiselle katsojajoukolle V
leisö oli tyytyväinen kappaleen sisäl
töön sen toisti monet suostonosotuk
set Marrask 7 päivänä vietettiin
Venäjiin vallankumouksen kolmatta
vuosijuhlaa Päivällä oli puhe Työ
miehen toimittajalta Yrjö Haloselta
runo sekä Dari laulua Kerättiin
myöskin kolehti Karjalan työläisten
hyväksi vaan en tiedä paljonko se
' tuotti Illalla oli kappale "Murrok
sessa" Väkeä oli kohtalaisen pai-
jon Sekä päivän että Illan ohjelma
oli hyvin tarkoitustaan vastaavaa
Yleisö oli tyytyväinen kuulemaansa
sekä näkemäänsä joitakin Suurank
sla lukuunottamatta suuruuksia jot
ka näkevät vian kaikessa eivätkä
Itse kuitenkaan pysty muuhun - kuin
arvostelemaan
Työt täällä on huonot kuten muu
allakin Mainitöistä el ole paljon mi
tään tietoa Sahamylly on ollut mel
kein paras työmaa koko kaupungis
sa Siellä on ollut nimittäin enin
työssä miehiä vaan nyt niistäkin
isoin mylly pantiin seisomaan joten
sieltäkin Joutuu usea sata lisää työt
tömäln armeijaan Palkat myöskin
laski 10 prosentilla joten alin palkka
on neljä ja puoli dollaria kymmen
tuntisesta päivästä Palkat halpene
vat työttömyys lisääntyy ja elinkus
tannukset pysyvät korkealla Luulisi
ihmisten rupeavan ajattelemaan mis
sä vika on Vaan paljon on työläisiä
vielä jotka kärsivät tyynesti kaikki
Ajattelevat: jolta jumala rankaisee
niitä hän myöskin rakastaa ja esi
vallalle täytyy olla kuuliaisia Mikä
viisas ajatus!
Ilmat täällä on olleet suotuisat vii
me syksyyn verraten nyt on satanut
lunta ja tullut kylmempää Viime
syksynä tuli talvi lokak puolivälissä
Taas ennenkuin on toukok kerkiää
pakkasesta tarpeensa saamaan En
nen Suomessa laulettiin: Amerikan
maa on lämmin maa J n e vaan tä
mä perukka on ainakin aivan Lappi
kunnollista kesää on tuskin kolmi
sen kuukautta vuodessa — Terveh
dän: — Eräs
in
: hampaita
KirJ Anna K
Tervehdän Toverittaren lukijoita
täältä Sinisen Mäen (Blue Hill)
metsäkämpältä Joka lienee enslmäl
nen_ kerta kun tältä mäeltä Tove
rittaressa mitään mataltaan En
tiedä mistä tämä palkka on ni
mensä saanut sillä el täällä mitään
sen "sinisempää" ole kuin muualla
kaan vaan enemmän punaista kos
ka useiden puiden lehdet ovat ai
van punaisia Ja ne onkin "kielletty-"
jä" puita samoin kuin männyn tai
metkin kuuluu olevan viidenkymme
nen dollarin sakko joka kiellettyjä
puita vahingoittaa '
On tämä vähän erilaisempaa kuin
muilla metsätyöseuduilla Poliiseja
kulkee tämän tästä ratsain autolla
eli moottoripyörillä" ja vielä sel
laisiakin joilla ei ole ulos näkyvää
poliisin merkkiä joten vieras luu
lee sellaisen tavalliseksi ihmiseksi
ensi näkemältä Myöskin kulkee ai
na joskus heidän päällikkönsä rat
sullaan puettuna vaalean sannan vä
riseen ratsupukuun
Sitten sunnuntaisin on täällä ol
kea Kansainvaellus Näkee jos Jon
kinlaista vaan etupäässä niitä "pa
rempia" ihmisiä Myöskin on heitä
varten täällä kaikenlaisia muka-"
vuuksia järvi missä saavat käydä
uimassa ja soutelemassa ynnä ra
vintola virvokkeineen myöskin ta
paa monihenkisiä perheitä Joille ra
vintolan käyttö tulisi kalliiksi Ja
niin ollen syövät Ja juovat omista
pusseistaan
Muutamat aroerikalalset naiset pi
tävät tätä työläisten kämppäystä '
varmaankin suurena huvina koska
eräs nainen kulkiessaan jalkalnpesu
lähteellä oli tässä naapurikämpällä
kysellyt että eikö se olekin "nais"
olla kämpällä Minkähänlainen
"nais" tulisi olo kun päivän hei
luttelisi veitsinktrvestä Jonka paino
