No 45
Tiistaina Marraskuun 9 p — Tuesday November 9th
loin oli noin 150 kristillistä juhla
päivän niistä lähes 100 "suurta juh
laa" jolloin kaiken työn tuli eh
dottomasti levätä Mutta sällit eivät
tyytyneet vielä näihinkään vapaapäi
viin vaan tahtoivat lisäksi uusia
Näistä on tunnetuin ns "vapaa
maanantai" jota tavallisesti käytet
tiin ammattiasiain järjestämiseen
Näiden vapaapäivien kautta - lyheni
keskimääräinen työpäivä melkoisesti
Eräs englantilainen taloustieteilijä
päätteleekin tutkimustensa perusteel
la että 1 4- ja 1 5-vuosisadalla työs
kenneltiin keskimäärin korkeintaan 8
tuntia päivässä
Mutta keskiajan "käsiteollisuuden
muuttuminen kapitalistiseksi tuotan
noksi ja kirkollisella alalla tapahtu
neet mullistukset muuttivat olot täs
sä suhteessa työntekijäin tappioksi
Maissa joihin uskonpuhdistus levisi
säilyi ainoastaan joitakin katolilaisia
juhlapäiviä Ja työnantajat koettivat
laajentaa työaikaa niin paljon kuin
mahdollista huolimatta sällien ja
oppipoikien vastustuksesta Näiden
riitojen johdosta säädettiin Englan
nissa jo vuosina 1517 ja 1562 "laki
määräinen työpäivä" kesällä 1 2
tuntia ja talvella auringon noususta
sen laskuun saakka — Kun katoli
set juhlat poistettiin määrättiin sitä
paitsi muutamia uusia vapaapäiviä
lepopäiviksi joihin kansa on tottu
nut Taloudellisen kehityksen jatkuessa
siirtyi työaikaa koskevan taistelun
pääpaino vähitellen työpäivän pituu
teen jota työnantajat koettivat ve
nytellä niin paljon kuin suinkin Tä
tä menettelyä arvosteli kuuluisa kas
vatusopillinen uudistaja Comenius jo
300 vuotta sitten hyvin ankarasti
Hän kirjottaa työajan järjellisestä
jaosta seuraavaa:
"Vuorokauden 24 tunnista on 8
käytettävä nukkumiseen sama mää
rä ulkonaisiin toimiin (terveyden
hoitoon aterioimiseen sopivaan hu
vitteluun ystävälliseen seurusteluun
jne) ja jälelläolevat 8 tuntia va
kavaan työhön joka tällaisissa olois
sa suoritetaan reippaasti ja kyllästy
mättä Viikossa siis tulee olla 48
työtuntia"
Ranskalainen filosofi Helvetius
(kuoli 1717) käsittelee myöskin sa
maa kysymystä "On 'ainoastaan
kaksi luokkaa" sanoo hän "rikkaat
jotka elävät ylellisyydessä kyllästy
neinä ja köyhät jotka elävät koh
tuuttomassa työssä" Jotta liialliset
uwuwutuuiiiiiiiiiiiiiimrrmwntffl
el mitään tee Katso kun minä ve
din sen parsitun kohdan kantapään
alle
— Mutta miksi et osta uusia suk
kia? Sinähän pilaat jalkasi kun suk
kasi on moninkerroin jalan alla sa
noin osaaottavasti
— Mitä se pilaa enhän minä
kantapäälläni tanssi vaan varpail
lani Jos ostaisin sellaisia silkkisuk
kia joita rouva käyttää menettäisin
niissä pienen palkkani
— Tilaa nyt se Toveritar! Sekin
rohkaisee sinua kun luet sieltä tois
ten toiminnasta Saat sinäkin uskal
lusta toimia asemasi parantamiseksi
Rohkenet nousta vaatimaan palkan
korotusta että voit ostaa sukat jal
kaasi — Hän raivostui samoin hänen to
verinsa En voisi sitä kohtausta saa
da paperille en usko että muutkaan
sitä kykenisi tekemään Toveritta
ren tllauBta ei vain tullut
Vieläkö Toveritar sanot että nuku
taan! Me olemme hereillä mutta
teemme kaikkea muuta mutta emme
lue Toveritarta — Se on niin Ikä
vää on paljon hauskempi haaveilla
jotain sanoi eräs jolle tarjosin
Toveritarta Kyllä se ottaa lujalle
kiristää palvelustytöiltä edes yksi ti
laus Toverittarelle Sen olen tullut
huomaamaan Eräälle tytölle sanoin
haloota puhelimessa
rikkaudet hajoaisivat köyhät koho
