4
Tiistaina Syyskuun 28 p — Tuesday September 28
No 39
TOVERITAR
Amerikan suomalaisten työläisnaisten ää
nenkannattaja ilmestyy Aatoriassa Ore jo
ka tiistai The Western Workmen'i Pubi
Societyyn kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin
t vuosikerta $150 Puoli vuotta 90c
Canadaan ja Suomeen
I vuosikerta $175 Puoli vuotta $105
TOVERITAR
Box 99 Aatorla Ore
Entered as second-class matter July 18th
1911 at the Post Office at Astoria Oregon
under the Act of Malh Srd 1879
TOVERITAR
(THE WOMAN COMRADE)
SUHSCRIPTION BATES
IN THE UNITED STATES:
One year $150 6 monthi 90c
IN CANADA:
One year $175 — 6 months $105
Toimitut:
HELMI MATTSON
Box 99 Aitona Ore
vi
TOVERITTAREN T1LAAJAMAÄRÄ
OSOTTAA:
UUSIA 213
UUDISTUKSIA 73
KATKENNEITA 159
KANSAINVÄLINEN NAIS
KOMMUNISTIEN KO
KOUS VENÄJÄLLÄ
Moskova 31 7 Moskovan suures
sa teatterissa avattiin heinäkuun 30
p:nä kansainvälinen naiskommunis
tien konferenssi
Konferenssin avasi Kommunistisen
Internationalen toimeenpanevan ko
mitean puheenjohtaja tov Bucharln
Hän lausui että toinen kongressi jo
ka nyt Moskovassa parhaillaan on
koolla voi nyt kutsua kokoon maail
man ensimmäisen nalskommunistien
konferenssin jota sen ensimäinen
kongressi kokoontuen paljon vai
keimmissa oloissa ole voinut tehdä
Länsi-Europasta ja Amerikasta
kongressiin saapuneet toverit olivat
hämmästyneet nähdessään 27 p:nä
heinäkuuta Juhlassaan naisten yhtä-
jalkaa miesten kanssa marssivan työläis-
ja puna-armeljalaisosastojen
kanssa kiväärit olalla Nalsprole
taarl yhdessä työmiestoverin kanssa
luo perustusta koko maailman neu
vostovallan työväendiktatuurin suu
remmeistä rakennusta varten
Tov Bucharinin avauspuheen jäl
keen toimitti konferenssi puhemie
histön vaalin Valituksi tulivat:
Ruotsista Kata Dahlström Saksasta
Rosa Koldstein Venäjältä Inessa Ar
mand Englannista Neopold Yksi si
ja toimikunnassa jätettiin Idän edus
tajatarta varten
Konferenssin puheenjohtaja tov
Arniund antoi puhevuoron Saksan
kommunistisen puolueen edustajalle
tov Leville Sen jälkeen esittivät
tervehdyksiään V K P:n K K yh
teydessä toimivan puolalnisen toi
miston edustaja ja saksalainen sek
tiä Päätettiin lisätä puhemiehistön
jäsenlukua Pietarin tov Nikolajeva
Moskovan tov Smidovltsh Ukrai
nan tov Hopker Sen jälkeen esiin
tyivät laajempine puheineen tov
Goldstein ja Steiner — TUT
AVIOLIITTOJEN LUKU
MÄÄRÄ LISÄÄNTYNYT
VENÄJÄLLÄ
Pietarin "Isvestija" kertoo että
Venäjällä solmittiin viime vuonna
232 avioliittoa tuhatta asukasta koh
ti Lehti mainitsee että Neuvosto
Venäjä on tässä "suhteessa saavutta
nut rekordin koskapa korkein mää
rä avioliittoja oli solmittu v 1913
Ranskassa nim 133 avioliittoa tu
hatta asukasta kohti Syynä avio
liittojen lisääntymiseen arvellaan ole
van nalmiskauppojen solmlmistavan
yksinkertaistumisen
NUORISOLIIKE SIPE- -RIASSA
"Bjednota" kertoo: Siltä lähtien
kun Neuvostovalta on toteutettu Si
periassa on siellä järjestetty noin
700 nuorisoliittoa Niiden punaisten
lippujen alle on kerääntynyt noin
50000 jäsentä Kaikkiin kihlakun
tien ja kuvernementtien kaupunkei
hin on asetettu komiteoja Julais
taan yli 25 sanomalehteä" ja moni
sivuista aikakauslehteä joissa valais
taan nuoren taistelujoukon työtä
LASTEN KUOLEVAISUUS
SAKSASSA
Geneven Kansainvälisessä kongres
sissa antoi Adek Schrelber lasten
huoltoa koskevassa kysymyksessä
seuraavia tietoja lasten terveydelli
sestä tilanteesta Saksassa
Lasten päävihollisena ilmenee ny
kyään tuberkuloosi Esityksestä kä
vi esiin että tuberkuloosia sairasta
