Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 14, 1920)
I Tiistaina Syyskuun 14 p — Tuesday September 14 No 37 INDEPENDENCE W Minä tervehdän Tov' doc -iu kun lukijoita Tämä - ac' kirjotan Tov -Unä halu an lukea ' u6 ~oa vaikken vie lä ymn e ia suomenkielen sa noja eni iiden tarkoitusta Minä olen yhdeksän vuoden van ha ja olen kolmannessa luokassa koulussa Minulla on yksi sisko jo ka on seitsemän vuoden vanha Mi nä olen ollut kesälomalla tädin tykö nä maalla monta viikkoa ja minulla on ollut oikein hauskaa Minä olen käynyt uimassa aina kun on ollut kaunis lima Olen ottanut myös au ringonkylpyjä Nyt taas pian alkaa koulu että pitää mennä kotia kau punkiin Kirjoitan toiste lisää Toi von hauskaa syksyä kaikille Toverlr taren pikku lukijoille Edith Tellervo Talso PROSSER VVASH Täällä teki tuuli koko paljon va hinkoa v k 29 p pudotellen omenia puista y m mitä vain irti sai Vesi sadettakin saimme v k lopulla kol mena päivänä Se olisi ollut erittäin tervetullut varsinkin jos ilmat olisi vat pysyneet yhtä lämpiminä kun o livut sateen edellä Olivat hukkual Kaksi korkeakou lulaista tyttöä oli vähällä hukkua Yakima-jokeen 27 p elokuuta uima reissulla Ellei toisia ollut heti aut tamassa niin olisivat varmasti huk kuneet Näistä tämänlaisista tapauksista o Iisi meidän nuorten varsinkin opittu va olemaan hyvin varovaisia uinni relssuilla Autohurjastelua Joku aika sitten oli autolla ajettu hevosella matkus tavan joukkueen päälle sillä seu rauksella että varsinkin hevosen kärryissä olijat olivat viskautuneet mikä kovaan tiehen aitatolppiin j n e p pahimmin oli kuitenkin ne vonen loukkaantunut joka täytyi he ti tapauksen jälkeen tappaa Tämä tipalifi noin puoli mailla meidän a Eunnolta Yakima Valleyn Daily American tietojen mukaan on ''Tlettonln" ym päristöllä riehunut kauhea tulipalo jossa on palanut noin 150 eekkeriä tukkimetsää ja 100 eekkeriä maata (tietysti viljeltyä) Ett ole kuullut on siellä asuvat suomalaiset joutu neet vahinkoa kärsimään Farmltuotteet täällä alkavat olla melkein kaikki valmiina paitsi myö häisimmät omenat Farmarit ovat enimmästl tyytymättömiä vuoden tu loon kun niistäkään mitä saa ei maksettaisi muuta kun nimekBi hin taa ja kaikesta mitä farmari tarvit see nyletään monenkertainen hinta Omenille ei ole vielä herrat kuu lemma ilmottaneet oikeaa hintaa jo ten näyttää että farmareiden kans sa pelataan samanlaista peliä kun esim Columbian kalastajien kanssa että hinnat llmotetaan sitten vasti kun on jo kaloja pyydetty Ja niin ollen on ne pakosta myydä Emmeköhän me pikkusoslallstit o peta naapureidemmekin lapsia ym märtämään sen verran että silloin kun me astumme vanhempaimme ras kaaseen tehtävään ulin hekin on ei tä jo tietoisina keventämässä eikä kuten nykyään että työläisiä saa narrata toisen toistaan vastaan tap pelemaan josta kärsimykset lisään tyy kummallekin Ja nyt lopuksi pikku veikot Ja siä kot edellä olevan olen kirjottanut vanhempien ja enemmän kokeneiden ihmisten puheiden Johdosta Mahdol lisesti on tässäkin semmoisia jotka olette joutuneet opettelemaan miksi ei meidän vanhemmat osta edes yhtä $2000 tokkua eli muuta semmoista Jolla me olisimme oikein