aisivat hyvinvointiin ja heidän kas
vatuksensa sekä sivistyksensä kävisi
mahdolliseksi olisi Helvetiuksen mie
lestä - työpäivä supistettava seitsen
tai kahdeksantuntiseksi "Silloin ei
valtakunnassa enää viliseisi työttö
miä" Helvetius tiesi että tämä toimen
pide lisäisi työn arvoa ja työnteki
jäin tuloja ja "että työtä riittäisi si
ten myöskin sille lukuisalle joukolle
jonka täytyi kuljeskella joutilaana
Hän tiesi myöskin että työntekijäin
korkeampi sivistys hankkii hänelle
enemmän vapaa-aikaa ja voimain
säästämistä Siksipä hän vaatikin 7
— 8 tunnin työpäivää jo puolitoista
sataa vuotta sitten jolloin nykyinen
teollisuus vasta oli kehityksensä a
lussa eikä Ranskan suuri vallanku
mous ollut vielä päästänyt kapitaa
lia kahleista kiertämään voittoisalle
koko mailman vallotusretkelle
Samaan suuntaan kuin edelliset
puhuu saksalainen Wieland erääsnä
v 1 794 ilmestyneessä kirjassaan
Hän sanoo: "Luonto on määrännyt
työn palkaksi eikä joutilaisuuden
Työlle virkistykselle ja levolle yhtä
paljon aikaa Nämä 'luonnonmukai
sesti vaihdellen vaikuttavat ihmeitä
Työ on välttämätön ehto ruumiin ja
sielun terveydelle tämä taas onnelli
suudelle Luonto tahtoo jakaa meil
le olemisensa ja elämämme ulosta
misen välikappaleet kohtuullisen
työmme hedelminä Terveyttämme
emme voi säilyttää muutoin kuin voi
miemme mukaisen työn avulla"
Näin arvosteli kolme suurta mies
tä joiden nimet historia säilyttää
350 150 ja 100 vuotta sitten luon
nollisen työpäivän pituutta Mutta
tämä ei estä kapitalismin ostamia ky
näniekkoja selittämästä poroporva
reilleen että kahdeksantuntisen työ
päivän vaatiminen on kumoukselli
nen "sosialistien" tekemä keino työn
tekijäin "laiskuttelun" turvaamiseksi
K K
Vapauteen
(Muistelmia v:Ita 1918)
Pääsiäisyö J— n sotavankflassa v
1918 Työväen talo joka on muu
tettu sotavankilaksi on täpö täyn
nä miehiä etupäässä rintamalta van:
geilfei saatuja n s "punaryssiä"
Niitä' makaa permannolla näyttä
möllä ja lehterillä luvultaan noin
400
twwmmn:mmnmmmtt8n8
— Haloo vastattiin
— Otappas sinä vuodeksi Toveri
tar se on hyvä lehti kerklsln sano
maan Hän jo kysyi: paljonko se mak
saa? — Vain taala ja puoli vastasin El
edes kunnollisen puuteri törpön hin
taa — En minä sentään viitsi tilata
Minulla on niin paljon lukemista ny
kyään Eilenkin illalla istuin ja luin
niin kauan että jo lopulta nukuin
— Mikä se sitten niin innostuttaa?
— Minulle tulee niin mukava leh
ti siinä on niin traagilllsia rak
kausjuttuja niin hauskoja että
— Mikä se sitten sellainen on sa
noitan toki Haluaisin tietää mikä
on arvokkaampi parempi Ja Jännittä
vämpi lukea kun on TOVERITAR
— New porkin Uutinen sanoi tyt
tö Olin kun puulla päähän lyöty en
tuskin saanut sanaa suustani Pis
tin telefoonin kiinni
Hetken aikaa vaikeroin itsekseni:
— Voi meitä naisia voi meitä tyrt
läistyttrtjä! Koi:ka aukenee meidän
silmämme näkemään oman asemam
me Me kumarramme kun meitä
solvataan kiljastaari kun meitä lyö
dään mutta tyynnymme ja kiitämme
kun meille annetaan vatiha hame
Yksi piikatyttö
Joillakin on halko päänalla toisilla
taas joku päällysvaatenytty mikit
on jäänyt ryöstämättä
useallakaan enää ole —
Kenkiä el
Siinä on profiilia kaikenlailta on
virolaisia lättiläisiä rajakarjalaisia
kannukselaisia - mutta enimmäkseen
Pietarin Buomalalsta tehdastyöväes
töä Siinä ne makaavat sekasotkus
sa likaisella haisevalla permannolla
vieretysten pitkin ja poikin Voih-
klntaa ja ähklmistä!
