Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, October 26, 1920, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thl lasua of th Toveritar contalm no rtlclei auch aa requtre an fflrmed tranalatlon accordlng to Act of Oci T5th 191?
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNI8H VVORKING VVOMEN IN AMERICA
Painos 9168
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
N E N K ANNATTAJA
'o 43
Tiistaina Lokakuun 26 p — Tuesday October 26th
1920 — Kymmenes Vuosik
1TÖVELV0LLISUUS JA NAISTEN TYÖN
SUOMUS NEUVOSTO-VENÄJÄLLÄ
Pitkäaikainen sota on juuriaan
myöten järkyttänyt kapitalistista ta
loutta saattanut sekasortoon liiken
teen keskeyttänyt teknillisen kehi
tyksen joka on edellytyksenä tuo
tantovoimien' kasvulle Yleinen arvo
jen tuotanto on mennyt alaspäin Ka
pitalistisen talousjärjestelmän sortu
minen el ole enään estettävissä
Taloudellisen elämän pelastaminen
ftydelliseltä perikadolta mikä piio
istaan palauttaisi Ihmiskunnan raa
alaisuuden asteelle on mahdollinen
iin siirtymisen kautta uusiin ta
usmuotoihin ja uusiin muotoihin
iin järjestämisessä
Tämän askeleen on ottanut Venä
1 työväenluokka perustamalla
ailman ensimäisen todellisen työn
vallan Niinkauan kuin työväen
fan täytyy näyttää kapitalismin
noa tekniikkaa taistelua maan
antovolmien kohottamiseksi täy
käydä vain järjestämällä työ uu
perusteille on järjestäminen yhtelskunnalll
a taloudessa pyrkii tarkoituksen
aisesti käyttämään työvoimaa
kansallisten rikkauksien elävää
lalähdettä Yksityisomistuksen
taminen tuotantovälineisiin näh
työntasavallassa luo jo Itsessään
iiisan perustan maan tuotantn
ilen kohottamiselle Koko se o
tiotuja rikkauksia joka kapltalin
' vallitessa tuhlattiin rikkaitten
än tuottamattomaan yksityiseen
iteen jää nyt kansantalouden
aun ja käytetään työtätekevän
tön välittömiin tarpeisiin taikka
annon jatkamiseen Eikä siinä
in Kapitalistisen järjestelmän
na vain osa väestöä kaupungin
naaseudun köyhälistö työskenteli
ijen kokoamiseksi Toinen osa
3 omistava luokka oli mukana
kuluttamassa Porvariston val
kasvaessa kasvoi myös niitten
[llöltten lukumäärä jotka työs
elivät tuottamattomassa työssä
elivät rikkaitten henkilökohtaisia
aita niiden mielijohdetta Henkt
htaisen palvelusväen ylellisyys
3ltten tuottajien kevytlalsten
liljain taiteella ja tieteellä kei
jlijain prostitueerattujen luku
oi samaa mukaa kuin lisääntyi
sa luonnonrikkauksia jonka ka
istit kahmivat Itselleen sääli
nä ja rikollisesti käyttääkseen nil
mien mielijohteittensa tyydyttä
en Mitään tuottamattoman vä
u lukumäärää porvaris-kapitalis-sa
maissa lisäsi myöskin monilu
a joukko naisia jotka elivät
itensä työstä Ennen sotaa e- -män
kuin puoli porvarisvaltiol
naispuolista väestöä eli miesten
taikka Isiensä tuloista Kaikki
ä Ihmiset jotka ovat kiinteässä
ydessä kapitalistisen talousjär
lmän kanssa hidastuttaen elä-
työvoiman kasvua ovat porva
issa maissa esteenä tuotantovoi-
kehitykselle ja vaikeuttavat ny
nä vaikeana aikana taistelua se
rtoa vastaan
isin on asianlaita todellisen
-tasavallan talousjärjestelmän
tessa Sen järjestelmän vallitos
3n talouden perusteena yleinen
(nitelman mukaisesti järjestetty
joka ei ole tarkoitettu palvele
n henkilökohtaisia tarpeita vaan
yttämään yleisiä tarpeita ja kan
ilouden vaatimuksia jonka avul
la vain on mahdollisuus kohottaa
maan tuotantovoimia ja senkautta
voittaa aikansa elänyt yleismaailmal