via on:
Leipzigissä noin 8000
Kölnissä päälle 10000
Hampurissa noin 13000
Breslaussa päälle 7000
Berlinissä noin 30000
Lasten kuolevaisuus l:stä — 5: teen
ikävuoteen aika jaksolta 1914—1918
oli':
Hessenissä noin 25 pros
Lybekissä noin 30 pros
Saksen-Meiningissä 30 pros
Anhaltissa noin 30 pros
Meklenburg Sverln 30 pros
Ikävuodella 5:stä— 10:een vuoteen
oli kuolevaisuus samoilta vuosilta
seuraava:
yksinomaan Preussissa noin 96 pros
Lapset kaipaavat kaikkein tarpeel
lisinta: vaatteita kenkiä liinavaat
teita Tiedustelujen nojalla eri osis
sa Berliiniä selvisi että 650:stä lap
sesta 305 ei lainkaan ollut liinavaat
teita tai oli heillä kurjia riepuja
161 olivat ilman kenkiä 142 olivat Il
man vaatteita
Samasesta lukumäärästä lapsia ei
vät 341 saa tippaakaan maitoa 196
lapsen vanhemmat eivät kykene
hankkimaan minkäänlaista ravinto
ainetta Samaisesta selostuksesta kävi e
Biin että noin 2% miljoonaa saksa
laista lasta ovat lähivuosina tuomi
tut perikatoon ellei aivan pikaisesti
heidän ravitsemisensa tule parantu
maan Noin 6 miljoonalla lapsella
on huolestuttavia eri tautien oireita
ja osaksi sairastavat he jo näitä tau
teja kauaksi kehittyneessä muodossa
Työläisnaisen toivo
muksia Perheenäidin ijankaikklnen juok
su hermostuttaa Kuinka monta as
kelta eikö ole otettava aamusta Il
taan Tietenkin useita kilometrejä
kamarista keittiöön keittiöstä jälleen
takaisin sitte alas kellariin puita
noutamaan ja ylös vinnille likaisten
vaatteitten kanssa Sitten asialle
sinne tai tänne rappuja ylös ja rap
puja alas J n e En valita siksi
että Itselläni olisi raskasta mutta
tuo kotityön nykyinen järjestys on
minusta niin kovin järjetöntä
Voidaan keholttaa: ostakaa ruo
kaa kansankelttiöistä Niin mutta
minä laitan itse ruuan paremmin ja
ghkä jonkunverran halvemmalla
Ja pesu voidaan suorittaa pesulai
toksessa! Niinpä niin mutta koneet
pilaavat' vaatteet Kone riipoo koko
lailla kovemmin kuin minun käteni
sillä minä käsltttlen kutakin vaate
kappaletta ijän ja laadun mukaan
Perheeni vaatteet kestävät siksi kol
me kertaa kauvemmin kuin naapu
rin emännän joka pesettää vaat
teensa pesulaltokslssa
Hänen kätensä ovat sensijaan val
keammat kiun minun käteni
Kodin kunnossa pitäminen vaik
kei siihen kuuluisikaan enempää
kuin viisi henkeä on itse asiassa työ
lästä jos sitä todella tahtoo pitää
kotina kun on häärättävä nurkissa
laitettava ruoka kunnolleen pestävä
ja pidettävä vaatteet ehjinä Mutta
kuinka moni Bltä ajattelee? Tuskin
kukaan ja vain aniharva niistäkin
jotka siitä saavat hyötyä Esimerk
ki: 13-vuotias poikani on Innokas ur
heilija juoksija Hän saavuttaa re
kordin melkeinpä joka toinen sun
nuntal mutta tuskin koskaan kan
taa hän sylillisen puita kellarista
Hän makaa sohvalla ja lukee urhei
lulehtiään siH'alkaa kun hänen van
ha äitinsä lyö rekordeja juoksemalla
rappusia ylös ja alas Ja molemmat
tyttäreni antavat minun myöskin raa
taa Mieheni joka Jo on Ijäkäs el
jaksa minua auttaa
Niinkauan kuin raadan hiljaisuu
dessa elämme hyvin yhdessä erit
täin hyvin mutta jos pyydän apua
särkyy kuva joten olen oppinut val
kenemaan Sillä kotirauha on kui
tenkin kalkkein suloisin
Mutta usein ajattelen: Pitääkö
perheenäitien ijankaikkisesti olla tuo
mittuina pakkotyöhön? Eikö milloin
kaan tule vallankumousta joka tun
keutuisi tuhansiin koteihin? Eikö
pian tule puhdistuskomppania joko
naisia tai miehiä joka ajaisi perheen
äidin ja pienemmät lapset pariksi
tunniksi ulos päiväpaisteeseen josta
he voisivat palata siivottuun kotiin?