huvitet tuja? Minä ainakin olen ajatellut mutta vanhempani ovat selittäneet syyt joista en heitä voi moittia Mutta halveksun tätä yhteiskuntaa jossa vanhempamme ovat saaneet niin pal jon kärsiä ja samoja kärsimyksiä on Lasten meilläkin edessämme ellemme itse valmistaudu niitä poistamaan Siksi kehoitan teitä joilla on tilaisuus sunnuntaikouluissa Ihanneliitoissa ja missä vain on sosialistisia opetuslai toksia teillä saatavana oppimaan ja mikä jää epäselväksi siellä niin pyy täkää vanhempianne eli semmoista ystäväänne sitä selvittämään niin että saatte sen täysin selville Nyt taas kun meille alkaa koulunkäynti niin tietysti moneltakin jää vähem mälle suomenkielen opetus ja kou luissa ei opeteta meille sosialismia mutta siltikin me voimme ottaa jos kus tunnin iltasin eli sunnuntaisin ja lukea jotain suomalaista kirjaa eli sanomalehtiä ja löydämme aina siel tä jotakin huvittavaa ei kissanpojil la eli koirilla leikkimistä mutta sem moista josta suuremmaksi tultua voi olla arvaamattoman paljo hyötyä Tervehdyksellä: — Aune Palola Kulkuri Talvi ilta on ja tuhannet tähdet tuikkivat taivaalla Kuu kelmeänä katsoo talvista maisemaa Revontu let väliin loistavat kultaillen puiden latvoja Ja luovat hohdetta valkean maan pinnalle Pakkanen kiihtyy purevammaksi pohjan puhuri tahtoo näyttää voi maansa Se kiertää ympäri metsän paukuttelee tuontuostakln puita Kul kee pitkin synkkää saloa koskettaan kaikkea pitäen pahaa rytinää Saa puupa viimein salomökklin Koskee siihen lujasti säälittömästi Vilu viiltää mökin sisälle Pieni lapsi kehdossa kääntyy kylmän kouristuk sessa yltyypä kovaan itkuun Äiti käy hellien etsimään lisää peitettä pienokaiselle tyynnyttää lapsen uu delleen uneen nukkuu vihdoin itso kin Vaan pohjan puhuri jatkaa mat kaansa ja tekee työtään Metsäisellä tiellä vaeltaa yksinäi nen kulkija Synkkiä kasvoja peit tää tuuhea parta joka puhurin pu halluksista on huurteeseen vetänyt Nutun repaleet tuulessa liehuvat et tä paljas ihonpinta väkisten näkyy Rikkinäisestä kengästä vilkuttaa e siln varvas jonka armotta täytyy koskea kylmää maata Halenneesta kuluneesta tupesta pistää esiin kir kas veitsi jonka pään ympäri kyl mästi kangistunut käsi lujasti pu sertuu Kasvoilla kuvastuu pilkalli nen ja uhmalleva ilme Tuhannet ajatukset risteilevät kul kurin sydämessä _ — Olen ihmisten vihaama he sor tavat minua Rosvo heittiö Sen kuulen heidän huuliltaan kun uskallan lähestyä He eivät ole suo neet minulle lämmintä roihuavan tak kavalkean ääressä eivät ruokaa ei vätkä vaatteita Kylmästi vilu viil tää ruumistani mutta ei ole verhoja että estäisin palelemasta Miten pitkä on matka miten synk kä on taival Vuorokausiin en ole saanut ruokaa en juomaa Minä läkähdyn minä kuolen Ooh te kurjat ihmisvereri vaanljat koska on koittava teille kosto koska on jälleen meidän vuoromme Täällä minä pakolaisena värisen yön synk kyydessä etsin piilopaikkaa He minut rosvoksi ja varkaaksi risti vät niinkuin kalkki toisetkin Mi tä he ovat mitä? Mitä ihe ovat ovat? Vihasta pusertuu käsi lu jemmin puukon kahvan ympärille Voi sitä hätää ja kauhistusta voi veljesveren vuotoa Näen tulen lois tavan talojen nurkissa kuulen