Tuossa Istuu kärsivin ilmein joku
puristaen suonenvedon tapaisestf pol-
veaan jossa firtyllee ammottava mä-
täpesä entinen räjähtävän kuulan
haava likaisia riepuja ympärillä!
Siellä täällä samanlaisia kurjuus ku-
via Näkee että täällä on vieraillut
ja vieläkin vierailee ei vaan haavo-
jen tuottamat tuskat rruta tuskista
kamalin — nälkä
Lihasto kuivuneena kasvojen 11-
meet veltostuneina ainoastaan silmät
oudosti hehkuen he siellä makaavat
istuvat huojuvat kuin varjot —
Eilen oli heidät — "valokuvattu"
Ja kaupungin sanomalehdet olivat il
komolden pirullisella satiirilla puhu
neet heistä "idän raakalaisista" mo-
nistanut tuhansin kappalein heidän
"eläimelliset muotonsa" "suomalais
ten vapaussankarien" ylös rakentami
seksi On kello 3: me yöllä Siellä täällä
puhelee valveillaan oleva toveri osa
toverilleen elettävistä kauhun päivis-
t mainiten Joskus sanan mahdoin-
sesta vapautumisesta
AKK1U KUUIUU KUVU IvupulUB yan-
ovelle Vahdissa oleva sotilas rien
tää sinne ja hetken päästä marssit
sisään sotilaspukuisia "valkoisia" ul
komuodosta päättäen joltakin koulu
laisia joukossa päällikkönä nilkkipo
mon näköinen myös sotilaspukuinen
herra Karkealla äänellä he komenta
vat kaikki nousemaan ylös — heti
Ainoastaan joku osa tuosta suurem
ta joukosta Jaksaa nousta vaikka
tahtoisivatkln Pelko ajaa heidät y-
lös vaikka polvilleen tovereihinsa
nojaten - Muutamia autetaan pisti-
min pyssynperln ja pampuin
Sitte jyrähtää päällikkö: "Haluan
ilmoittaa teille Baatanan punikit että
sata "kappaletta" teistä aijotaan va-
pauttaa tänä yönä kiirehtikää etlii
joudutte junaan! Syntyy liikettä
tuossa elävässä ruumiskasassa Jospu
olisikin totta? — Ndusee miehiä
siellä täällä nousee silmiin pirahtaa
kvyne! "Ryssiä vain!" huutaa jou-
fcon johtaja
Tyrmistyneenä painuvat jo lähtöön
hankkiutuneet suomalaiset vangit
alas
On saatu kokoon 91 "kappaletta"
joten 9 enää puuttuu
"No eikö sakki ai jo täyttyä"! —
Eräästä nurkasta missä joukko
nuoria kuihtuneinakin uljaita suo-
nialalsia on hiljaa vaihtanut sanoja
sekä katseita astuu esiin yhdeksän
miestä Kaikki asetetaan riviin luo-
taan ja viimeisilläkin voimilla läh
tee joukko kaksi miehisessä rivissä
ulos-ovesta vartijain kirotessa Ja ko
mennellessa ulos raittiiseen yöllmaan
— ehtiäkseen junaan
Vankilan ovi paukahtaa kiinni Ja
vartijat komentavat Jälelle Jääneet
vangit alas makuulle
Kohtauksen Jälkeen on monen sil-
missä toivon pilkahdusta on tullut
elimistöön ikäänkuin uutta voimaa
Ulkona kajahtelee askeleet kivika
tuun Kulkue kiertää nimmeata sj
vukatua torille Mutta mitä Ihmettä?