vaihtelee 8 Ja 10-paunan välillä el
taitaisi tehdä mieli kiipeämään ylös
mäelle jalkojaan peseskelemään lys
tin vuoksi En tiedä onko reuma
tismia vai muita kulkutauteja var
ten se jalkalnpesulähde Lieneekö
siinä mitään lievittävää voimaa
muuta kuin sellaisten joutilaiden a
Jankuluksl on keksitty sillä uskoa
han ne kun näkevät taulun Joka
sanoo tien menevän jalkainpesupal
kaile Ei'än täällä nyt niin suuria
moittimisiakaan ole olisi vallankin
mukiin menevää jos ei tarvitsisi teh
dä työtä että pysyy hengissä Vuok
ra ja lämpö ovat vapaat Oikein
kiitettäviä puita saa polttaa joita ei
kaikin paikoin saa ostamallakaan
vaan ruokaa el täälläkään saa ilman
ja sitä taas menee runsaammin kuin
kaupungissa
On tänne eksynyt yksi pelastaja
kin meidän joukkoomme vaikka pu
naisia mieleltään enin osa täällä ole
vista suomalaisista on New Yorkis
ta on tullut entinen Pelastusarmeijan
kapteeni lelkkilehkä Israelin lasten
korpivaellusta En ole vielä tuntenut
mitään pelastuksen tarvetta joten
en ole hänen tuttavuuteensa pyrki
nyt Kesän ajalla se pelastus voisi
olla kyllä tarpeen sillä täällä kuu
luu olevan muutamia kalkarokäär
meltä jos sattuisi niinkuin "sanasta"
olemaan apua niiden hävittämiseksi
Sanovat että nekin ovat niin sivis
tyneitä täällä että menevät piiloon
nähdessään ihmisiä mutta siitä huo
limatta poliisit on kaksi niistä tämän
kesän aikana ampuneet Saa nähdä
kun kesä tulee minkälaisia kotieläi
miä niitä saapuu nyt el ole muita
kuin kärpäsiä ja vopdchuck kämpän
alla se on hyvin siivo eläin Aamui
sin ja illoin kuulee sen pöyhivän
lehtivuodottaan Myöskin on Joku
pieni hiiri tullut etsimään talvlma
jaa Itselleen
Veera Sergeijevna
A Ruissalo
(Jatkoa)
Toistoille tulf paljon ajattelemisen
aihetta tämän perheneuvottelun jä
lestä Hän ajatteli äitiä joka haluaa
työntää äidin luonnolliset velvolli
suudet ja lapsensa luonnolliset oikeu
det äidin rintamaitoon aivan vento
vieraan naisen tehtäväksi voidak
seen itse olla huolettomana ja va
paana Tämä tehtävä tietysti tarjo
taan köyhälle vaimolla jonka on pak
ko jättää oma lapsensa toisten ar
moille ja mennä ansaitsemaan edes
vähänkin että voi korjata taloudellis
ta asemaansa Tolstoi ymmärsi että
siinäkin kohdassa on paljon korjaa
misen varaa Jokaisen tulisi täyttää
oma velvollisuutensa mutta eipä niin
ole laita tässä yhteiskunnassa Ra
halla ostetaan ja myydään velvolli
suuksia niinkuin mitä muuta tava
raa tahansa Tolstoi el voinut muut
taa asioita toisin kun ne olivat jo
ten hänen oli tyydyttävä vain ajat
teluun -
Marian kasvot Ilmestyivät taas hä
nen sielunsa silmäin eteen Hän r
ki niissä sen autuaallisen hymyn
kun silloinkin nähdessään häne: il
mielävänä köyhässä kodissaan Krei
ville johtui ajatus mieleen Mailan
tilasta Mahtaako se sopia yhteen
sen asian kanssa mikä on uskottu
hänen ajettavakseen Siitä on saa
tava selvä pian Samalla valtasi hä
net suuri säälintunne Mariaa koh
taan Hän kuvittelee Marian hert
taisena luonnollisena äitinä Kuinka
hän voi suostua sellaiseen esityk
seen jos hänen aikansa tähän sovel
tuisi Kuinka hän voisi esittää täl
laisen arkaluontoisen asian loukkaa
matta äidin pyhiä tunteita Hän' ra
kastaa lastaan varsinkin kun se
on hänen esikoisensa Näin mietti
Tolstoi
Maria istuu huolestuneena miehen
sä Sergein vuoteen vieressä Sergei
on sairastanut useita viikkoja kelta
kuumetta Kerran kävi lääkäri sai