hätä huutoja ja melua Näen murhaa jien vaanimassa Olen yksi pakolaisista vaanituis ta Murhaajiksi ja roistoiksi he minuakin nimittivät Minä mi nä rauhaarakastava perheenisä Osasto Minne veivät he minun lapseni? Ull man ilme häviää kulkurin kasvoilta Ennen niin vankka ja voimakas mies itkee itkee katkeria kyyneleitä Jalat kangistuvat mitenkään ne eivät enää tahdo totella kovintakaan käskyä eivät taivu pieneenkään pon nistukseen Valo tuikahtaa salomökistä — Tuolla tuolla on ihmisasunto Sinne täytyy hänen päästä siellä saa ainakin lämmintä ehkä ruokaa kin Hän tekee monta yritystä mutta jalat eivät tottele Hän kangistuu hänen täytyy kaatua maahan Salomokin vartija alkaa kovin haukkua Se meluaa se ulvoo Mökin mies katsoo ikkunasta mut ta kun ei mitään näe vetäytyy ta kaisin piettolhln Koira ei anna pe rään Se haukkuu yhä pakostakin tahtoo saada väen hereille — Jotain erikoista on ulkona muutoin ei Vahti noin melua pidä Mene toki katsomaan mikä siellä on? Vaimo näin miestä kehoittelee — Täytyypä toki täytyypä men nä vastaa mies Vetää vaatteita yl leen sillä öiseen pakkaseen ei alus vaatteissa voi lähteä Ulkona puhuu mies Vahdille: No mikä sinulla on nyt oikein hätänä? Koira ulvoo liehuttaa häntää ja tah too miestä metsään kanssaan Mies rientää tupaan jälleen ottaa pyssyn seinältä ja virkkaa: Metsään vallan pitää lähteä keskellä yötä Koira ei anna pahaakaan rauhaa Mies seuraa koiraa askel askeleel ta Vähän ajan kuluttua pysähtyy Vahti ja alkaa kiertää ympäri jotain esinettä — Mikä siellä mahtaa olla ajatte lee torpan mies Rientää katsomaan — Ihminen! Vilusta kangistunut raukka tiepuolessa Hän koittaa puhua hieroo kangis tunutta ruumista mutta olento ei vastaa Parasta on mennä hake maan apua Mistäpä sitä saisi? Kotona on vaimo ei ole muita saa tavissa Niin rientää mies takai sin Kohta palaa hän takaisin vaimo muassa Kelkka on perässä joka otettiin varalta mies "on vietävä mökkiin Kulkuri ei liikahda He nostavat hänet kelkkaan ja vievät muassaan Yhdessä raahaa vat he miehen tupaan Torpan vai mo häärää tulen teossa Lumella hieroo mökin mies vieras ta Lumen sanotaan olevan parasta äkkinäisessä paleltumisessa Eikä aikaakaan kangistuneet jäsenet al kavat nöyrtyä veri jo vähän nopeam min virtaa ruumiissa Mies aukoo silmiään Hän katsoo uhmaavana ympärilleen — Joko joko viimeinkin minut- saavutitte pedot Mitä hän nyt puhuu? kysyy vai mo Mies koittaa Jos tupessa on vielä teräase jälellä — Tästä saatte jos — yritätte — Taivas mitä 'hän nyt onko hän i— Hän varmaankin luulee olevan sa vainoojaln käsissä Xlä uhmaa olet toverimme! Ole rauhassa luo namme Hoidamme sinut ' kunnes tulet tajuihisi Tee vaimo lämmin tä lientä! Vieras ehkä on nälästä- kln pökerryksissä Entisen voimakkaan miehen sil miin putoaa kyyneleet Hän tuntee olevansa turvassa vainoojiltaan Hän on ystävien parissa Viimeinkin löyti hän ihmisiä Tilaa Toveritar! FORT FRANCE O NT CAN 'Terve täältä pitkästä aikaa! Kesä on pian taas mennyt ja talvi lähes tyy Vuodentulot tämän ympäristön maanviljelijöillä ovat kohtalaiset et tä sopii olla tyytyväisiä Kova jää sade teki vähän haittaa juurikas veille tässä joku aika sitten mutta virkosivat