lisen sekasorrontilan edessä voima
ton kapitalistinen tuotantotapa
MJnkälalsia ovat sitten ne uudet
periaatteet joitten perustalle raken
tautuu työn tasavallan talousjärjes
telmä? Ennenkaikkea: kirjanpito elävästä
työvoimasta ja sen oikea jako Ka
pitalistisen järjestelmän aikana val
litsee työmarkkinoilla kilpailun' ai
heuttama anarkia Yhdessä paikas
sa vallitsee työttömyys toisessa puut
tuu työvoimaa Toisella teollisuuden
alalla työläinen nääntyy työtaakan
alle toisella työ käy hitaasti vähän
tuottavasti sillä alhaiset työpalkat
ilman erikoista tekniikkaakin takaa
kapitalisteille riittävän voiton ' Kir
janpito kummankin sukupuolisesta
työvoimasta ja sen oikea jakelu yh
teiskunnallisessa taloudessa vapaut
taa työläisen ja työläisnaisen ennen
kaikkea työttömyyden kauhuista
Neuvosto-Venäjällä ei työttömyyttä
enään tunneta Tästä johtuu että
työvoiman kirjanpidosta ja sen oi
keasta Jakelusta hyötyy työväenluok
ka kokonaisuudessaan siis myö9
työläisnainen
Siirtyminen tuottamattomasta o
mahyötyisestä työstä jolloin oli olo
massa suuri joukko hajanaisia per
hetalouksia kollektiiviseen joukko
kulutukseen merkitsee toista astetta
pohja-asema jolle tuotanto on raken
nettu Tämän periaatteen käytän
töön saattamisesta voittaa enimmän
nainen Kapitaalin hallitessa naisen
voimat kulutti loppuun säälimättö
mällä tavalla tuottamaton vaikkakin
raskas työ perheessä Työn tasaval
lassa asteettain syrjäytettiin yksilöl
linen kotitalous vaihdettiin se ta
louskommuneihin Lasten yhteiskat
vatuksen yhteisruokinnan kauttn
säästetään naisen voimia vapaute
taan nainen tuottamattomasta työs
tä kodissa ja päinvastoin rikastute
taan kansantaloutta työläisnaisen
kätten töillä
Ensi silmäykseltä saattaa näyttää
että työvelvollisuus joka on ulotettu
työläis- ja talonpoikaisnaislin rasit
taa entistä enemmän naista orjuut
taa sen lopullisesti Kuitenkin on a
siantila päinvastoin Työvelvollisuus
auttaa naista orjuusslteiden hellittä
misessä sillä mitä enemmän työläis
käsiä on meillä taloudellisessa raken
nustyössämme kiinni sitä pikemmin
koko työväen Venäjällä syntyy las
ten koteja selmiä talouskommuneja
yleisiä ruokaloita keskus-pesulaitok
sia j n e s ts kaikkia niitä lai
toksia jotka vapauttavat naisen ko
titalouden kuormituksesta Tarvitsee
vain syventyä työvelvollisuuskysy
mykseen voidakseen tervehtiä sitä
naisen intressien kannalta
Yhteiskuntatalous joka on perus
tettu' kaikkien tuottavalle yhteistyöl
le tuo naisen asemaan ihmiskunnan
historiassa tapahtuneen suurimman
käänteen Xlusi talousjärjestelmä ve
tää kaikki kansalaiset naiset osit
tain tuotannon prosessiin ja täten
hävittää naisen riippuvaisuuden ruok-
kijn miehestä Kun kerran nainen
ansaitsee itse hänen ei tarvitse "kat
soa vain miestänsä käsiin" vaan tu
lee hän tasa-arvoiseksi tämän rin-
(Jatkoa toisella iirtfTfal
VANHA ÄITI
Vaeltaapl vanha äiti epätoivoissansa
Niinkuin oisi puukon pistos rinnas
sansa tahi niinkuin ruoskittaisi ruumistan
sa Tuska polttaa otsallansa
raastaa niinkuin kuumennetuin rau
doin joku riistäis sydämenkin rinnastansa
Minunko poikan' lapsi tuo jok' ei
maan matoselle
pahaa tehdä vois'
tai sitten ihmiselle!
Hänkö ilo nuoruusvuosieni
ylpeyskin miehuusljän muuten puut
teellisen vanhuuteni tuki turVa lohtu olon
iltahetkieni
Hänkö vasten tahtoansa viedään
niinkuin teuras uhrialttarille julmaln
riistäjäin (
saalilnhimon pohjattomaan tulikitaan
syöstään!