rasta katsomassa Hän antoi jonkin
laista lääkettä mutta el se näytä aut
tavan Ei myös ole varoja että voi
si kutsua i akäriä useamman ker
ran Velaksi ei lääkäri tee köyhälle
palvelusta se on tietty se! Ei ole
muuta neuvoa kun tyytyä kotihoi
toon Maria valvoo yötä päivää mie
hensä vuoteen ääressä Hän on vä
symyksestä käynyt hyvin kalpeaksi
Sergein vanha äiti on apuna sairas
ta hoitamassa hän valvoo joskus et
tä Maria saa vähäkin levätä Hä
nen tilansa vaatisi rauhaa ja lepoa
Sitä hän ei kuitenkaan saa sillä hän
ajattelee jotain" hirveää sairaan mie
hensä' kohdasta eikä voi nauttia le
vosta niin väsynyt kun hän onkin
Hän ajattelee kuolemaa joka mah
dollisesti erolttaa hänet rakkaasta
miehestään Ajatus kauhistaa Ma
riaa hän aivan pelkää tulevansa hui-
luksi Sergei lohduttaa surevaa vai
moansa sanoo että hän paranee kun
ehtii
Päivät kuluvat mutta sairaan ti
lassa ei tapahdu muutosta Puute
alkaa pilkistää joka puolelta eikä ve
lan saanti ole mahdollista
Maria tulee yhä toivottomammaksi
Hänen poskensa kalpenevat päivä
päivältä Kaikki näyttää synkältä"
el näe päivän pilkahdusta! Kysymys
nousee Marian hellästä ja kärsivästä
sydämestä: Mitä hänen tulee teh
dä? Aina seuraa sama yksitoikkoi
nen vastaus: Mitä sinä voisit teh-
dä Katso tilaasi pian olet itsekin
vuoteenomana Maria huokaa ja vai
puu syviin mietteisiin
Sairas on nukahtanut Maria jo
ka istuu vuoteen vieressä on myös
vaipunut jonkinlaiseen horrostilaan
että hän et kuule kun huoneen ovi
avautuu ja sisään astuu vieras
Tulija on kreivi Hän kättelee ta
lonväkeä tutunomalsestl Maria he
rää kun vieras lähestyy salraasvuo
detta Hän nousee seisomaan ja' o
jentaa kätensä tervehdykseksi Hän
on niin hämmästynyt vieraan äkki
näisestä tulosta että hämmästyksis
sään el hän saa sanaa suustaan
Toinnuttuaan alkaa herttainen vaimo
itkeä sensijaan että olisi jotain sa
nonut vieraalle
— Tyyntykää rakas lapsi virkah
taa vieras ja sivelee hellästi Ma
rian päätä Hänellä on itselläänkin
kyyneleet silmänurkassa mutta hän
pyyhkii ne salaa pois
Sairas avaa silmänsä mutta el näy
tä huomaavan vierasta Hän pyytää
vettä Maria antaa sitä auttaen sai
rasta että hän voi juoda
Ny't Sergei aivan kun herää kuu
vieras alkaa häntä puhutella Hän
muistaa että vieras on käynyt en
nenkin heidän luonaan Sairas ko
koaa kaikki voimansa ja alkaa pu
hua: — Näette veliseni että olen sai
ras hyvin sairas En tiedä
tuleeko enää minusta miestä
Perheeni on„ joutunut puuttee
seen kun olen ollut pois työs
tä näin pitkän ajan Jos te
Hänen äänensä katkesi kun itku
voltti tuon- ennen niin tarmokkaan
miehen
— Xlkää olko millännekään vaan
puhukaa kaikki minulle mitä on sy
dämellänne sanoo Tolstoi Sairas
tuntee itsensä rohkaistuksi Jä aivan
kuin voimat olisivat lisääntyneet jat
kaa hän: — Jos voitte ntln auttakaa
meitä hyvä vieras Maksan kaikki
takaisin kun vaan saan takaisin ter
veyteni '
— Sen teen vastaa vieras
Maria tekee rlstimerkin ja toivot
taa jumalan siunausta tuolle hyvä
sydämiselle vieraalle Hän kuivaa
kyyneleensä Joita on vierinyt hie
man kuihtuneille poskille Hänen
silmänsä saavat taas tuon ihmeelli
sen tyytyväisyyden loisteen Hieno
puna nousee hänen kalvenneille pos
killeen Joten hän näyttää vieraasta
verrattoman suloiselta
Sairaan kasvot kirkastuivat kun
hän tapaa vaimonsa hymyilevän kat
seen joka on ollut surullinen montn
pitkää viikkoa
Tolstoi Istuu jakkaralle vuoteen
viereen
(Jatk)