ne jälleen siitä huolimat ta Yhteistoiminnasta el ole suuria mainittavia S s osaston toiminta on pitänyt kesälomaa jo pitkän al kaa vaan eiköhän se siitä virkoa kun kylmemmät ilmat tulee niin ai nakin toivon! O B V on pitänyt tansseja tuhkatiheään suomalaisel la S O haalllla Viime lauantaina oli siellä "bäskettr-iltamat O B U toimesta Tulot olivat koko hyvät näin pieneen suomalaisten asutuk seen verraten Tapaturmia on sattunut kaksi pie nen ajan sisällä 24 p elok tuotiin tänne ilmalaiva "västältä" nähtäväk si tänne joka olikin ensimäinen laa tuaan tällä paikkakunnalla ainakin koko kaupungin "automobiili-yleisö" riensi tuota ihme puulintua kat somaan ja paljonhan sinne meni multakin joilla ei ollut kun "aposto lin pari käytettävänään" Näytäntö lennot kun oli onnellisesti ' suorite tut niin alkoivat myydä tikettiä niille jotka halusivat ottaa "raittia limassa" Matkustajia sopi aina yk si kerrallaan ja toisena oli koneen ohjaaja joten se laitos oli kovin pieni Ainoastaan muutama henki lö kerkesi matkustella lintujen val takunnassa kun kone joutui epäkun toon Koittivat sitä sitten "fiksata kln" ja koneenkäyttäjä ja toinen lai vanväkeen kuuluva mies lähtivät ilmaan koettaakseen lentäjän kelpoi suutta "lentelivät" pienen ajan on nellisesti ja tekivät siellä ilmassa jos jonkinlaisia kuperkeikkoja kun yht-äkkiä laiva- putosi maahan ei kovin korkealta Koneenohjaaja loukkaantui pahoin joten hänet vie tiin sairaalaan hyvin arveluttavassa tilassa En ole kuullut että paranee ko niistä vammoista vai onko kuo lemaksi? Toinen laivassa olijoista pääsi pelkällä säikähdyksellä ja sii hen koko lysti loppui Toinen tapaturma sattui sahamyl lyssä Magnus Hofdalille Hän oli ollut sahamyllykomppanialla "mil raittina" vuosi kymmenen ettei työ ollut outoa mutta miten lie ollut et tä kun hän oli jotain konetta kor jaamassa niin joutui hän toisen käynnissä olevan koneen ruhjotta vaksi Pari tuntia myöhemmin hän kuoli jättäen Jälkeensä vaimon ja „ kaksi pientä lasta Eihän työläinen voi olla koskaan varma hengestään joten tämä ei ole mitään uutta täs sä yhteiskunnassa No niin Pyysin Helmi Mattsoniu lähettämään minulle kirjan Erä maassa ja Maailmalla Sain sen josta suurin kiitos! Luin sen kah teenkin kertaan joten voin sanoa siitä jotain Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen! Toivon vilpit tömästi jokaisen työläisnaisen saa van sen lukea Ja senhän saa aivan ilman kun tilaa vuodeksi Toveritar lehden eli uudistaa entisen tilauk sensa vuodeksi Helmi Mattson on' onnistunut tuossa pikkutekeleessään erinomaisesti Tuossa kirjassa on paljon oppimista joten sitä ei saisi unohtaa hankkia kirjavarastoonsa ke nenkään Enpä voi muuta kuin toi voa vilpittömästi jatkuvaa innostusta Helmin alkaneelle työlle kirjallisuu den alalla Ja te jotka pystytte tuomaan julki henkisiä tuotteitanne tekisitte suu ren palveluksen lehdellemme Toverit tarelle lähettämällä siihen kynänne tuotteita Siten saisimine lehden monipuolisemmaksi ja huvlttavam maksi Jokainen Toverittaren tilaaja voi olla myös asiamies että kauppaa sitä naapureilleenkin El muuta kun hyvästi — A E Ruissalo t i l i H ii i i li ' „' -- V - '''"J'