VAPUNPÄIVÄN AAMU
Kirj Seta
Kauniina ja kirkkaana valkeni Va
pun päivän aamu v 1 920 Edellise
nä yönä oli satanut mutta aamulla
häipyivät pilvet pois ja tämä teki il
man kristallikirkkaaksi puhtaaksi ja
raittiiksi Jo tämäkin tuntui juhlal
liselta mutta päivän merkitys se suu
remman juhlatunnelman loi Olihan
se uuden päivän aamu luonnossa ja
yhteiskunnassa Olihan veljemme ja
sisaremme jo Venäjällä voittaneet it
selleen suuremman vapauden ja nyt
he juhllivat voiton ja vapauden juh
laa Olivathan työläistoverit Euro
passa tänä päivänä miljoonittain jät
täneet työpajat tyhjiksi ja laskeneet
työaseet alas voidakseen juhlia työ
Iäisten juhlaa innostua työläisten yh
tenäisestä solidarisuudesta ja lietsoa
yhteisymmärrystä vielä tietämättömyy
den unessa nukkuvien työläisten sie
luihin Näitä kaikkia ajattelin ja
tunsin että minä en elänyt yksin
vaikka täällä Amerikassa vielä työ
täisistä pieni joukko jäi juhlimaan tä
tä Vapunpäivää ainoaa tähän astista
työläisten kansainvälistä juhlaa Tun
sin kuitenkin että elin niiden miljoo
nien kanssa jotka muissa maissa oli
vat juhlimassa tänä päivänä työläis
ten suurimpana juhlapäivänä Siksi
hymyilin auringon säteille hymyilin
jokaiselle pikkulapselle ja' jokaiselle
työläistoverille jotka vastaan tulivat
Tunsin sielussani jotain suurem
moista tunnetta kaunista ja hyvää
jota vain harvoin voi tuntea Sel
laista mikä tuntuu olevan tunnetta
elävästä tietoisuudesta ja ymmärryk
sestä yhteen sulautunutta ajatusta ja
tunnetta miljoonien toverien kanssa
joita ei ole koskaan nähnyt eikä kos
kaan heistä muuta kuullut kuin sen
että he ovat uskollisia työväenluokan
vapautustaistelulle
Tämän yhteydessä oli myös ajatuk
sissani jotain yksilöllistä tunnetta
mutta se ei ollut yksilöllistä siinä
merkityksessä että olisin unhoittanut
yhteisen toveruustunteen miljoonien
toverieni kanssa Minun piti mennä
viemään Vapunpäivän iloista sanomaa
sairaalle toverilleni joka oli kauan
ollut eristettynä pois tovereistaan
Sotaan todelliseen helvettikin
Sellaiseen jot' sanoin ei saata kuvi
tella jossa kauhu riistää järjen jössa
säälille ei aa olla
jössa konnain riistäjien voitto
osingoista lyödään arpaa
Arpanappuloina ollen ihmlspäät Jois
ta vuotaa veri
pursuu aivot putoilevat silmät
ennen niin kauniit lemmekkäät
Älkää viekö konnat lastan'!
Ottakaa ennen minun sydämeni!
Rintaansa hän puristaapl sormin
kauhun
vääristämin Kirkasee kuin purlstainr
hammas pedon
Kaatuu vejää viime hengenvedon —
S S O Saiman luentoseuran kokoukselle-
v 1917
IDA SALO
Hänkin vielä nuori melkein lapsi
elämän keväimen aamunkoitossa Tie
sin että hän olisi halunnut päästä
pois Vapuksi mutta häntä el laskettu
Tiesin myös kuinka suuresta mer
kityksestä on todelliset toverit sellai
sille tovereille Jotka ovat vankeu
dessa Olen itse sen kokenut Mut
ta mitä viedä? Viedäkö hedelmiä
vaiko kukkia? Viedä vähän kum
piakin Olihan se Vapun päivän aa-
mu Kukatkin tuntuu näin kevääl
lä tällaisena kauniina aamuna kau
niilta sairaalle toverille lapselle sis
kolle Niin veinkin vähän hedelmiä
ja vähän punasia kukkia Olimmeko
iloisia? Kysyä sitäl y
"Setä toi sinulle ruumisarkun"
"Hui hai nyt ei puhuta ruumisar
kuista mitään Nyt on Vapun päivän
aamu Nyt ollaan iloisia kuin mei
dän täytyy olla iloisia" t
Istuimme puun juurelle ja aloim
me keskustelemaan päivän suuresta
merkityksestä
Siinä hetken oltua aloimme itke
mään niinkuin pienet lapset nyyh
kyttäen toinen toisemme rintoja vas
ten "Mitä setä itkee?"
"Sitä kun toverit eivät pääse tuol
ta vankiloitten pimeistä komeroista
tänne ulos Tänne elämään Tänne
kirkkaaseen auringonpaisteeseen Tän
ne valoon ja taisteluun vapauden
puolesta Tänne meidän keskuuteem
me nauttimaan edes puhdasta ilmaa
joskuskaan näkemään toverien iloi
sia hymyileviä kasvoja katsomaan
lasten leikkiä kuuntelemaan joskus
lintujen viserrystä näkemään illalla
tähtikirkasta taivasta kuuta ja jo
tain luonnosta nauttimaan ja tunto
maan toverien toveruusrakkautta ja
solidarisuuden yhteisymmärrystä Siel
lä vaan vuosi vuoden perään saavat
istua kylmässä vankikopjssa ja tun
tea kuinka ruumis ja sielu kylmenee
niinkuin ruosteen syömä rauta tai
lahoava puu"
"Kyllä he sieltä vielä pääsevät
pois" sanoi toverini sillä hänkin vai
pui syviin ajatuksiin eikä tuntenut
enää olevansa yksin Vapun päivän
(Jatkoa toisella sirulla)