Minä kysyn:
— Eikö milloinkaan laiteta keit
tiöltä missä ruoka saa tuon saiaisen
hajun ja maun ja missä se el olisi
kalliimpaa kuin sen valmistus ko
dissa? — Eikö paikkauskomppania pian
tule hakemaan kaikkia vanhoja vaat
teita sukkia villapaitoja y m ku
ten nyt pyykkiä haetaan? — Eikö
pian aseteta asiantuntijoista kokoon
pantua komiteaa jonka- kolmen kuu
kauden kuluessa olisi tehtävä käy
tännöllisiä ehdotuksia kysymyksestä
miten voidaan työväenluokan vaimo
jen tilaa parantaa?
Monesta ehkä tämä tuntuu pyhälfä
yksinkertaisuudelta Mutta monien
yksinkertaisten äänikin on saatava
kuuluville Ja yksi asia on varma:
Ennenkuin syvälti vaikuttava uudis
tus kotien tyossa on saatu amaan
-on turhaa puhua naisten vapauttami
sesta Työläispprheenäitien aseman pa
rantaminen on eräs aikamme suu
Timpia kysymyksiä Mutta — sen
pahempi — siltä kuulee niin vähän
puhuttavan tuskin koskaan siitä kir
joitetaan vaikkapa asia syvälti kos
kee koko nykyajan elämää
Eräs tuhansista väsyneistä vai
moista
Milloin lakkaa kotiorjuus?
Ylläolevassa esittää eräs perheen
äiti oikeutetun kysymyksen siitä
milloin ja millä keinoin työläis
äitien asema perheessä saataisiin ko
konaan uudistetuksi
Olemme työläisäidin orjuutetusta
asemasta täydellisesti kysymyksen
tekijän kanssa samaa mieltä vieläpä
näemme hänen kuvaamansa rasituk
set synkemmin värein kuin mitä
klrjotuksessa sanotaan mutta emme
ole taipuvaisia uskomaan että por
varillisen järjestelmän aikana ja
puitteissa perinpohjaista uudistusta
tälläkään alalla saavutetaan Silli
onhan luonnollista että niin kauan
kuin omistavan luokan määrättävi-ä-sä
on kulutustarpeiden hinnat työ
läisten palkat ja koko taloudellinen
ja valtiollinen valta heidän hallus
saan pysyy työläis äidin asema per
heessä kuten yleensäkin työväestön
tilanne joltisestikin muuttumattoma
na Joku aika takasin uskottiin esi
merkiksi uusien kunnallislakien a
vulla saavutettavan huomattavia uu
distuksia perhetyönkin alalla (kun
nalliset keittolat pesulaitokset las
ten päiväkodit ym) joiden kautta
työläis-äidit olisivat suureksi osaksi
vapautuneet kurjuudesta On näihin
asti turhaksi osottautunut toiveet
tässäkin kohdin Kehitys ei kulje
virran nopeudella niin väitetään ja
sen tiedämme mutta olkaamme
myös tietoisia siitä että niin' kauan
kuin omistava luokka on hallitseva
na ja vallitsevana pääomineen kiin-telne-
ja irtaine-omaisuuksineen jär
jestelevät heidän kallispalkkalset
"komiteansa" asiat aina sekä talou
dellisissa että poliittisissa kysymyk
sissä omien etujensa mukaisesti Uu
distukset kysyvät varoja ja varoista
omistava luokka kaikin keinoin pitää
kiinni voidaksensa sitä turvallisem
min säilyttää valtaisemaansa