— eihän mennäkään asemalle vaan
poiketaan toiselle kadulle joka vie )aisuudet ompeiemiet joka keki
kaupungin kaatopaikalle ja sieltä e- Toivotaan runsasla „„„
delleen S:n korpeen Kamala väris- kokoukiin_ _ R
tys käy erään nuoren suomalaisen
ruumiiasa polvet notkahtavat Het- NA)NEN LANLAATIJAKUNNA88A
keksi mustenee mustaakin mustempi
katu mutta vain hetkeksi Pitihän New Yorkin valtion lalnlaatijakun-
hänen se tietää vai vapauteen taan on valittu toveritar Harion H
Hammas suhahtaa hampaaseen ohi- Laing Hän on ensimäinen sosialisti-
mot pullistuvat nen naisedustaja minkään valtion
Pirullisina loistavat vierellä kulke- Ialnlaatljakunnassa tässä maasBa
van "valkoisen" silmät tuntiessaan
verlheimolaisensa vallanalaisuudes-
saan — !
Mutta mykkänä kulkee
joukko
Suurin osa ei tunne seutua vaikka
kamala aavistus valtaakin mielen
Kaupungin laidasta liittyy jouk
koon joku komentava ratsumies ja
tusinan verran aseellisia Vahteja
lisätään ja komentosanat käyvät kar-
keammiksi pampuin ja kiväärinperin
säestettäväksi Noin kolmisen kilo-
metriä kapungin laidasta se sijaitsee
— "kuolemankangas" Siellä myk-
Itien mäntyjen keskellä "vapautet-
tiln" pääsiäisyönä sata punikkia nä-
'&n ja haavojen kurjuudesta uhrat-
tlin Suomen vapaudelle
Sikin sokin heidät työnnettiin en-
tisiln juoksuhautoihin heitettiin hlu-
kun soraa päälle ja sinne jätettiin
toiset voihkivina ja kuolemaa anovt
Vitk&n ajan kuluttua kuulut
soraläjän alta kuolon korinaa —
Vain yksi suomalainen pelastui täs-
tä verilöylystä pimeän turvin
S S:n
NEW YORK CITY N Y
Naiset rikkureina — 400 :n auto-
tallin miehet autojen puhdistajat
Manhattanissa ja Bronxissa menivät
lakkoon muutama viikko sitten kun
tallien omistajat eivät suostuneet pal
kankorotusvaatimuksiin Lakkolaisia
oli kaikkiaan 4000 Nyt on kahteen
suureen autotalliin otettu naisia au
rnian nuhdistaiiksi ia isännistö kuu-
uu o]evan nyvin yvyv8itia Keihin
nunJiv autot uhtaam-
miksi kuin miehet ja ovat nöyrempiä
tekevät työtään eivätkä vaan käveles
kele" Osa lakkolaisista on palan
nut työhön entisellä palkalla
Kyliä me naiset sittenkin olemme
"takapajulla" että noin alennumme
skääpiksi syömään monen perheen
äidin leipää -v
Maitoajurit uhkaavat mennä lait
-:= tm nn ILL
i™ '
rotuta Nykyhan ovat h
""' 35'00 v"koa' lMadon "T
" unltu korotu 2e
9UBrt! i° maitoajurien vaatimuksiin
"'utean
Suututti kerjäläisen 311 sentillä
M- Annie Sshurer meni sunnuntai-
''n "restaurantein" 3:11 kdull
Eastissa a näki siellä miehen jolla
oli vaan yksi jalka Misiksen kävi
miestä niin sääli että antoi hänelle
3 uutta senttiä josta mies suuttui niin
että sai "aivokohtauksen" ja särki
kahvipannun Mrs Schurerin päähän
Mrs joutui surkeasti hämilleen ja
mies annettiin poliisin haltuun jolla
hän selitti olevansa "kauppias" lisä-
ten: "minun alani on lyijykynät"
Taas merkkitapaus s o historiaan
New Yorkissa Osasto kokoukses-
saan 24 p päätti ostaa kenttgjuhlapai-
kan Long Islandista Hinta $60000
Kenttä on merenrannalla ja kuulu-
taan ainne laitettavan uimahuoneita
:a veneitä y m mukavuuksia Ken-
tällä on myös hyvässä kunnossa ole
va asuntotalo joka tietysti tuli sa
maan kauppaan
Osaston suurat myyjäiset pidetään
25 26 27 ja 28 p marraskuuta jo
ten voitte käydä kuulemassa näke-
mal8a ja 0fama„a Työväentalolla
2056—5 ave 27 kadun kulma Sai-
turei(jen e tarvitse vaivata itseään
8inne tulo„a sim nyvgt voitot ietgg
ihmi8tn haltuun
RaivaajaMa ilmoeaan lähemmin oh-
jelmasta y m
Osuuskodisia 241 Lenox Ave o-