Mielestämme ei siis mitkään "ko
miteat" kapitalistisessa yhteiskun
nassa kykene vaikkapa niissä istuisi
jokunen työväen edustajakin — työ-läis-äitien
tilaa mullistamaan Mis
tään ulkoapäin el tule sellaista "puii-
distuskomppanlaa" joka johdattaisi
työläis-äidit kesäilmaan vilvoitumaan
lapsineen ja joka sillä aikaa sii
vouttalsi heille kodin Kaiken tuon
kotiorjuuttakln hävittävän kumouk
sen tulee työläisten itsensä suorittaa
jos mielivät milloinkaan muutosta
aikaan saada Orjuutetun perheen
äidin täytyy myös olla mukana etu
jaan valvomassa - Kuitenkaan el voi
da takertua itsepintaisesti ajamaan
enempää yhtä kuin toistakaan suuri
suuntaista muutosta joka tarkottai
si jonkun osan työväestöstä jonkun
ammattiryhmän tahi vaikkapa niin
tärkeän kuin työläisältijoukonkaai
tilan parantamista Köyhälistön voit
to on samalla kaikkien työläisten
perheenäitienkin voitto Ja ilman
köyhälistön voittoa ei työläisäidin
kään asemaa voida perinpohjin uu
distaa Työläisäitien on siis käytä
vä ratkaisevaan työhön olojensa
muuttamiseksi se on ainoa mahdol
linen keino jonka avulla voidaan
vapautua perhetyön orjuudesta Se
on keino jolla ei ainoastaan vähen
netä ja käytännöllisimmln järjestetä
perhetöitä sen tulee olla ja se on
keino jolla ansiotyöhön pakotetut
äidit vapautetaan kodilleen ja pie
nokaisilleen Työläisäitien tuleekin
tähdätä ajatuksensa ja pyrintönsä
yhteiskuntaolojen täydelliseen uudis
tamiseen silloin vasta äitienkin va
pautuminen nykyisestä monenkertai
sesta orjuudesta on toteutuva
(Työläisnainen)
MITEN VENÄJÄLLÄ HAU
DATAAN LUOKKA
TOVERITAR Elok 6 p:nä pidettiin Moskovassa
tapaturmaisesti kuolleen norjalaisen
edustajattaren Augusta Osenin juh
lalliset hautajaiset
Kello puoli kolme päivällä lähti
surusaatto lllttojentaholta Surusaat
toon otti osaa Internationalen kon
gressin edustajat Ylv T K Ja kurs
silaiset Hautaus tapahtui punaisella torii-
la
Toveritar Balabanova piti voimak
kaasti vaikuttavan laajan puheen
Puheiden jälkeen arkku laskettiin
hautaan kolmikertaisten yhteislau
kausten kajahdellessa Haudalle las
kettiin suuri joukko seppeleitä eri
laitosten ja järjestöjen puolesta
Pietarin Vapaus
VAARALLINEN PALKINTO
Muuan amerikalainen' musiikkiseu
ra on määrännyt 50000 dollarin pal
kinnon sille joka kykenee soitta
maan pianoa keskeyttämättä 100 tun
tia Vaikka kilpailu palkinnosta pi
detään vasta syksyllä on se jo vaa
tinut uhden uhrin Treenatessaan on
erään kinoteatterin pianonsoittaja
LeedjissäO F Waltham tullut mie
lipuoleksi Onneton joka oli ylpeä
siitä että osaisi soittaa 4000 eri
kappaletta tahtoi kokeilla ja soitti
kin 56 tuntia yhteen menoon Vii
meisinä tunteina hänen tilansa oli
surkuteltava: hän oli melkein sokea